Omasta mielestäsi hyvä lahja, mutta saaja ei tykännyt?
Kotoa juuri poismuuttaneelle opiskelijalle sanomalehden lahjatilaus. Ei lukenut niitä ja paperiroskan määrä vain ärsytti =(
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasasin ystävälleni lahjaksi lapsuuden ja nuoruuden valokuvia ja kotivideonpätkiä musiikkivideoksi. Taustalla soi nuoruuden hittibiisi. Poltin sen sitten cd:lle ja annoin lahjaksi kun täytti pyöreitä. Laittoi sen sitten heti saatuaan sivuun ja myöhemmin kun kysyin mitä tykkäsi, niin vaivauneena sanoi ettei ole ehtinyt katsoa. Eikä ilmeisesti katsonut sitä koskaan myöhemminkään. Miksei???
Kaikilla ei ole laitetta, jolla voi katsoa.
Hänellä oli ja jos ei olisi ollut, niin kaipa olisi pyytänyt sen jossain toisessa formaatissa . Mutta jostain mystisestä syystä cd-levyn sisältö ei kiinnostanut.
Ehkä nuoruus ei ollut hänestä niin ihanaa ja lämmöllä muisteltavaa aikaa kuin miltä sinusta omasi tuntuu? Ja varsinkaan hän ei halunnut palata siihen aikaan kenenkään muun nähden. Tuo nyt lähinnä tulee mieleen syynä mikä voisi tuollaisen reaktion aiheuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotoa juuri poismuuttaneelle opiskelijalle sanomalehden lahjatilaus. Ei lukenut niitä ja paperiroskan määrä vain ärsytti =(
No oli tyhmä lahja koska paperilehti on postilaatikkoon tullessaan vanhentunutta tietoa.Nuoret lukevat uutiset netistä.Paperiroska on oikeesti ihan arsesta,
Ei lue kaikki. Netissä jutut ovat erinäköisiä, taitto/kuvat mukaanlukien. Minä ainakin haluan paperilehden!
t. 20v journalismi-opiskelija+ 23v valtio-opin opiskelija
Voi taivas, että jotkut ei tee muuta kuin opiskelevat kymmenet vuodet. Oot kaiketi ainakin 63-vuotias, joten ei ihme että lue paperiturhakkeita.
Vierailija kirjoitti:
Ostimme pojalle ja miniääle lahjaksi mankelin, koska se on meistä niin ihana. On niin helppos laskea pyyhkeetkin mankelin läpi, vievät sitten vähemmän tilaa kaapissa. Miniä ei tykännyt, sanoi jo ennen kuin olimme mankelia ostaneet etteivät tarvitse. Heillä on kuivausrumpu ja mieluummin kuivaavat siellä pyyhkeet, ovat kuulemma pehmeämpiä. Ostimme kuitenkin mankelin ja poika on kertonut, ettei miniä ole kertaakaan mankeloinut. Kyllä niin laiskan eukon meni poiika ottamaan.
En tiedä mitään järkyttävämpää kuin mankeloidut pyyhkeet. Lakanat sen sijaan - aaaah! Mutta ei kaikkien kotona ole mankelille tilaa. Vähän moukkamaisesti teit, kun väkisellä ostit mankelin vaikka sinulle oli jo sanottu, että tuossa perheessä sitä ei kaivata.
Mä en muuta keksinyt kuin tuosta mankelijutusta, että joo!
Näin päin, että lahja mistä mä en tykännyt. Miehen setä (läheisempi kuin appivanhemmat) osti meille leipäkoneen joululahjaksi. Mulla nousi höyry korvista, kun sapetti. Meillä ei leipää ostella, vaan mä leivon kahdesti viikossa. Se ei ole ongelma, vaan nautin sovitella ja suunnitella erilaisia leipätaikinoita. Hän taas näki leipäkoneen arkea helpottavana tekijänä, ettei mun aina tarvii leipoo.
Toiseksi mä en voi sietää yhden funktion kojeita. Keittiössä on hiton vähän tilaa muutenkin..
Setä otti itselleen kojeen sitten ja ollaan taas ystäviä. :) On uskaltanut tuoda lämpiäisiäkin. :D
Kallis hajuvesi joka (pyynnöistä huolimatta) ei sitten ollutkaan "se oikea". Tuhannen euron talvilomamatka perheemme kanssa.
Molemmat anopille annettuja. Sen jälkeen lahjat on olleet tyyliin kynttilöitä ja servettejä. Ei niin harmita jos heittää roskiin
Vierailija kirjoitti:
Kasasin ystävälleni lahjaksi lapsuuden ja nuoruuden valokuvia ja kotivideonpätkiä musiikkivideoksi. Taustalla soi nuoruuden hittibiisi. Poltin sen sitten cd:lle ja annoin lahjaksi kun täytti pyöreitä. Laittoi sen sitten heti saatuaan sivuun ja myöhemmin kun kysyin mitä tykkäsi, niin vaivauneena sanoi ettei ole ehtinyt katsoa. Eikä ilmeisesti katsonut sitä koskaan myöhemminkään. Miksei???
Itse olisin luultavasti en katsoisi myöskään, mutta varmaaan valehtelisin katsoneeni ja tykänneeni ettei lahjan antaja pahoittaisi mieltään. Syy miksi en katsoisi: minä tulen vain vaivautuneeksi ja noloksi noista menneisyyden videoista ja kuvista ja muusta. Ei hyviä muistoja niistä ajoista, en tahdo muistella.
Ostin kahdelle henkilölle taskumatin toinen tykkäsi toinen ei.
Vierailija kirjoitti:
Siskoni oli sanonut monta kertaa, että olisi aina halunnut soittaa poikkihuilua mutta vanhempamme pistivät meidät molemmat pianotunneille lapsuudessa, ja aikuisena siskollani ei ollut varaa huiluun eikä soittotunteihin. Tein meidän yhteisten ystävien kesken rahakeräyksen ja hommasin huilun siskolleni lahjaksi. Mutta aloin ihmetellä kun hän aina kieltäytyi jonkun tekosyyn varjolla näyttämästä mitä oli oppinut, vaikka kuulemma katsoi opetusvideoita YouTubesta jne.
Kaksi vuotta tämän jälkeen pyysin huilua lainaksi koska halusin oppia soittamaan itse. Huilukotelo oli paksun pölyn peitossa, ja huilussa oli ruostetta osien päässä ja se pieni takakappale puuttui kokonaan. Sillä ei siis oltu soitettu varmaan kertaakaan, ja takakappale oli luultavasti lasten leikkien seurauksena kadonnut. Sisko ei ole kertaakaan pyytänyt huilua takaisin joten eipä se soittointo ollutkaan totta. Opin sittemmin että hän valehtelee pakonomaisesti kaikesta muustakin.
Merkillistä tässä keississä on se, että joka ikinen joulu hän ja hänen miehensä valittavat saamistaan joululahjoista. Mikään ei kelpaa. Siksi ostankin nykyään lahjat vain heidän lapsilleen.
En tunne siskoasi, mutta jos tuo huilun soittaminen on voinut olla joku epämääräinen haavekin vain, mielikuva jostain. Ja sitten kun joutui kohtaamaan todellisuuden, ei intoa löytynytkään, mutta ei kehdannut sanoa.
Anopilla on tapana antaa halpis-hajuvesiä, ryppyvoidetta, kirjoja, paituleita ja taiteellistä keramiikkaa, joista ei aina tiedä mikä esine on kysymyksessä tyyliin kynttilänjalka vai maljakko (tai ehkä molemmat). Lahjat ovat aina hänen oman makunsa mukaisia, joka poikkeaa aika reilusti omastani. Ihan vituttaa vuosien aikana kerätty kallis astiasto, jota en raaski poiskaan heittää, mutta on se niin ruma ettei ole tullut kuppostakaan siitä käytettyä.
Vierailija kirjoitti:
Minä sain Trendin tilauksen. Meikkiä en käytä yhtään ja vihaan muutenkin tuollaista pinnallista kerskakulutuselämää. Roskiin menee aina kun tulee ja kaupan päälle saan huonon omantunnon kun jätteen määrä lisääntyy. Sanoin ettei enää yhtään lehteä minulle, vanhemmat naureskelivat että katotaan, katotaan. Toivoisin etteivät osta tällä kertaa mitään.
ROSKIIN???? Miksette te ihmiset osaa kierrättää? Joku naapurin teini vois ilahtua ikihyviksi!
Vierailija kirjoitti:
Anopilla on tapana antaa halpis-hajuvesiä, ryppyvoidetta, kirjoja, paituleita ja taiteellistä keramiikkaa, joista ei aina tiedä mikä esine on kysymyksessä tyyliin kynttilänjalka vai maljakko (tai ehkä molemmat). Lahjat ovat aina hänen oman makunsa mukaisia, joka poikkeaa aika reilusti omastani. Ihan vituttaa vuosien aikana kerätty kallis astiasto, jota en raaski poiskaan heittää, mutta on se niin ruma ettei ole tullut kuppostakaan siitä käytettyä.
KIERRÄTYSKESKUS?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sain Trendin tilauksen. Meikkiä en käytä yhtään ja vihaan muutenkin tuollaista pinnallista kerskakulutuselämää. Roskiin menee aina kun tulee ja kaupan päälle saan huonon omantunnon kun jätteen määrä lisääntyy. Sanoin ettei enää yhtään lehteä minulle, vanhemmat naureskelivat että katotaan, katotaan. Toivoisin etteivät osta tällä kertaa mitään.
ROSKIIN???? Miksette te ihmiset osaa kierrättää? Joku naapurin teini vois ilahtua ikihyviksi!
Tai lähimpään kampaamoon tai terveyskeskukseen tms.
Vierailija kirjoitti:
Ostimme pojalle ja miniääle lahjaksi mankelin, koska se on meistä niin ihana. On niin helppos laskea pyyhkeetkin mankelin läpi, vievät sitten vähemmän tilaa kaapissa. Miniä ei tykännyt, sanoi jo ennen kuin olimme mankelia ostaneet etteivät tarvitse. Heillä on kuivausrumpu ja mieluummin kuivaavat siellä pyyhkeet, ovat kuulemma pehmeämpiä. Ostimme kuitenkin mankelin ja poika on kertonut, ettei miniä ole kertaakaan mankeloinut. Kyllä niin laiskan eukon meni poiika ottamaan.
Montakos kertaa poika on sillä mankeloinut? Lahjahan oli molemmille.
Sain jälleen sen sata ja yksi tuoksuvaa bodylotionia sekä leivontaan liittyviä tarvikkeita, vaikken ikinä leivo ja käytän lähes vain arganoljyä tai perusvoidetta.
Mihinköhän taas pistän ne pienessä opiskelijayksiössäni.