On se sitten hienoa, että on löytänyt ihmisen, jonka kanssa parhaimmillaan kaikki on oikein mainiota, mutta joka pitäisi oikeasti vain jättää

Kyllä tästä nyt huokuu vain koko ajan se, että ap on vaan itseään täynnä oleva minäminäminä-persoona, joka ottaa nokkiinsa jo pelkästään siitä, että toinen ei ole koko ajan hymy naamalla mielistelemässä. Eli jos toinen vähänkin katsoo väärin, niin se on heti syvä henkilökohtainen loukkaus.

Kuule ap, taitaa peili olla sulle parasta seuraa.

Jospa kyse on jostain mitä sinä voisit muuttaa. Jos sinä teet asioita tavoilla, joita et itse pidä mitenkään omituisina tai ärsyttävinä, ne kun vaan ovat sitä sinun sinulle tuttua omaa luennettasi. Vaikka se, että sinulta nyt vaan jää se juustopala pöydälle tai avaimet kotiin ja taas on juustopala eltaantunut tai sinua pitää huoltoyhtiön tulla päästämään kotiin. Sinusta siinä ei ole mitään vikaa, kun sinulla nyt vaan on sellainen luonne, ettei sen ole niin väliä,  mutta kumppania ärsyttää, kun taas olit huolimaton.

Et kerro tarkemmin vaan maalailet vaan kuvia siitä, miten sinä olet sellainen kuin olet, mutta joku kai sinussa ärsyttää. 

Parhaimmillaankin kaikki on vain "oikein mainiota", mutta kirjoituksista päätellen yhteiselämä tuntuu olevan ihan kauheaa. Eli mikä tässä nyt varsinaisesti on se ongelma. Otsikosta saa sen käsityksen, että eroaminen on sinulle vaikeaa, mutta tekstistä saa sen käsityksen, että yhdessäolo on ainoa vaikea asia. Jos se on noin kamalaa, mikä siinä erossa on sitten niin vaikeaa.

Mies ajattelee varmaan ihan samoin, suurimmaksi osaksi sinun kanssasi oleminen on ihan mainiota, mutta sitten taas on niitä päiviä, kun sinulle ei kelpaa mikään ja saa olla kusi sukassa, ettei neiti vaan suutu. Jospa se onkin niin päin?

Mun yks eksä tuppas reagoimaan niin isosti, dramaattisesti ja yllättävästi, että mä aina hämmennyin - ja sit eksä suuttu kun olin hämmentynyt ja väitti että olen tuomitseva. Myöhemmin sillä diagnosoitiin epävakaa persoonallisuus, sen jälkeen nää omituiset tilanteet alko tuntua vähän järkevämmiltä.

Älkää nyy viitsikö sanoa pahasti, että ei ap:lle tule paha mieli.

Vierailija kirjoitti:

Mun yks eksä tuppas reagoimaan niin isosti, dramaattisesti ja yllättävästi, että mä aina hämmennyin - ja sit eksä suuttu kun olin hämmentynyt ja väitti että olen tuomitseva. Myöhemmin sillä diagnosoitiin epävakaa persoonallisuus, sen jälkeen nää omituiset tilanteet alko tuntua vähän järkevämmiltä.

Tässä ei vissiin mistään isommasta draamasta ole kyse miehen puolelta, vaan ihan vaan siitä, että se katsoo ap:ta vähän väärin joskus. Ap itse vaikuttaa siltä drama queenilta tässä tapauksessa.

Vierailija kirjoitti:

Älkää nyy viitsikö sanoa pahasti, että ei ap:lle tule paha mieli.

Sivusta, tämä on juurikin sellaista käytöstä mistä tässä on kyse. Ap ei oo antanut mitään esimerkkiä josta voisi tehdä päätelmiä siitä miten asiat oikeasti on mutta sulla on vahva halu loukata ja se on se pääasia, syistä joilla ei ole ap:n kanssa mitään tekemistä. On oikeasti ihmisiä jotka ei anna toiselle tilaa olla sellainen kuin on mutta näillä tiedoilla ei voi tietää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen kuitenkin pitää nöyristellä sinun edessäsi? Luepa nyt uudelleen mitä olet kirjoittanut. Vaikutat ammattipahastujalta yhä enemmän.

Ei nyt niinkään nöyristellä, vaan lopettaa se kamalan vihanaaman näyttäminen ja vihaisten sanojen käyttäminen tilanteissa, joissa en ole yksinkertaisesti tehnyt mitään väärää kenellekään.

Hänen mielestään ilmeisesti olet. 

Se siinä onkin... Panee miettimään, millä planeetalla hän oikein elää, jos oma persoonani on syy näyttää vihaista naamaa täysin puskista. Huoh.

Tekstiesi perusteella en ihmettele ollenkaan miksi mies suuttuu. Olet todella ärsyttävä valittaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun yks eksä tuppas reagoimaan niin isosti, dramaattisesti ja yllättävästi, että mä aina hämmennyin - ja sit eksä suuttu kun olin hämmentynyt ja väitti että olen tuomitseva. Myöhemmin sillä diagnosoitiin epävakaa persoonallisuus, sen jälkeen nää omituiset tilanteet alko tuntua vähän järkevämmiltä.

Tässä ei vissiin mistään isommasta draamasta ole kyse miehen puolelta, vaan ihan vaan siitä, että se katsoo ap:ta vähän väärin joskus. Ap itse vaikuttaa siltä drama queenilta tässä tapauksessa.

Niin. AP käyttäytyy kuten tarinan ex ja AP:n mies kuten tarinan tervejärkinen.

Mitä tarkoittaa "vihainen katse"? Jos se onkin vain hämmennystä.

Olisi hyvä myös kuulla jokin esimerkki AP:n käytöksestä, johon kumppani vihaisesti reagoi.

Toki on olemassa miehiä, jotka suuttuvat turhasta, esim. yksi exäni oli mustasukkainen jos vaikka hymyilin miespuoliselle kassahenkilölle "liikaa". Mutta tässä aloituksessa ei käynyt ilmi, minkälainen "persoonallinen käytös" AP:n mielestä on normaalia.

Ap, ehkä sillä miehelläsi on epävakaan persoonallisuuden piirteitä (taipumus tunteiden voimakkaisiin vaihteluihin, kaikki asiat ja ihmiset ovat vain hyviä tai pahoja, välimuotoja ei ole, tietynlaista vaativuutta läheisiä kohtaan, otetaan pikku mokat henkilökohtaisesti, kokee hylkäämiseksi jos hänen toiveitaan asioissa ei erityisesti huomioida/ajatuksia ei osata lukea jne. ja suurimpana kaikesta mahd. teidän tilannettanne ajatellen: epävakaalla joka ei tiedä olevansa epävakaa kumppanin miellyttämisyritykset kasvattavat vaatimuksia entisestään, koska hän ei havaitse omaa toimintaansa normaalista poikkeavaksi ja mustaa aukkoahan et saa tätettyä et sitten millään) Sinulla puolestaan traumaattisen perhetaustasi vuoksi voi olla läheisriippuvaisuutta, jolloin et pysty suojautumaan lähisuhteessa tapahtuvilta negauksilta niin kuin ihminen jolla ei ole läheisriippuvuutta. Ainakin minusta kuulostaa että olet turhan herkkänä jokaisen miehesi eleen ja ilmeen suhteen nyt. Luepa läheisriippuvuudesta... esimerkiksi alkoholistivanhemman lapset yleensä ovat läheisriippuvaisia vaikka muuten olisivat selviytyneet hyvin. Tunnista tilanne ja hae apua itsellesi, yhdessä voisitte mennä parisuhdeterapiaan jo siksikin, että mikäli mies on epävakaapiirteinen, sinä et pysty hänelle antamaan oivallusta siitä mitä tapahtuu, ellei mukaan tule ammattilaisen perspektiiviä. Myös oman henkisen jaksamisesi kannalta suosittelen ulkopuolista apua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska tämä ihminen, seurustelukumppani (seurustelusta siis sovittu) (mainitsen, koska jotkut palstalla kokevat tarvetta epäillä, josko parisuhde olisi kuitenkin pelkkää tapailua enkä vain osaa puhua oikeilla termeillä yms noniin aiheeseen), niin tämä seurustelukumppani osaa myös loukata aivan puskista ja tekeekin tätä säännöllisesti. Mitä järkeä on seurustella loukkaavan ihmisen kanssa? Ei niin mitään järkeä. Mutta idiootti kun olen, en jätä, koska kaikki muu toimii parhaimmillaan hienosti eikä ole rasitteena aiemman suhteen lapsiakaan, mikä on minulle aivan ehdoton lisä vaatimuslistallani. Minkä takia minulla on VAATIMUSlista kumppanille? Koska en hakua tuhlata elämääni eläen suhteessa, joka ei tunnu 110% oikealta, vaan on lähinnä järkisuhde.

Niin no, ei se tämäkään suhde tunnu 110% oikealta, jäin kiinni. Syy on tämän ketjun aihe. En voi tunnistamisen pelossa kertoa mitään yksityiskohtaista, mutta loukkaukset ovat epäsuoria: vihaisia ilmeitä, vihaisia sanoja ja eleitä... Asioista, joissa en ole tehnyt yksinkertaisesti MITÄÄN väärää millään mittarilla, ainoastaan toiminut tavalla, jota Hän ei ymmärrä. Siinä samalla hän loukkaa minun persoonaani. Koen, että teen väärin olemalla rehellisesti Minä. Että joku muu nauraisi hyväntahtoisesti tilanteissa, joissa oma kumppanini näyttää vihaista naamaa ja loukkaa epäsuorasti sanoillaan.

Puhuminen johtaa kierteeseen, jossa hän keksii mitä "ovelampia" hyväksytyksiä loukkauksilleen, mutta minun mokani kyllä käydään perusteellisesti läpi ja tivataan vastauksia. Kyllä hän on minua parempi pyytämään anteeksi, mutta ei hän sitä mielellään tee.

Kunhan avauduin. On tämä elämä taas sellaista... Minäkin olen yksi iso idiootti, kun en vain häivy ja pysy poissa.

Tekstisi on jo sen verran naurettava että mies siinä voittaa jos sinä lähdet lätkimään. Kaikki miehet voittaa jos et enää koskaan lähesty yhtäkään miestä.

Sivusta: ei tämäkään vastaus mikään kirjallinen timantti ollut. Jos ei ole ollut apn kuvailemassa tilanteessa, voi olla vaikea eläytyä siihen. Silloin on parempi olla hiljaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska tämä ihminen, seurustelukumppani (seurustelusta siis sovittu) (mainitsen, koska jotkut palstalla kokevat tarvetta epäillä, josko parisuhde olisi kuitenkin pelkkää tapailua enkä vain osaa puhua oikeilla termeillä yms noniin aiheeseen), niin tämä seurustelukumppani osaa myös loukata aivan puskista ja tekeekin tätä säännöllisesti. Mitä järkeä on seurustella loukkaavan ihmisen kanssa? Ei niin mitään järkeä. Mutta idiootti kun olen, en jätä, koska kaikki muu toimii parhaimmillaan hienosti eikä ole rasitteena aiemman suhteen lapsiakaan, mikä on minulle aivan ehdoton lisä vaatimuslistallani. Minkä takia minulla on VAATIMUSlista kumppanille? Koska en hakua tuhlata elämääni eläen suhteessa, joka ei tunnu 110% oikealta, vaan on lähinnä järkisuhde.

Niin no, ei se tämäkään suhde tunnu 110% oikealta, jäin kiinni. Syy on tämän ketjun aihe. En voi tunnistamisen pelossa kertoa mitään yksityiskohtaista, mutta loukkaukset ovat epäsuoria: vihaisia ilmeitä, vihaisia sanoja ja eleitä... Asioista, joissa en ole tehnyt yksinkertaisesti MITÄÄN väärää millään mittarilla, ainoastaan toiminut tavalla, jota Hän ei ymmärrä. Siinä samalla hän loukkaa minun persoonaani. Koen, että teen väärin olemalla rehellisesti Minä. Että joku muu nauraisi hyväntahtoisesti tilanteissa, joissa oma kumppanini näyttää vihaista naamaa ja loukkaa epäsuorasti sanoillaan.

Puhuminen johtaa kierteeseen, jossa hän keksii mitä "ovelampia" hyväksytyksiä loukkauksilleen, mutta minun mokani kyllä käydään perusteellisesti läpi ja tivataan vastauksia. Kyllä hän on minua parempi pyytämään anteeksi, mutta ei hän sitä mielellään tee.

Kunhan avauduin. On tämä elämä taas sellaista... Minäkin olen yksi iso idiootti, kun en vain häivy ja pysy poissa.

Tekstisi on jo sen verran naurettava että mies siinä voittaa jos sinä lähdet lätkimään. Kaikki miehet voittaa jos et enää koskaan lähesty yhtäkään miestä.

Sivusta: ei tämäkään vastaus mikään kirjallinen timantti ollut. Jos ei ole ollut apn kuvailemassa tilanteessa, voi olla vaikea eläytyä siihen. Silloin on parempi olla hiljaa.

Ap ei varsinaisesti kyllä muuta teekään kuin maalailee ja kuvailee, muttei kerro oikeasti mitä tapahtuu. Niinpä sitten ihmiset arvailevat ja spekuloivat. Se lienee ap:n toivekin.

Miksi ap toivoisi spekulointia? Minä aistin aloituksesta saman epätoivon kuin itsellä on ollut samantapaisessa tilanteessa enkä ihmettelisi yhtään vaikka ap jättäisi kokonaan väliin täällä tarjolla olevan shettilastin. Joskus auttaa jo se kun asian muotoilee itselleen "paperille". Mulla itselläni kesti noin 15 vuotta parisuhdetta ymmärtää ettei suurin osa niistä asioista joista mies veti herneet nenään olleet lsinkaan kohtuuttomia minun puolelta. Usein täysin päinvastoin.

Ap on todennäköisesti löytänyt vastakohtana itselleen hyvin vahvatahtoisen persoonan, joka ajattelee hieman mustavalkoisesti siitä, kuinka asioiden tulisi mennä. Kyseessä voi olla ihan vain kulttuurisia tapoja ilmaista itseään. Esim. Ap, onko miehesi pohjanmaalta ja sinä et? Kasvata itsellesi oma tahto, selkäranka. Sulla pitää olla munaa sanoa toiselle, että kuule me ajatellaan tästä nyt eri tavalla ja mun tapa tehdä asioita on ihan yhtä hyvä kuin sunkin.

Tässähän ketjussa tuli ihmeellistä dissausta ap:lle vain siksi ettei hän halunnut kertoa asioita, joista voisi tunnistaa.

Vierailija kirjoitti:

Tässähän ketjussa tuli ihmeellistä dissausta ap:lle vain siksi ettei hän halunnut kertoa asioita, joista voisi tunnistaa.

Eipä sitä voi silloin tietääkään mistä on kyse, jos ei kerro mitä on tapahtunut.

Ei se paljon valota, jos sanoo, että minähän en ole mitään pahaa tehnyt, tuo toinen se vaan. Harvoin tilanne on oikeasti ihan sellainen. Mutta jos ei halua kertoa niin ei se mitään. Ei silloin kyllä paljon sympatiaakaan heru. Tai asiallisia neuvoja.