Lopettakaa lastenne kusettaminen ja älkää enää valehdelko joulupukista.

Kyllä minä olisi jollain tasolla pettynyt lapsuuteeni jos ei olisi ollut joulupukkia. Se taika mikä siihen pikkulapsena liittyy on jotain korvaamatonta. Tarkoitan nyt pikkulapsia, en enää kouluikäiselle menisi uskottelemaan jos on itse hoksannut ettei pukkia ole.

Se odotus ja ne kuumotukset, että kohta se pukki tulee ja aina se joka pukkia esitti meni "juottamaan pukin porot" niin ei kyselty miksi joku puuttuu :)

Mikä vit sua Ap vaivaa ????

Mulle ei ole valehdeltu joulupukista lapsena, joten en ole myöskään lapselleni uskotellut joulupukin olevan totta.

Vierailija kirjoitti:

Mikä vit sua Ap vaivaa ????

Lasten kusettaminen vaivaa minua, kiitos kysymästä.

Ap

Nykyäänhän monet asiantuntijatkin ovat ottaneet tähän kantaa, nimenomaan näkökulmasta, että lapsille valehtelu leikinkin varjolla, on moraalisesti arvelluttavaa.

Itse olisin jäänyt paljosta paitsi jos en olisi lapsensa uskonut tonttuihin ja joulupukkiin. Siinä uskossa oli oma taikansa jota ei näin aikuisena voi enää kokea, mutta silloin lapsen mielessä se oli jännää ja ihanaa 😊

Pienenä minullekin uskoteltiin joulupukin olevan totta ja ne lapsuuden joulut olivat aivan ihania. Musta oli niin jännittävää kun pukki tuli käymään.

Musta pienillä lapsilla kuuluu olla oikeus myös tuohon joulupukkileikkiin. Vanhemapana on sitten ihana muistella niitä jouluja, kun pukki kävi ja oli vielä tonttuja.

En minäkään ymmärrä miksi siitä pitäisi valehdella. Meidän lasten (alle kouluikäisiä) mielestä joulunodotus on jännää ihan itsessään, joulupukkikin tulee, mutta tietävät ettei joulupukkia ole oikeasti olemassa, se on sellainen yhteinen satu/leikki jota kaikki leikkivät yhdessä koko porukalla pitkin joulukuuta ja sitten jouluaattona/-aamuna.

Se on sitä joulun taikaa, ei mikään yksittäinen satuolento. 

No kenen aikuisuus on oikeesti mennyt pilalle kun sai tietää, ettei pukkia ole oikeasti olemassa? Onko täällä AVlla enää ketään muita kuin näitä ainaisia joka paikasta mielensä pahoittajia?

Vierailija kirjoitti:

Pienenä minullekin uskoteltiin joulupukin olevan totta ja ne lapsuuden joulut olivat aivan ihania. Musta oli niin jännittävää kun pukki tuli käymään.

Musta pienillä lapsilla kuuluu olla oikeus myös tuohon joulupukkileikkiin. Vanhemapana on sitten ihana muistella niitä jouluja, kun pukki kävi ja oli vielä tonttuja.

Kyllä meilläkin kävi joulupukki, vaikka mulle ei uskoteltukaan sen olevan totta.

Vierailija kirjoitti:

No kenen aikuisuus on oikeesti mennyt pilalle kun sai tietää, ettei pukkia ole oikeasti olemassa? Onko täällä AVlla enää ketään muita kuin näitä ainaisia joka paikasta mielensä pahoittajia?

Mun äiti ei halunnut valehdella meille lapsille joulupukista juuri siksi, että hänestä sen ymmärtäminen, että joulupukki onkin ollut valetta, oli niin tympeä kokemus.

Ap onko jonkun lapsen elämä ikinä mennyt pilalle tästä joulupukkileikistä? Mitä jälkiä tämä "hirveä valehtelu" on muka jättänyt lapsiparkojen mieliin?

Saako mielestänne valehdella vaikka vaimolle, jos sitä kautta vaimolla voisi olla ihana tunne? Enkä nyt tarkoita mitään valkoisia ulkonäkövalheita, ne eivät mitenkään ole verrattavissa joulupukkivalheeseen. Käsitys joulupukista voi myös hidastaa lapsen laajaa ymmärrystä esim ihmisyyden rajoista ja yhteiskunnasta. Se ei ehkä taaperoa haittaa, mutta en ymmärrä, miksi joku vanhempi tahallaan haluaisi antaa lapselleen niin vääristyneen maailmankuvan. Kyllä lapset varmaan olisivat todella innoissaan, jos Keravalla pyörisi aito Batman, mutta olisi silti väärin väittää lapselle sellaista.

Kyllä mäkin muistelen haikeudella lapsuusjoulujani ja niihin liittyvää mystiikkaa ja taianomaisuutta, joita joulupukkiin ja kaikkiin muihin joulun ihmeisiin liittyi. Vai Ja todellakin aion tarjota saman lapsilleni.

Totta kai ymmärrän, että jokainen puolustaa mieluusti omaa lapsuuttaan ja omia jo tehtyjä kasvatuslinjauksiaan. Tätäkin asiaa on vaikea pohtia objektiivisesti, jos on jo lähtenyt satuilemaan joulupukista ja muoreista.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ap onko jonkun lapsen elämä ikinä mennyt pilalle tästä joulupukkileikistä? Mitä jälkiä tämä "hirveä valehtelu" on muka jättänyt lapsiparkojen mieliin?

Itse olin todella pettynyt siihen, että minulle valehdeltiin. Vanhemmat eivät sanoneet juuta eikä jaata, mutta isoäitini syötti pajunköyttä oikein olan takaa. Minulla jäi syvä epäluottamus häneen, en luota vieläkään. Taika olisi hirveän hauska juttu, mutta kun sitä ei ole olemassa. Joulun tunnelma ja ihanat muistot syntyvät ilman valheitakin.

Ap

Olen uskonut joulupukkiin, tonttuihin, vesihiiteen, pääsiäiskukkoon -ja noitiin sekä hammaskeijuun. Kumpa saisi takaisin vielä tuon lapsen tunteen kun uskoi kaikkeen taianomaiseen 😊. Minulla ollut hieno lapsuus kaikkine uskomuksineen, jotka kasvattaneet mielikuvitustani. Saman tunteen olen suonut omalle lapsellenikin, joka nyt lähenee jo 17v.

Ei ole yhtään kärsinyt kun asiat ovat paljastuneet. Nyt mietti, kun vietämme perhejoulun vanhemmillani sisarukset perheineen, että käy tonttuna kurkkimassa pienemmille lapsille ja pitää tehdä se sama Niinkuin minäkin hänelle tein, että pienet suksen urat tulee yön aikana, kun lapset ovat jättäneet pienen palan piparia ja maitoa kuistille aattoaamuna.

No, kyllähän me nyt pienenä hoksattiin, ettei se pukki ole oikea, vaan sukulaismies se siinä on pukin asussa. Silti jatkettiin perinnettä ja kaikki saivat olla vuorollaan joulupukkina. Suvussa on tapana pukeutua asuihin muitakin juhlia varten, enkä oikein usko, että kukaan sen tavan johdosta on muuttunut sen kummemmaksi, mitä oli alunperin.

Vierailija kirjoitti:

Olen uskonut joulupukkiin, tonttuihin, vesihiiteen, pääsiäiskukkoon -ja noitiin sekä hammaskeijuun. Kumpa saisi takaisin vielä tuon lapsen tunteen kun uskoi kaikkeen taianomaiseen 😊. Minulla ollut hieno lapsuus kaikkine uskomuksineen, jotka kasvattaneet mielikuvitustani. Saman tunteen olen suonut omalle lapsellenikin, joka nyt lähenee jo 17v.

Ei ole yhtään kärsinyt kun asiat ovat paljastuneet. Nyt mietti, kun vietämme perhejoulun vanhemmillani sisarukset perheineen, että käy tonttuna kurkkimassa pienemmille lapsille ja pitää tehdä se sama Niinkuin minäkin hänelle tein, että pienet suksen urat tulee yön aikana, kun lapset ovat jättäneet pienen palan piparia ja maitoa kuistille aattoaamuna.

Kuulostaa patologiselta valehtelulta.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mäkin muistelen haikeudella lapsuusjoulujani ja niihin liittyvää mystiikkaa ja taianomaisuutta, joita joulupukkiin ja kaikkiin muihin joulun ihmeisiin liittyi. Vai Ja todellakin aion tarjota saman lapsilleni.

Innotuin vähän googlailemaan aiheesta ja törmäsin tuohon A wonderful lie -nimiseen tutkimusesseeseen ja psykologian tohtorin kommentteihin aiheesta. Kuvailtiin, että jotkut vanhemmat sepittävät mitä ihmeellisimpiä tarinoita joulupukista. Tyyliin kertoilevat yksityiskohtaisista Korvatunturin vakoilujärjestelmästä ja kertovat miten ovat joskus tavanneet kirjassa esiintyvän tontun henkilökohtaisesti "Tonttu Terävä on oikein mukava". Tämä menee mielestäni jo tuon valehtelun ja epäluottamuksen puolelle. Meillä lapsena joulupukin taianomaisuus ja mystisyys perustui oikeastaan siihen, ettei hänestä kauheasti kerrottu mitään vaan lapsi sai rauhassa kuvitella ja pohtia että miten asia mahtaa olla.

-ylempi