Minulla on huono omatunto hyvistä tuloistani
Koko ajan köyhät ja työttömät itkevät ja valittavat joka paikassa. Suomella menee kuulemma erittäin huonosti. Tämä on nyt saanut aikaan sen, että minulle on tullut huono omatunto siitä, että minulla menee hyvin. Aivan kuin olisi minun syytäni, että vanhempani eivät ole juoppoja, kirjoitin Laudaturin pitkästä matematiikasta ja pääsin teknilliseen yliopistoon suoraan papereilla. 7 vuotta myöhemmin olin valmistunut ohjelmistotekniikan DI:ksi, ja nyt on asuntolaina maksettu ja palkka noin 55 000 euroa / vuosi. Puolisolla hieman vähemmän. Mitä olen tehnyt väärin? Olisiko pitänyt mennä koulun sijasta katuojaan itkemään tai valita joku tuhoontuomittu ala, että olisi asiat nyt yhtä huonosti kuin monella muulla? En enää viitsi oikein ostella mitään, koska siitä tulee heti paha mieli. Olenkin nyt laittanut kaiken ylimääräisen rahan osakesalkkuuni kaikessa hiljaisuudessa.
Kommentit (51)
Tuliko sinulle ap. aloitukseen virhe. Onko sinun vuositulot 55.000€/vuosi vai 55.000€/kk?
Jos vuositulot on 55.000€/v se tietää reilut 4000€/kk josta käteen jää n. 3000€ ja monella se menee asumiseen, autoon, ruokaan, harrastuksiin jne. Eikä sen kuluttaminen vaadi erityistä taitoa ja osaamista.
Toisin, jos saisit vain muutaman satasen toimeentulotukea kuukaudessa, silloin pitäisi käyttää aivonystyröitä mihin rahat riittävät.
Mistä ihmeestä sinulla on omantunnon tuskia? Vai tarkoitatko, ettei raha tuo ihmiselle onnellisuutta ja mielenrauhaa ja ihan samojen asioiden äärellä ollaan, oli varakas tai köyhä ja ihminen kohtaa sairautta, ihmissuhdeongelmia, huolia, pahaa mieltä jne.
Kyllä se ärsyttää kun olen itse opiskellut itselleni osaamisen tuottavalla tekniikan alalla, jossa työpaikkoja on ja palkka on kilpailukykyinen, sitten joku tulee sanomaan että olen kultalusikka suussa syntynyt. Vitjake!, minä olen omalla työllä itselleni opiskelupaikan hankkinut, tehnyt siivousalan töitä opiskeluajan ja kituuttanut elää todella vaatimatonta elämää. Samaan aikaan ikätoverini on kännännyt, tehnyt pätkätöitä, ostellut kaikilla rahoilla uusimmat kännykät ja tabletit ja autot, hankkinut kaksi lasta, eronnut, alkoholisoitunut, käyttää huumeita ja haukkuu kaikki maahanmuuttajat ja "rikkaat".
Nyt kun minä olen koulutustani vastaavassa työpaikassa ja nostan kohtuullista kuukausipalkkaa, olen minä kultalusikka perseessä syntynyt rikkuri. Mitä helvattia!?
Tyhmä provo.
Mä olen kyllästynyt näihin köyhien haukkumisjuttuihin. Ei se työttömyys ole monellekaan oma valinta. Mun mies on töissä mutta on samaan aikaan hakenut uutta työpaikkaa keskimäärin 2-5 hakemuksen viikkkovauhtia. Yli vuoden on jo hakenut ja haastatteluissa juossut mutta uutta työpaikkaa ei vaan löydy.
Jos se on noin vaikeaa työssä olevallakin niin miettikää millaista se on työttömällä!
Maitseena kirjoitti:
Mäkin ihmettelen miten sulla voi olla noin pieni palkka kun olet DI. Mun tutuilla insinööreillä on palkka n. 80 000€. Ja duunarimieheni tienaa noin 140 000 vuodessa, ihan amispohjalta.
Muuten kirjoituksesi oli fiksu mutta tuo sai epäilemään provoa.
Provo on tämäkin, sillä 99,99% insinööreistä tai amiksista ei tienaa mainitsemallasi tavalla.
Mä en ymmärrä tätä "duunareiden" syyllistämistä. Millä ihmeellä maailma pyöris, jos kaikki opiskelis joksikin ID-miksilieneekään? Teistä rikkaistakin on varmaan mukavaa, että siellä teidän fiinissä ravintolassa on kokit ja tarjoilijat, sen hienon auton voi viedä korjaamolle, voi käydä parturissa, jonkin hajotessa voi kutsua ammattilaisen korjaamaan, joku siivoaa teidän fiinit toimistot ja kuuraa vessanpytyt... Hyvä, jos edes oma p**se tarvitsee pyyhkiä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se ärsyttää kun olen itse opiskellut itselleni osaamisen tuottavalla tekniikan alalla, jossa työpaikkoja on ja palkka on kilpailukykyinen, sitten joku tulee sanomaan että olen kultalusikka suussa syntynyt. Vitjake!, minä olen omalla työllä itselleni opiskelupaikan hankkinut, tehnyt siivousalan töitä opiskeluajan ja kituuttanut elää todella vaatimatonta elämää. Samaan aikaan ikätoverini on kännännyt, tehnyt pätkätöitä, ostellut kaikilla rahoilla uusimmat kännykät ja tabletit ja autot, hankkinut kaksi lasta, eronnut, alkoholisoitunut, käyttää huumeita ja haukkuu kaikki maahanmuuttajat ja "rikkaat".
Nyt kun minä olen koulutustani vastaavassa työpaikassa ja nostan kohtuullista kuukausipalkkaa, olen minä kultalusikka perseessä syntynyt rikkuri. Mitä helvattia!?
Kyllä maailma on ihmeellinen, siinä missä av-mamma tuntee köyhien valitukset ja kuulee syntyneensä kultalusikka suussa, niin miljonäärit Herlinit, Laakkoset, Toivaset saavat olla rahvaan parissa ihan rauhassa ja käydä röttävaatteissa ostamasta JuhlaMokkana tarjouksesta lähimarketista. Eikä kukaan arvostele, jos vaikka tuulipuku on päällä ja rouvilla ehostus jäänyt laittamatta. Rahvaan kanssa voi rupatella niitä näitä, eikä kukaan edes kadehdi, päinvastoin, osoittavat suurta empatiakykyä ja hyvän tahtoisuuttaan tuomalla syksyllä puolukkaämpärin tai naapurin mummo villasukat. Sulassa sovussa voi elää rintarinnan, mutta av-mamman elämä menee jo sekaisin 55.000€ vuosituloista.
Kyllä maailma on epäoikeudenmukaista näille uusrikkaille jotka ovat raataneet koko pienen ja vähäisen ikänsä. Ihan sääliksi käy ja aiheuttaa pientä kademieltä, kuinka paljon he saavatkaan kanssaihmisten huomiota ja julkisuutta.
DI kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole köyhä mutten hyvin toimeentulevakaan. Miksi et käytä rahojasi koko ajan puhutaan että pitäisi tukea suomalaisia yrityksiä ostamalla sitä tavaraa/ruokaa jne.
Tai jos koet että sitä rahaa on sen verran ylimääräistä laita vaikka 100 e kuussa johonkin hyvään tarkoitukseen mikä itseäsi kiinnostaa esim köyhien lapsiperheiden tukeminen. Ehkä saisit sen syyllisyyden tunteen pois.Minulla ei ole itselläni lapsia, joten ei oikein kiinnosta elättää muiden lapsia. Köyhät lapsiperheet voisivat ennen lasten hankkimista miettiä, onko siihen varaa ja onko työpaikka varma pitkälle tulevaisuuteen.
Toisaalla on ketju varallisuuden ja älykkyyden korrelaatiosta.
Sinä ainakin todistit, että ne eivät aina korreloi....kuka tänä päivänä voi olla varma siitä, että työpaikka säilyy vielä ensi vuonnakin? Tuo oli typerin lause aikoihin.
Hauskaa, että kuvittelet kaiken tuon olevan jotenkin sinun ansiotasi :D ihan kuin epäonnea ja kurjuutta ei voisi tulla vastaan, kun vain American Dream -mallisesti tarpeeksi kovasti yrittää ja haluaa jotakin.
Hienoa, että menee hyvin, ole toki onnellinen siitä. Mutta älä erehdy luulemaan, etteikö elämä lopulta ole vain sarja sattumaa. Sinulle sattui hyvät kortit tältä erää, huomisesta ei voi tietää.
N23
Vierailija kirjoitti:
En ole aiemmin tuntenut huonoa omatuntoa hyvistä tuloistani. Paitsi ihan viime aikoina, kun nimeni oli ensimmäistä kertaa suurituloisimpien verolistalla. Olen marraskuun alun jälkeen miettinyt paljon kulutustottumuksiani. Huomannut, että saatan pistää yhteen ravintolailtaan summan, joka on jonkun toisen perheen koko kuukauden ruokamenot. Olen huomannut, että suhteellisuudentajuni rahaan on kadonnut. Vuoden 2017 olen päättänyt elää kuten keskivertosuomalainen.
Erikoista, että kommenttiasi yläpeukutettiin. Itse näen asian niin, että sinä toimit juuri oikein käyttämällä rahojasi - ja käytät niitä palveluihin, jotka puolestaan tuovat leivän monelle muulle.
Tuloerojen kasvun yksi ongelma on juuri se, että siellä tulojen yläpäässä tulee kulutus vastaan - ei kukaan normaali ihminen voi kuluttaa määräänsä enempää ja taas siellä pienituloisessa päässä kulutettaisiin, jos olisi, mitä kuluttaa.
Rahojen käyttäminen kotimaisiin palveluihin työllistää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole köyhä mutten hyvin toimeentulevakaan. Miksi et käytä rahojasi koko ajan puhutaan että pitäisi tukea suomalaisia yrityksiä ostamalla sitä tavaraa/ruokaa jne.
Tai jos koet että sitä rahaa on sen verran ylimääräistä laita vaikka 100 e kuussa johonkin hyvään tarkoitukseen mikä itseäsi kiinnostaa esim köyhien lapsiperheiden tukeminen. Ehkä saisit sen syyllisyyden tunteen pois.Suomessa ei ole köyhiä lapsiperheitä, koska lapsiperheet saavat viimeistään sossusta KAIKEN tarvitsemansa ja terveydenhuolto ja hammashuolto ym. on ilmaista. Asunto järjestyy aina ja jopa saunalla.
On vain köyhiä, työtätekeviä sinkkuja ja aikuisia, joita kukaan ei auta. Myös vanhuksia. Sinne kannattaa ylimääräiset rovot suunnata.
Ja ei, itse en kuulu ryhmään. Pärjään omillani.
No mikä on se lapsiperhe jota huijattiin asuntokaupoissa ostamaan hometalo jonka korjaamiseen vaadittiin enemmän lainaa mitä maksukykyä olisi ja jonka myyminen mahdotonta nyt kun seinät ovat avattu ja ongelmat todettu? Luuletko että he saavat sossusta penniäkään kun paperilla on 150 000€ arvoinen asunto omaisuutena?
Jos sinäkin ottaisit pääsi pois sieltä kolostas ja lähtisit ihan ihmisten ilmoille katsomaan sitä konkreettista köyhien elämää niin löytäisit vähän näkemystä tuohon selkeästi sinua kiinnostavaan aiheeseen.
Näyttääpä kiinnostavan sinuakin. Edelleen, tuokin perhe tulee saamaan kaiken mahdollisen avun ja heillä on ilmainen terv.huolto ym. lapsilleen. Ihan sossusta tulevat saamaan. Se on 100 % varma asia.
Tämä palsta on mielenkiintoinen. Ihmiset paljastavat tahattomasti kommenteissaan itsestään paljon. Sinäkin paljastit itsestäsi muutaman asian ja ne eivät ole kenellekään eduksi.
Tässä yks teknillisellä alalla korkeasti kouluttautunut. Kun kuulen, että muilla menee huonosti, se herättää mussa empatiaa ja toisaalta kiitollisuutta. Ei ole syytäni että vanhempani eivät ole alkoholisteja, muttei se ole myöskään ansiotani. Se on sattumaa. Oon tehnyt paljon töitä ja selättänyt vaikeuksia, olen nähnyt vierestä kun muut ovat selättäneet omiaan tai sortuneet, itseäni paremmista tai heikommista lähtökohdista. Menestys on osin sattumaa, eikä ole mun hyvinvoinniltani pois tunnustaa sitä.
Lahjoitan rahaa hyväntekeväisyyteen ja maksan mielelläni veroja. Ja toki myös sijoitan ja säästän. Joo, voisin lahjoittaa enemmänkin, en ole pyhimys. Tein helvetisti töitä, että oon tässä missä olen ja oon siitä ylpeä - ja kiitollinen. En kulje ympäriinsä vikisemässä passiivis-aggressiivisesti että teinkö jotain väärin. En tehnyt - mutta osa on sattumaa. Sen tunnustaminen ei ole multa pois.