Mikä vanhempiamme vaivaa? Joka kerta joulusta riita.

Tämä on niitä aikuisen ihmisen valintoja.

Joskus  pitää vain uskaltaa alkaa elää niinkuin itse haluaa.

Ei +3kymppisten valintoja enää päätä vanhemmat.

Voi tulla sanomista ja riitaa mutta niistä selvitään jos teillä on terve suhde?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ne kohta kuolee, jos kerran vanhuksia ovat jo. Sorry. Mutta ei tämä sinunkaan valittamisesi täällä palstalla asiaa auta. Menette, jos menette, älkää menkö jos ei huvita.

Entä jos ne elää satavuotiaiksi?

Pitääkö ap:n seitsemänkymppisenä ja kahdeksankymppisenä hypätä heidän pillinsä mukaan, kun kohta ne vanhukset kuitenkin kuolee eikä saa sitten enää yhteistä joulua.

Milloin ap saa itse päättää koska omasta joulustaan?

Itse olen viisikymppinen ja yritän pärjätä takertuvan itsekkään äitini kanssa joka kuvittelee että olen hänen viihdyttäjänsä.

Saa raivareita jos puheluihinsa ei vastata ja yrittää ängetä elämääni väkisellä. Aina on semmoinen ollut, ei ole kyse mistään vanhuudenhöperyydestä.

Hän on vain ilkeä, itsekäs ihminen, jolle muut ihmiset ovat olemassa vain häntä varten.

En tiedä onko tuo joku suurten ikäluokkien ominaisuus. Että vaativat lapsiaan sinne ja tänne ja joulunviettoon juuri heille, lainkaan välittämättä kuinka raskasta se on niin lapsille. Itse eivät ole valmiita matkustamaan mihinkään, kun kyllähän jouluna pitää saada kotona olla.

Omat isovanhempani saivat viettää joulunsa itsekseen, ei koskaan edes keskusteltu mummolaan menemisestä.

Kun olin lapsi, emme olleet yhtenäkään jpuluna kumpienkaan isovanhempien luona vaan aina omassa kodissa joulut,mMutta nyt vanhempani kuvittelevat että minä menisin heidän luokse. Ei ymmärrä, ei. Ja eronneita siis ovat eivätkä tietysti tule edelleenkään toimeen keskenään.

N38

Vierailija kirjoitti:

Tuttua, valitettavasti.

Mutta ajattele itse niin, että omilla lapsillasi on joskus tulevaisuudessa omat perheet ja perinteet ja menot. Kuinka paljon mahdat heitä itse kaivata jouluisin, jos eivät ehdi käydä. Ja mikä voisi olla kompromissi, ettei kukaan ahdistu pakkokyläilystä mutta kuitenkin ehdittäisiin nähdä. Siitä sitten ehdotusta suvulle keksimään.

Jos vaan annat ihmisten olla rauhassa ja elät omaa elämääsi

Meillä oli miehen kanssa suhteen alkuaikoina niin, että kiersimme eri vuosina miehen äidin, isän ja minun vanhempien luona. Usein vielä niin, että oltiin yhdessä paikassa puurolla, toisessa glögeillä ja kolmannessa ruokailu ja loppuilta. Ja sitten toiseen paikkaan joulupäivänä ja kolmanteen tapanina. Saman kaupungin sisällä tämä onnistui, mutta olihan se rankkaa.

Sovimme heti kiertävämme vuoron perään kaikkien luona. Minun vanhempani ymmärsivät tämän, muistivat koska on heidän vuosi, eivätkä koskaan valittaneet, vaikka oikeasti reilua olisi ollut olla heillä joka toinen vuosi.

Anopille ja apelle systeemi ei oikein auennut, eivät muistaneet missä vuodessa mennään "miksi ette tule nyt kun ette tulleet viime vuonnakaan? No kun Te menitte eroamaan." Aina valitusta varsinkin anopilta. Jonain jouluna oli pakko huomauttaa, että minua kohtaan olisi reilua olla tänä vuonna omilla vanhemmilla, kun en ollut viime vuonnakaan. Ainakin silloin sulki suunsa.

Joka tapauksessa meistä vuorosysteemi oli reiluin. Siinähän marisivat, Me teimme niin kuin olimme päättäneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ne kohta kuolee, jos kerran vanhuksia ovat jo. Sorry. Mutta ei tämä sinunkaan valittamisesi täällä palstalla asiaa auta. Menette, jos menette, älkää menkö jos ei huvita.

Entä jos ne elää satavuotiaiksi?

Pitääkö ap:n seitsemänkymppisenä ja kahdeksankymppisenä hypätä heidän pillinsä mukaan, kun kohta ne vanhukset kuitenkin kuolee eikä saa sitten enää yhteistä joulua.

Milloin ap saa itse päättää koska omasta joulustaan?

Itse olen viisikymppinen ja yritän pärjätä takertuvan itsekkään äitini kanssa joka kuvittelee että olen hänen viihdyttäjänsä.

Saa raivareita jos puheluihinsa ei vastata ja yrittää ängetä elämääni väkisellä. Aina on semmoinen ollut, ei ole kyse mistään vanhuudenhöperyydestä.

Hän on vain ilkeä, itsekäs ihminen, jolle muut ihmiset ovat olemassa vain häntä varten.

En tiedä onko tuo joku suurten ikäluokkien ominaisuus. Että vaativat lapsiaan sinne ja tänne ja joulunviettoon juuri heille, lainkaan välittämättä kuinka raskasta se on niin lapsille. Itse eivät ole valmiita matkustamaan mihinkään, kun kyllähän jouluna pitää saada kotona olla.

Omat isovanhempani saivat viettää joulunsa itsekseen, ei koskaan edes keskusteltu mummolaan menemisestä.

Ihan vaikka jo viime joulusta (tai koska tämä valittaminen on alkanut) olisi saanut päättää, mutta kun ei näytä osaavan. 

En minä ainakaan missään vaiheessa saanut ap sinusta sellaista kuvaa että pystyt kieltäytymään joulun pakkovierailuista. Näen sinut istumassa autossa tänäkin jouluna tuli perseen alla...

Ap täällä. Kyllä osaan päättää itse joulustani, tänä vuonna olemme ilmoittaneet olevamme kotona ja pari vuotta sitten olimme joulun kahdestaan matkoilla. Ongelma ei ole se etten osaisi päättää vaan haluaisin vain ymmärtää mikä kumma vanhempiamme vaivaa kun kaikki taholtaan marttyroivat ja syyllistävät. Mutta eivät suostu tulemaan meille vaikka ollaan kutsuttu. Eli ilmeisesti halua nähdä meitä jouluna ei niinkään edes ole kun kutsu meille ei kelpaa vaan kyse on jostain heidän oman kiiltokuvajoulun pönkittämisestä tms?

Ystäväni on yhä katkera vanhemmilleen jotka olivat "aattona täytyy käydä kaikkien isovanhempien luona ja lisäksi vielä haudoilla. Omaa joulua ei ollut, oli vaan huono olo kaikesta syödystä ja liioista karkeista. Kun viimein illalla päästiin kotiin, olivat lapset niin väsyneitä, että juuri jaksoivat lahjat aukaista. Minkäänlaista joulutunnelmaa ei ollut. Jouluna ja uudenvuoden aikaan on pyhäpäivinä, jolloin voi tavata lähisukua. Aaton pitää olla perheen juhla jolloin ei mennä vauhdilla paikasta toiseen.

Jep, luulen että toi osuu naulankantaan "Eli ilmeisesti halua nähdä meitä jouluna ei niinkään edes ole kun kutsu meille ei kelpaa vaan kyse on jostain heidän oman kiiltokuvajoulun pönkittämisestä tms?"

Ja onhan tuo aika yleistä tuo joulusyyllistäminen, mitä ystäväpiiriä olen seurannut. Surkuhupaisinta on, että aika monella on vielä niin, että hirveä vinkuvonku vanhempien taholta että "tulettehan sitten JOULUNA meille" ja sitten siellä itse asiassa mammamarttyyrit on ihan suut kierossa ja väsähtäneitä, kun on "TAAS pitänyt laittaa joulua kaikille.".

Onko tämä kyläily joku nykyjuttu? Lapsuudenperheessäni ( 70- luvulla) ei menty vierailuille jouluna, eikä kukaan tullut meille kyläilemään. Vanhemmat kävivät ennen joulua viemässä kukat ym. omille vanhemmilleen. Keskenämme (8 henkeä) vietimme oikein kivoja jouluja, äiti leipoi ja siivosi, isä haki kuusen.

Vierailija kirjoitti:

Onko tämä kyläily joku nykyjuttu? Lapsuudenperheessäni ( 70- luvulla) ei menty vierailuille jouluna, eikä kukaan tullut meille kyläilemään. Vanhemmat kävivät ennen joulua viemässä kukat ym. omille vanhemmilleen. Keskenämme (8 henkeä) vietimme oikein kivoja jouluja, äiti leipoi ja siivosi, isä haki kuusen.

Meillä on taas vietetty aina sukujouluja. Oli ihanaa kun 80- ja 90-luvuilla näki jouluna(kin) kaikki serkut. Myös aiemmat polvet olivat tottuneet viettämään pyhät suvun kanssa, mutta isäni lapsuudessa se koko suku asuikin samassa talossa (kolme polvea).

Me tehtiin miehen kanssa muutama vuosi sitten päätös, että vietetään joulut kotona. Minun vanhempani ovat vielä yhdessä, miehen vanhemmat erosivat viitisen vuotta sitten. Kolme yksinään elävää isovanhempaakin on vielä hengissä. Aluksi kyllä tuli vinkumista ja valitusta, mutta totesimme vain että nyt tehdään näin ja viettäkää te hauska joulu. Kutsuttiin molempien vanhemmat, uudet puolisot ja isovanhemmat kahville joulupäivänä, suurin osa ei tullut koska on niin pitkä matka... Joka vuosi kahvittelijoita on ollut enemmän, että ehkä tästä alkaa pikkuhiljaa muodostua heillekin mieleinen perinne.

Kaikki haluavat olla jouluna omassa kotona mieluiten. Koska se on helpointa, voi parhaiten rentoutua, voi ottaa viiniä ruoan kanssa kun ei joudu rattiin. Eikä joulu autossa ole mikään tunnelmallinen juttu. Siksi nuo ikääntyvät vanhemmat eivät suostu tulevaan kylään omille aikuisille lapsilleen aattona. Kaikki haluaisivat itsekkäinä sen itselleen mukavimman vaihtoehdon.

Minä, 34-vuotias nainen, olen saanut sekä omilta vanhemmiltani että siskoiltani ja myös miehen vanhemmilta kuulla olevani hirveä ihminen kun vietän joulut joko matkoilla tai vuokramökillä tai jossain muualla jokatapauksessa. Miehen kanssa. Miestä ei tässä yhtälössä syyllistä kukaan, anopin mielestä minä suunnilleen pakotan miehen jouluksi pois äitinsä luota (mikä ei kyllä pidä ollenkaan paikkaansa). Mutta siis jopa kaksi siskoanikin soittelevat minulle joka joulukuu monta kertaa vihaisia puheluita että miten olen niin kamala ihminen että voin jättää äitini ja isäni yksin jouluna. Ja äitini itkee että tule nyt tänne. Ja anoppi itkee että tulkaa nyt tänne. Kukaan ei joudu takiani olla oikeasti yksin, vaan jokaisella on jotain seuraa. Mutta syyllistäminen vissiin kuuluu jouluperinteisiin joillakin. Vähän niinkuin sellainen joululahja, jota et pyytänyt saada mutta kun NIIN halutaan antaa.

Vierailija kirjoitti:

Joku jo tämän taisi sanoakin, että jokaisella on oikeus tehdä juhlansa kuten haluaa. Myös niillä omilla lapsilla sitten aikuisena, eikös niin? Ap toki toistaiseksi ainakin lapseton, mutta muille, jotka neuvovat luomaan omat perinteet.

Eli muistakaa oma neuvonne sitten kun kaipaatte aikuisia lapsianne ja heidän lapsiaan jouluisin.

Omat lapset ovat täysi-ikäisiä opiskelijoita. Olen heille sanonut, että ovat aina tervetulleita kotiin, mutta jos haluavat viettää joulun jossain muualla, niin sekin sopii. En ikinä tee sitä mitä oma äitini ja anoppini eli ääni väpisten huokaile, miten viimeinen joulu tässä on tulossa.

Sanotte että tasapuolisuuden nimissä ette jouluaattona kyläile kenenkään luona vaan olette kotona. Tervetuloa teille, mutta vierailijat muistavat että teillä käyttäydytään kohteliaasti kaikkia vierailijoita kohtaan - vaikka olisi kuinka huonot välit omaan ex-puolisoon.

Voitte myös jakaa joulun lähipäivät niin että jokainen kyläpaikka saa yhden päivän - joku 23. päivän, joku 25. päivän jne

Vierailija kirjoitti:

Ap täällä. Kyllä osaan päättää itse joulustani, tänä vuonna olemme ilmoittaneet olevamme kotona ja pari vuotta sitten olimme joulun kahdestaan matkoilla. Ongelma ei ole se etten osaisi päättää vaan haluaisin vain ymmärtää mikä kumma vanhempiamme vaivaa kun kaikki taholtaan marttyroivat ja syyllistävät. Mutta eivät suostu tulemaan meille vaikka ollaan kutsuttu. Eli ilmeisesti halua nähdä meitä jouluna ei niinkään edes ole kun kutsu meille ei kelpaa vaan kyse on jostain heidän oman kiiltokuvajoulun pönkittämisestä tms?

Ap, aloitusviestissä kysyit, miten ratkaista tilanne ja miten saada vanhemmat lopettamaan valitus, sen takia varmaankin sait neuvoja.

Jos olitkin vain avautumassa ikävästä tilanteesta, niin saat sympatiani, uskon että tuo tuntuu tosi kurjalta.

Minun kyllä on vaikea samastua tilanteeseen, koska en ikinä ajelisi jouluaattona moneen paikkaan, enkä myöskääm kuuntelisi moista valitysta.

Vierailija kirjoitti:

Sanotte että tasapuolisuuden nimissä ette jouluaattona kyläile kenenkään luona vaan olette kotona. Tervetuloa teille, mutta vierailijat muistavat että teillä käyttäydytään kohteliaasti kaikkia vierailijoita kohtaan - vaikka olisi kuinka huonot välit omaan ex-puolisoon.

Voitte myös jakaa joulun lähipäivät niin että jokainen kyläpaikka saa yhden päivän - joku 23. päivän, joku 25. päivän jne

Miksi pitäisi valehdella että syy kotijouluun on tasapuolisuus? Kyllä aikuinen ihminen voi sanoa totuuden: olen kotona jouluna, koska haluan. Haluan omat perinteet. Haluan rentoutua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap täällä. Kyllä osaan päättää itse joulustani, tänä vuonna olemme ilmoittaneet olevamme kotona ja pari vuotta sitten olimme joulun kahdestaan matkoilla. Ongelma ei ole se etten osaisi päättää vaan haluaisin vain ymmärtää mikä kumma vanhempiamme vaivaa kun kaikki taholtaan marttyroivat ja syyllistävät. Mutta eivät suostu tulemaan meille vaikka ollaan kutsuttu. Eli ilmeisesti halua nähdä meitä jouluna ei niinkään edes ole kun kutsu meille ei kelpaa vaan kyse on jostain heidän oman kiiltokuvajoulun pönkittämisestä tms?

Ap, aloitusviestissä kysyit, miten ratkaista tilanne ja miten saada vanhemmat lopettamaan valitus, sen takia varmaankin sait neuvoja.

Jos olitkin vain avautumassa ikävästä tilanteesta, niin saat sympatiani, uskon että tuo tuntuu tosi kurjalta.

Minun kyllä on vaikea samastua tilanteeseen, koska en ikinä ajelisi jouluaattona moneen paikkaan, enkä myöskääm kuuntelisi moista valitysta.

Ap täällä. Ok, ymmärrän että kirjoitin aloituksen vähän epäselvästi. Kaipasin kyllä neuvoja siihen miten saada valitus loppumaan, en suinkaan siihen että missä itse viettää joulu. Anteeksi siis mahdollinen epäselvyys tekstissäni. Kiitos sympatiastasi, se tuntuu hyvältä. En minä ajele jouluna tosiaankaan eripuolille, mutta miten olla kuuntelematta valitusta? Pyynnöt lopettaa valitus on jo kokeiltu parina vuonna, samaten tiukka ei jouluhöpinöille. Ei vaikutusta. Tuntuu tylyltä alkaa laittamaan luuria korvaan :( . Mutta ehkä se on niin sitten tehtävä. Ajattelin että jos ymmärtäisin mikä heitä vaivaa, osaisin toimia tavalla joka lopettaa valituksen, siis suostumatta kuitenkaan heidän vaatimuksiin. Näkökulmia tuohon ymmärtämiseen täältä hain :) .