Te jotka ette ole koskaan halunneet lapsia, mutta odottaneet että niinkin voi tapahtua

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikille teille "sitten-joskus-ehkä-lapsenhankkijoille":

(mikään ei ole niin tyhmästi sanottu kuin "hankin lapsen" tai "teen lapsen".)

Jos olette onnekkaita, ja tulette raskaaksi vielä 35-v. täytettyänne, niin se on vasta alkua. Raskaus yllättää monet: vaikeudellaan. Vanhempana raskausdiabetes puhkeaa useammin kuin nuorena. Vanhempana tulee keskenmenoja herkemmin ja keskenmeno voi tulla vasta rv 20 (silloin kun moni on jo kertonut aivan kaikille ja kuvittelee saavansa terveen vauvan syliin sitten lasketun ajan tienoilla), synnytys saattaa käynnistyä jo rv 28 ja saattekin kilon painoisen keskosen. Synnytys voikin johtaa sektioon, josta ette toivukaan, ettekä voi enää saada toista lasta vaikka haluaisitte. Kohdustanne voi löytyä rakennepoikkeamia, ettekä voikaan saada lasta enää ollenkaan.

Ja kaikille, jotka alatte yrittää lasta alulle reilusti yli kolmekymppisinä; älkää hakeutuko hedelmöityshoitoihin julkiselle. Menkää yksityiselle, saatte nopeammin apua ja on reilumpaa, että maksatte itse siitä, ette haluatte lapsia vasta myöhemmällä iällä.

Lapsia ei tehdä eikä hankita, niitä saadaan. Se ei ole klisee vaan totuus.

Kai ymmärrät, että AP:n kaltaisille naisille se lapsettomaksi jääminen ei tule olemaan mitenkään kauhein ajateltavissa oleva kohtalo, joten jos ei tule raskaaksi enää myöhemmällä iällä, niin sitten ei tule. Ei elämä siihen pääty, sitten ei vaan saada omia lapsia. Itse en ainakaan tällä hetkellä (olen 32-v) halua lapsia, eivät sovi elämäntilanteeseeni juuri nyt, enkä ole koskaan kokenut minkäänlaista vauvakuumetta niin minulla  ei ole mitään syytä hankkia nyt lasta. Kuitenkin tiedostan, että jossain vaiheessa vauvakuume voi iskeäkin, ja sitten harkitsen asiaa uudelleen. Jos ei enää onnistu niin sitten ei, onpahan yritetty ja eletty itsensä näköistä ja omatunnon mukaista elämää.

Tarkoitin lähinnä raskausajan ongelmia, joita esiintyy enemmän vanhemmilla naisilla. Moni tulee raskaaksi vielä vanhempanakin, mutta raskaudet eivät menekään hyvin. 

Sinä ja yksi jälkimmäinen kommentoija ette tainneet lukea viestiäni kunnolla. En varsinaisesti keskittynyt siihen, että jos ei tule raskaaksi. Mainitsin sen vain viestini lopussa.

No mikä mielestäsi sitten olisi sellainen ikä, jonka jälkeen ei enää kannata yrittää lapsia? Riskejä on raskaudessa aina, se on hyvä tiedostaa myös parikymppisten. Keskenmenot ovat myös aivan luonnollinen asia, parempihan se on että menee kesken kuin että äiti kuolee kesken raskauden? En oikein ymmärrä, että mitä ajoit takaa kirjoituksellasi; jos ei kiinnosta tehdä lapsia alle 30-vuotiaana, niin kannattaa jättää tekemättä kokonaan? Vai onko se ikäraja 35 vuotta, vai 40?

Täh? Mistä lähtien vaihtoehtona keskenmeno tai äidin kuolema?! En osaa edes kommentoida tuohon muuta... keskenmenohan ei yleensä tapahdu siksi, että äiti kuolisi, jos raskaus jatkuu. Kysehän on sikiön/vauvan kuolemasta.

Kritisoin sitä, että asiaan suhtaudutaan niin kevyesti; Lapsia aiotaan "tehdä" ja "hankkia" sitten kun huvittaa, tajuamatta lainkaan, ettei niitä sormia napsauttamalla tule. Ja kovasti väitetään, että tiedetään kyllä riskit, mutta ei ymmärretä, mitä seuraa jos jokin riski omalle kohdalle sattuu.

Olen itse 30, täytän ensi vuonna 31. Omasta mielestäni lasta olisi pitänyt alkaa yrittää jo aiemmin. Ensimmäinen raskaus päättyi noin rv 22 vauvan kuolemaan. Kyseessä ei ollut vauvan sairaus tai vamma, vaan vika on minussa. En selitä tarkemmin miten, mutta vika osittain korjattavissa. Toipuminen synnytyksestä ja sitä seuranneista toimenpiteistä kesti vajaan vuoden. 

Mitään ikärajaa ei ole (paitsi vaihdevuodet) mutta kannattaa vaan tajuta ja todella sisäistää se, että isoja ongelmia voi tulla ja niistä ei niin vain toivuta. 

Keskenmeno ei ole luonnollinen asia, kun ne tapahtuvat myöhään tai toistuvat. Yksi keskenmeno nyt menee vielä kelle tahansa olettaen, että niitä terveitä vauvoja sitten tulee myös. Monikaan ei voi tajuta, millaista on kärsiä keskenmenoista, kun sitä ensimmäistäkään tervettä vauvaa ei vielä ole.

up

up

hyvä ajatus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

.....vaatii huomiota koko ajan. Kaikki romantiikka on kadonnut elämästä. Seksi on pikainen suoritus, ja silloinkin ärsyttää, kun mieluummin sitä nukkuisi. Tätä jatkunut nyt 4 vuotta. Minä olen vanhentunut varmaan 10 vuotta.

Odotan aikaa kun lapsi on aikuinen. Sitten nukun, vedän kännit ja nukun taas. Ja häivyn.

Tuo on juuri se kuva, joka vanhemmuudesta useimmiten annetaan :D Ehkä sillä halutaan pelotella vastuuttomia lisääntyjiä. Jos tuo kirjoittajan kohdalla on koko totuus, kannattaa hakea apua.

Ei. Ne vastuuttomat nimenomaan ovat jo raskaana.

Jotkuthan ei ajattele ollenkaan, mitään. Muuta kuin vauvavauvavauva. Ei varmasti tule huonompaa vakaalla harkinnalla.

Kun itse tietää mitä tekee tai haluaa, niin ei tarvitse sivuilleen katsoa. Jostain syystä lapsen hankkineelle on kova pala, että joku toinen ei sitä tee. En ymmärrä miksi, mutta en jaksa välittää (ensimmäinen lause).

näin juuri

up

Ei, ei vieläkään.

ap