Lue keskustelun säännöt.
Erosin lahkosta
13.12.2016 |
Erosin vastikään uskonlahkosta ja olen katkera. Koen että olen joutunut ison huijauksen uhriksi ja olen kasvanut tynnyrissä. Minut kasvatettiin tiukassa lieassa ja pimitettiin tärkeää tietoa. Ollessani vielä lahkossa, jouduin ravaamaan tasaisin väliajoin Siionin työssä, esim. keittiövuoroissa, joissa panostani ei arvostettu. Kuinka pääsen tästä katkeruuden taakasta eroon? Kuinka voin aloittaa elämän puhtaalta pöydältä?
-21 vuotta elämästään hukkaan heittänyt
Kommentit (23)
Täältä voit hakea apua ja tukea uskontojen uhrien tuki fi. Löydät netistä kirjoittamalla tuon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai olet ilmoittanut keittiövuorojen vastaavalle, ettet enää osallistu vuoroihin?
.
En lahkoista mitään sen kummemmin tiedä, mutta tuskin sulla pelkästään negatiivista sieltä voi olla, kerta noinkin kauan täysivaltaisena (?) ihmisenä siellä porukassa olet ollut.
Nyt ehkä tässä vaiheessa vain negatiiviset päällimmäisenä ajatuksissa.
Eikö sulla ole siellä ollut edes yhtään ystäviä tai kavereita ja siitä huolimatta käynyt siellä keittiöhommissa.
Vierailija kirjoitti:
.
En lahkoista mitään sen kummemmin tiedä, mutta tuskin sulla pelkästään negatiivista sieltä voi olla, kerta noinkin kauan täysivaltaisena (?) ihmisenä siellä porukassa olet ollut.
Nyt ehkä tässä vaiheessa vain negatiiviset päällimmäisenä ajatuksissa.
Eikö sulla ole siellä ollut edes yhtään ystäviä tai kavereita ja siitä huolimatta käynyt siellä keittiöhommissa.
Olin koko pienen elämäni tuossa lahkossa, koska minut aivopestiin uskomaan siihen. Lisäksi luulin että joudun tuliseen mereen, jos eroan lahkosta. Kavereita minulla kyllä on sieltä, mutta he ovat hyvin juurtuneita lahkoon ja sitä mieltä että Jumala ei varjele enää minua ja olen matkalla helvettiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun eksä sanoi samanlailla että meni monta vuotta hukkaan (kun tuli ero).
Siitä huolimatta vaikka monta kertaa viikossa paneskeltiin ja voisin ainakin näin jälkikäteenkin ajatella, että kumpikin nautti tilanteesta ja vapaaehtoisesti toimittiin.
Jotenkin vaan piti katkeroitumistaan purkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
.
En lahkoista mitään sen kummemmin tiedä, mutta tuskin sulla pelkästään negatiivista sieltä voi olla, kerta noinkin kauan täysivaltaisena (?) ihmisenä siellä porukassa olet ollut.
Nyt ehkä tässä vaiheessa vain negatiiviset päällimmäisenä ajatuksissa.
Eikö sulla ole siellä ollut edes yhtään ystäviä tai kavereita ja siitä huolimatta käynyt siellä keittiöhommissa.
Olin koko pienen elämäni tuossa lahkossa, koska minut aivopestiin uskomaan siihen. Lisäksi luulin että joudun tuliseen mereen, jos eroan lahkosta. Kavereita minulla kyllä on sieltä, mutta he ovat hyvin juurtuneita lahkoon ja sitä mieltä että Jumala ei varjele enää minua ja olen matkalla helvettiin.
Höpöhöpö :)
Porvoossa ehkä joutuu tuliseen mereen ja jopa aikuinen täysijärkinen, kuten kirjoituksestasi voisi kuvitella, sen uskookin. Kunnon kaverit ei tuollaisia puhu edes jälkikäteen. Etenkään "keittiövuorossa" olleet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun eksä sanoi samanlailla että meni monta vuotta hukkaan (kun tuli ero).
Siitä huolimatta vaikka monta kertaa viikossa paneskeltiin ja voisin ainakin näin jälkikäteenkin ajatella, että kumpikin nautti tilanteesta ja vapaaehtoisesti toimittiin.
Jotenkin vaan piti katkeroitumistaan purkaa.
Voi hyvä luoja. Ja nämä tilanteet ovat nyt mielestäsi jotenkin verrannollisia keskenään?
Vihan tunteet kuuluvat eroon. Joskus myöhemmin osaat olla onnellinen ns turvatusta lapsuudesta. Jokainen vanhempi kasvattaa omien uskomustensa mukaan, joten ole heille armollinen. Asiasta pääsee yli, mutta työtä se vaatii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omatuntoni alkoi kolkuttaa kun parjasin täällä lahkoa
Ap
Vierailija kirjoitti:
Omatuntoni alkoi kolkuttaa kun parjasin täällä lahkoa
Ap
On sulla sentään omatunto jäljellä, sinä paatunut!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun eksä sanoi samanlailla että meni monta vuotta hukkaan (kun tuli ero).
Siitä huolimatta vaikka monta kertaa viikossa paneskeltiin ja voisin ainakin näin jälkikäteenkin ajatella, että kumpikin nautti tilanteesta ja vapaaehtoisesti toimittiin.
Jotenkin vaan piti katkeroitumistaan purkaa.
Voi hyvä luoja. Ja nämä tilanteet ovat nyt mielestäsi jotenkin verrannollisia keskenään?
On ne siinä mielessä verrannollisia, että molemmissa pettymystään purkava mamma (?) väittää että meni elämästä useampia vuosia hukkaan, kuten myös avaaja kertoo menneen.
No mutta, olet vielä tositosi nuori, ja pääsit irti jo nyt! Ehdit vielä rakentaa hyvän, omannäköisesi elämän ja etsiä omat arvosi ja tapasi katsoa maailmaa. Oletko ajatellut hakea keskusteluapua? Siis psykologin. Se saattaisi olla avuksi tuossa tilanteessasi. Ymmärrän katkeruutesi kyllä. Tuntuu väärältä lasta kohtaan, että syntyy ja joutuu kasvamaan lahkossa. Tästä seuraa usein suurta tuskaa ja identiteettiongelmia myöhemmällä iällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
.
En lahkoista mitään sen kummemmin tiedä, mutta tuskin sulla pelkästään negatiivista sieltä voi olla, kerta noinkin kauan täysivaltaisena (?) ihmisenä siellä porukassa olet ollut.
Nyt ehkä tässä vaiheessa vain negatiiviset päällimmäisenä ajatuksissa.
Eikö sulla ole siellä ollut edes yhtään ystäviä tai kavereita ja siitä huolimatta käynyt siellä keittiöhommissa.
Olin koko pienen elämäni tuossa lahkossa, koska minut aivopestiin uskomaan siihen. Lisäksi luulin että joudun tuliseen mereen, jos eroan lahkosta. Kavereita minulla kyllä on sieltä, mutta he ovat hyvin juurtuneita lahkoon ja sitä mieltä että Jumala ei varjele enää minua ja olen matkalla helvettiin.
Näytä heille Raamatusta mitä siellä oikeasti on kirjoitettu:
Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällänsä. -Joh.3
No on mulla muuten tosi rauhallinen olo mutta katkeruus vaivaa. Olen nyt vapaa tekemään mitä vaan! Ajattelin ottaa tatuoinnin, jossa lukee "only god can judge me" :)
Ap
Vierailija kirjoitti:
No on mulla muuten tosi rauhallinen olo mutta katkeruus vaivaa. Olen nyt vapaa tekemään mitä vaan! Ajattelin ottaa tatuoinnin, jossa lukee "only god can judge me" :)
Ap
Väärä rauha.
Vierailija kirjoitti:
No on mulla muuten tosi rauhallinen olo mutta katkeruus vaivaa. Olen nyt vapaa tekemään mitä vaan! Ajattelin ottaa tatuoinnin, jossa lukee "only god can judge me" :)
Ap
Paatumuksen rauhaa
Salkkarit...no montako vuotta sua raiskattiin perseeseen kunnes karkasit utahista? Keksi parempi provo
Ei lahkottoman elämä ole paljon kummempaa.Ateistit ovat elämäänsä tyytymättömiä ihmisiä.