!!!!!!!! Helsingissä on tosiaan NÄIN erilaista !!!!!!!!!!!
Kaupunkilaiset haluavat, että kaikki olisi mahdollisimman lähellä. Nyt tiedän että tämä johtuu siitä, että kaupungissa liikkuminen on niin hidasta. Maaseudulla liikkumiseen kului paljon vähemmän aikaa eikä ruuhkat määrää menemisiä.
Helsingissä on paljon enemmän ihmisiä, mutta ei juuri koskaan kuule ihmisten juttelevan kasvotusten. Ehkä kaupunkilaiset eivät vain ole niin sosiaalisia ihmisiä kuin ihmiset maaseudulla.
Ihmetyttää myös, että kaupunkilaiset eivät kutsu toisiaan kylään, vaan tapaavat kahvilassa tai ravintolassa. Tulee sellainen fiilis, että monet kaupunkilaiset vetävät jotain roolia ja pitävät kulisseja yllä.
Kaupunkilaiset eivät tarvitse autoa, mutta toisaalta asumiskustannuksista johtuen siihen ei olisi useimmilla varaakaan. Vähän hankala juttu, jos on tarve käydä maaseudulla esim. kesämökillä.
Aika kaupunkilaisilla on vissiin loppunut kokonaan, koska kaikilla on aina niin "kiire". :) Tietysti kaupungissa aikaa kuluu kaikenlaiseen turhaan.
Sitten ihmetyttää miten vähän kaupunkilaiset ovat ulkona varsinkin talviaikaan. Ja onhan Helsingin talvi todella vetinen, likainen ja tuulinen - hyi!
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Sen 10 vuoden aikana mitä olen pääkaupunkiseudulla asunut jaksaa aina ihmetellä kuinka välinpitämättömiä, epäkohteliasta ja itsekkäitä iso osa ihmisistä on.
- ihmiset etuilevat
- ihmiset jaksavat valittaa siitä kenellä on oikeus käyttää mitäkin julkista liikennevälineitä ja kuinka monta pysäkinväliä ja olla istua/seistä milläkin paikalla
-parkkipaikoilla ei kunnioiteta toisten omaisuutta vaan huoletta annetaan lasten availla ovia viereisen auton kylkeen tai omilla kasseilla naarmutetaan viereistä autoa. Ja anna olla, kun huomautat jotain parin tonnin ruostekasalla ajavaa kolhijaa joka rysäyttää ovella jäljen autoosi niin vittua saatanaa haistattelevat.
- kaupungilla liikut lastenvaunuilta niin vahingossakaan ei kukaan avaa ovea vaan turkiksiin pukeutunut ulkoisesti tyylikäs rouva tulee aukomaan päätään, että miksi sinä siinä tukit kaikkien tien. (Esim lentokentillä ja Chicagossa ja New Yorkissa liikuttu paljon pienten lasten kanssa ja vaikka miten on ruuhkaa niin ihmiset ovat silti avuliaita, kun näkevät jonkun liikkeellä pienten lasten kanssa. Ulkomaalaiset pukumiehet niin nuoret kuin vanhat pysähtyvät avaaman ovia ja auttavat rattaiden kanssa.
- rulaliuskoissa lastenrattailla pikkulasten kanssa ei voi mennä reunaan ettei renkaat kiilaudu väliin ja jumita. Sitten sieltä takaa tulee joku muka kiireinen spurgun näköinen,joka alkaa riehumaan, että mene toiseen reunaan. En muuten mene. Mikset itse käytä niitä vieressä olevia rappusia niissä on tilaa juosta vaikka kuinka.Jos ei töiden takia pitäisi asua täällä niin mieluusti asuisimme jossain muualla. Elämä olisi niin paljon yksinkertaisempaa ja halvempaakin. Hyviä puolia tänäänällä ovat kuitenkin monipuoliset harrastusmahdollisuudet, maan parhaat terveydenhuoltopalvelut helposti saatavilla. Yritäpä päästä lääkäriin iltaisin, viikonloppuna tai juhlapyhinä jossain tuppukylässä. Täällä voi milloin vaan viedä lapsen yksityiselle jonottamatta. Kaikki tarvittavat kaupat ja palvelut saatavilla. Helppo lähteä ulkomaille,kun ei tarvitse matkustaa ensin autolla/junalla tuntikausia lentokentälle.
Tuli oikein paha mieli, että jonkun pitää elää elämää paikassa josta ei pidä ollenkaan. Itse etsisin jotain uusia ratkaisuja.
Vierailija kirjoitti:
En osaa sanoa. Tapaan kavereita töiden jälkeen keskustan kahviloissa, koska sinne jokainen pääsee helposti. Tapaan myös kotona, mutta silloin yleensä pitkän kaavan kautta. Ulkoilen on sää mikä tahansa. Ihan kova pakkanen on minulle vähän vaikea. Puhun ihmisille, kun on tarve. En oikein ymmärrä, miksi alkaisin puhumaan ventovieraille. Vastaan kyllä jopa spurguillekin, jos joku näkee tarvetta minulle puhua. Ei ole autoa ja ruuhkatkin rasittaa. Onneksi Helsingin ruuhkat on aika helpot. Lapsissa sesonkitöitä tehneenä, en huomannut että kukaan olisi alkanut puhumaan, ilman mitään asiaa. Siellä talvi oli tosi kova minulle, sään puolesta. Vähän pelotti aamulla klo 5.00 ajaa töihin, kun tuuli oli puhaltanut tiet lumen peittoon ja ulkona oli yli -30. Jos auto jäisi kiinni, niin ongelmat olisi isoja. Muistan pikkupaikkakunnalla kaupan kassajonossa, kun kassa tervehti iloisesti kaikkia ja vaihtoi kuulumisisa. Minun kohdalla hän ei tervehtinytkään. Hän oli ystävällinen vain tutuille ja ei noteerannut ollenkaan tuntemattomia vaikka oli palvelutilanteessa. Olen siinä luulossa, että pikkupaikkakunnilla jutellaan kuitenkin vain tutuille, niin kuin enimmäkseen Helsingissäkin.
Kannattaa aina yrittää katsoa niitä hyviä puolia, eikä keskittyä vain negatiivisiin.
Tämä lihavoitu kohta on niin totta! Aikanaan minäkin asuin maaseudulla pikkukaupungissa vuoden verran kun töiden perässä oli pakko muuttaa. Ja aina kaupoissa ja marketeissa juuri sama, -kassatäti hölöttää tutuille ummet ja lammet (ja samalla viivyytelee takanaolevan tuotteiden hinnan lukemisessa), mutta sitten kun on minun vuoroni niin hyvä kun tervehdykseen edes mumistaan jotain! Hyi. Jäi usein sellainen tunne, että "anteeksi kun olen tässä seuraavana kassalla ja minun ostokseni häirii teidän rupattelua". Onneksi sain lopulta työpaikan Helsingistä ja pääsin muuttamaan taas takaisin. Nyt myönnän eläväni Kallion punavihreässä kuplassa, mutta mikäs siinä, viihdyn täällä ja koen oloni kotoisaksi.
Mitähän iloa ap saa tästä Helsinki - vihastaan irti?
Jokainen voi asua ja elää missä haluaa. Ei täällä pk-seudulla ole pakko kenenkään olla.
Mä käyn joka kesä pikkukaupungissa sisarusten luona kylässä.
Kaupassa käyminen on ahdistavaa oikeasti kun ihmiset tuijottaa ihan silmät päästään.
Olen asunut Helsingissä 28v ja nauttinut tosi paljon. 12v olen asunut samassa taloyhtiössä ja tunnen naapurit hyvin. Aina jutellaan kun pihalla tai rapussa törmätään. Ventovieraiden kanssa en juttele, elleivät kysy esim. tietä, ja silloin autan tietenkin jos vain osaan. Tätä tapahtuu aika usein, asun keskustan liepeillä.
Helsinki on ihana kaupunki:)! .
Helsinkiin muuttanut ihmettelee: kirjoitti:
Sitten ihmetyttää miten vähän kaupunkilaiset ovat ulkona varsinkin talviaikaan.
Minua taas ihmetyttää, miten maalla voisi olla talvisaikaan ulkona, kun on niin pimeää. Kaupungissa on sentään katuvalot, valaistuja latuja ja ulkoilureittejä. Kätevämpää niin kuin jonkun tasku- tai otsalampun valossa rämpiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseäni muuten hämmästytti pääkaupunkiseudulle muutettuani ihmisten totaalinen junttius käytöstapojen suhteen. Toista ei osata ottaa huomioon melkein ollenkaan, melkeinpä aina ns. junantuomat ovat kohteliaampia.
Asuin aikani maalla ja oli todella helpottavaa kun pääsin muuttamaan takaisin Helsinkiin. Helsinkiläisenä koen ihmiset Helsingissä järkevämpinä, rationaalisempina, mukavampina ja ... kohteliaampina. Maalla oli jatkuvasti hankaluuksia. Kukaan ei väistä kaupassa, kadulla eikä liikenteessä. Tieliikennesääntöjen osaaminen oli heikkoa. Esim. liikennenympyrä oli maalaisille ihan käsittämättömän vaikea.
Kaupassa jämähdettiin just niille sijoille missä oltiin jos tuttu tuli vastaan. Niille ei tullut mieleen, että ovat pahasti keskellä käytävää muiden tiellä tai vaikka maitohyllyn edessä estämässä muiden ihmisten ostamisia. Kaikissa virastoissa oli hidasta ja hankalaa. Ne ei yhdellä sanomisella tajunneet mitään. Asioita piti vatvoa vaikka kuinka kauan.
Onneksi pääsin pois. Helsingin sokoksellakin myyjät tervehtivät iloisesti ja palvelu on nopeaa ja ystävällistä. Kaupoissa keskelle kulkuväylää jumittamaan jääminen on harvinaista. Ihmiset osaavat väistää toisiaan niin, että vaikka on ruuhkaakin, toisia ei juuri kosketa tönimisestä puhumattakaan. Mä niin tykkään tämmösestä sujuvuudesta!
oisit kokeillut sen maaseudun sijaan vaikka tamperetta mikä kyllä on top4 kaupunki Tku, Jkl ja Oulun kanssa.
Hesas ei paljoo porukka välitä liikennevaloista. Jalankulkijat hyppää tielle pieneenkin rakoon.
Vierailija kirjoitti:
Mitähän iloa ap saa tästä Helsinki - vihastaan irti?
Jokainen voi asua ja elää missä haluaa. Ei täällä pk-seudulla ole pakko kenenkään olla.
Mä käyn joka kesä pikkukaupungissa sisarusten luona kylässä.
Kaupassa käyminen on ahdistavaa oikeasti kun ihmiset tuijottaa ihan silmät päästään.
Olen asunut Helsingissä 28v ja nauttinut tosi paljon. 12v olen asunut samassa taloyhtiössä ja tunnen naapurit hyvin. Aina jutellaan kun pihalla tai rapussa törmätään. Ventovieraiden kanssa en juttele, elleivät kysy esim. tietä, ja silloin autan tietenkin jos vain osaan. Tätä tapahtuu aika usein, asun keskustan liepeillä.Helsinki on ihana kaupunki:)! .
Ei oo pakko asua ei, mutta jos haluat olla työssäkäyvä, niin aika monen on asuttava. Omaa amkin todistusta haukuttiin päin naamaa jkl.ssä ja tre.lla kokemusta ei ollut tarpeeksi ja opiskeluaikaiset työt oli liian lyhyitä ja sitten jostain kesätyöstä mikä ei ollutkaan elokuun loppuun vaan heinäkuun loppuun, kun halus pitää omaa lomaakin, niin sitä katsottiin että olen lentänyt pihalle. Hesaan riitti, että todistuksen kannessa oli oikee ala ja paljoa eivät cv.tä/todistuksia kattoneet ja heti haastattelun jälkeen kättä päälle ja tervetuloa. Ite olen täällä sen max 5v enää ja vedän samalla yamk laput käteen, niin sen jälkeen saa töitä jo muualtakin ja en käy kun Helsinki-Vantaa kentällä. Makselen sitten rivarin lyhennyksiä vähemmän kuussa, kun Helsingissä huoneesta vuokraa.
Kukapa haluaisi tavata kavereita jossain 30 neliön vuokrabetonikuutiossa, kun joutuu itsekin sellaisessa vuosikaudet asumaan!
Eri asia on sitten joku yli 150-neliöinen omakotitalo omalla tontilla ja terassilla.
Helsinkiläiset ovat sen verran kansainvälisempiä, etteivät enää luota ihmisiin. Vain tyhmä suomalainen pitää ihmisiä rehellisinä.