Onko tuo yliopistojen "suoriutumiseen perustuvaa palkanosa" käytännössä verranollinen siihen, että miten paljon nuolee pomon peppua?
Ja vaikka tekisi työnsä täydellisesti, mutta pomon kanssa ei ole väleissä, niin tuo osa jää pieneksi?
Kommentit (14)
Minua ainakin v*ttuttaisi tuollainen kyttäämiseen ja nuolemiseen perustuva järjestelmä.
Työstä pitäisi saada sen mukainen palkka, mitä tehtäviä ja vastuita siihen sisältyy. Jos näitä tehtäviä ei hoida, sitten palkkaa voisi tarkastaa alaspäin. Mutta jos tehtävät hoitaa, niin miksi sen lisäksi pitäisi vielä muistaa nuolla pomoaan saadakseen palkkansa?
Nykyään tuo on ainakin uudemmille työntekijöille ihan korulause vain. Kun ei ole varaa maksaa niin ei ole varaa maksaa, ihan sama kuinka hyvin teet työsi. Edes pepunnuolenta ei välttämättä auta.
Niiden mielestä, joiden henkilökohtainen suoriutuminen on aiheesta alakanttiin, tuo pitää varmasti paikkaansa. Omista alaisistani paras palkka on omasta mielestäni tyyppinä kusipäällä, mutta helkkarin hyvällä työntekijällä.
Kokemukseni mukaan juuri noin on. Kun palaveerasin (entisen) pomoni kanssa tästä silloin uudesta järjestelmästä, kävi täysin selväksi, että jos yhdellä perusteella saa korkeimman arvion, se kumotaan jollain toisella perusteella, joka on laveasti määritelty ja siis helposti keksittävissä. Minä sain noita korkeimpia numeroita, mutta pomoni vesitti ne esittämällä, että en ollut laatinut materiaalia omalla ajallani ja luovuttanut sitä työnantajani omistukseen. Pomoni kävi omia keskusteluitaan oman pomonsa kanssa ja törmäsi ihan samaan totuuteen, mutta hänellä sentään oli työn ohella ja vähän työaikanakin mahdollisuus valmistella väitöskirjaa ja hinata palkkaansa hieman ylöspäin. Mutta kun katto on saavutettu, siitä ei enää edetä. Paitsi tietysti ne, joilla on ns. erivapauksia.
Ainakin opetus- ja tutkimushenkilökunnan kohdalla se perustuu siihen, kuinka paljon on tullut ja monkä tason julkaisuja, miten kurssit ovat onnistuneet jne. Mutta jossain voi kyllä käydä niin, että arviointeja hilataan alaspäin vain siksi, että laitoksella ei ole varaa maksaa enempää palkkaa.
Onko niin, että yliopistot on seurakuntien ohella kaikkein huonoimpia työyhteisöjä?
Oman kokemuksen mukaan palkka määräytyy ensisijaisesti sen mukaan miten paljon ropoja löytyy tutkimusryhmältä, usein päästään niukasti minimipalkoille ja jos enempää rahaa ei ole se on ihan sama vaikka saisi nobelin. Sitten jos rahaa on, palkka menee pitkälti ihan selvästi mitattavien ansioiden mukaan tyyliin julkaisut. Muusta kuin tutkimushenkilökunnasta en tietysti osaa sanoa kun en edes tiedä miten heidän palkka määräytyy teoriassa.
Minulla oli tosi kiva työyhteisö yliopistolla mutta kyllähän ne ketjutetut pätkäsopimukset surkealla paikalla teki kokonaisuudesta aika onnettoman. Onneksi löytyi parempi työpaikka.
Palkalla (paikalla sijaan) piti sanoa tuossa toisiksi viimeisessä lauseessa... Kiitos taas autocorrect.
Ei se liity pepun nuolentaan, vaikka sekin on makuasia. Siis suoriutuuko siitä sperman mausta vai ei.
Muun henkilöstön kohdalla nuolennalla oi väliä. Opetus-ja tutkimus puolem henkilöstön kphdalla asiaaan vaikuttaa tasan kaksi tekijää: 1) paljonko projektissa on rahaa ja 2) paljonko kv julkaisuja henkilö tuottaa. Näistsäkin voi usein nähdä korrelaation.
Vierailija kirjoitti:
Onko niin, että yliopistot on seurakuntien ohella kaikkein huonoimpia työyhteisöjä?
Kyllä. On.
Palkkaus on tietysti yksi sirkus.
Mutta parastahan on, että helvetillinen ylimäärä jatko-opiskelijoita alalla kuin alalla kilpailee kourallisesta postdoc-pestejä. Selkäänpuukotus ja proffien nuoleskelu alkaa siis jo hyvissä ajoin.
Tärkein työtehtävä on tietysti rahoituksen kerjuu. Aikanaan paskan palkan kompensoinut akateeminen vapaus on muisto vain. Nykyään yliopistotkin ovat pavunlaskijoita täynnä ja he ovat tietysti oikeuttaneet olemassaolonsa luomalla helvetillisen byroktatian.
Jos tutkijan ura oikeasti kiinnostaa, niin lähde suosiolla ulkomaille.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään tuo on ainakin uudemmille työntekijöille ihan korulause vain. Kun ei ole varaa maksaa niin ei ole varaa maksaa, ihan sama kuinka hyvin teet työsi. Edes pepunnuolenta ei välttämättä auta.
Juuri näin. Monia vuosia talossa olleet ovat saaneet kaikenmaailman suoriutumislisät ja ne kyllä säilyy vaikka ei eväänsä liikauttaisi. Uudemmat työntekijät saa sitten tehdä töitä kymmenen edestä alimmalla mahdollisella palkalla ilman, että suoriutumista huomioidaan mitenkään. Ainahan työnantaja voi sanoa, että et nyt näistä kymmenen henkilön töistä ihan suoriutunut, joten turha valittaa, ole ahkerampi!
Vierailija kirjoitti:
Opetus-ja tutkimus puolem henkilöstön kphdalla asiaaan vaikuttaa tasan kaksi tekijää: 1) paljonko projektissa on rahaa ja 2) paljonko kv julkaisuja henkilö tuottaa. Näistsäkin voi usein nähdä korrelaation.
Voin vahvistaa tuon. Määräaikaisissa töissä oleville tutkijoille maksetaan mielellään hiukan yläkanttiin, jos siihen on projektissa varaa ja tuloksia tulee. Näinä aikoina vapaata rahaa ei kuitenkaan ole. Siispä kun palkkoja ei ole tapana laskea ja rahat vähissä, käytännössä useimpien suoritustaso jää siihen, miksi se arvioitiin nykyiseen tehtävään nimitettäessä. Oikeastaan vain tohtorikoulutettavilla julkaisut näkyvät oikeasti palkankorotuksina, ja puhutaan matalista palkoista. Vakivirassa olevien suoritustasoa ei arvioida ylös ollenkaan. Suoritukseen perustuvat korotuksen saa eräässä yliopistossa näkemieni tietojen mukaan vuosittain alle 1% tutkimus- ja opetushenkilökunnasta. Todelliset korotukset annetaan vain työnimikettä vaihtamalla.
Tottahan tuo on, mutta tyypillinen suomalainen naisopiskelija kompensoi tämän epäkohdan ...ööö...hmm...no, kyllä sinä tiedät!