Ahdistava tilanne miehen kanssa. Ihastui toiseen ja toimi näin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

P

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pidä ihmeessä kiinni tuollaisesta kultakimpaleesta.

Naiset ei vissiin koskaan suhteessa ollessaan ihastu muihin.

Ihastumia ja rakastumisia tulee ja menee, mutta suhteeseen sitoutunut ei lähde riskeeraamaan suhdettaan, jos sydämessään arvostaa ja kunnioittaa kumppaniaan.

Ihastus on tunnetila, joka perustuu täysin tuntemattomuuteen ja omaan mielikuvitukseen sen hyvyydestä. Kannattaako oma suhde laittaa sen vuoksi vaakalaudalle?

Viisas ja kypsä ihminen eroaa, jos on tyytymätön suhteeseen ja sen jälkeen hakee ihastusta.

Kyllä ap. tapauksessa raja on ylitetty, eikä sitä suhdetta ja rakkautta mitä oli ennen miehen ihastusta, enää edes ole, eikä sitä saa enää ehjäksi, vaan luottamus ja arvostus on rakennettava uudestaan. Herää vain kysymys, onko ap. siihen valmis ja onko suhde tai edes mies, sen arvoinen.

Mutta jos ei usko saavansa parempaakaan niin silloin ei eroa, vaikka suhde ei täydellinen oiskaan. Mutta ei silti ole aivan tyytyväinenkään, ja voisi oikeastaan jättää kumppaninsa koska tahansa. Miehet varsinkin alkaa tässäkin tapauksessa olemaan naisen kanssa, (siis jos nainen ei tunne heitä kohtaan oikein mitään) jos nainen vain on tarpeeksi haluttava. Ja onhan sellainen kumppani (mies) aina jonkun aikaa ihan kiinnostava, vaikkei se oikea olisikaan.

Q

Miehethän ne yleensä jää roikkumaan suhteeseen, kunnes jotain parempaa tulee tilalle. Eli erotaan vasta kun uusi on valmiiks odottamassa

Kannattaa selvittää parisuhdeterapiassa mikä ihastumiseen johti, miehen henkilökohtainen kriisi, tyytymättömyys parisuhteeseen tms. Mikään suhde ja kukaan ihminen ei ole täydellinen, keskeistä on kuinka kriiseistä selvitään ja mennään eteenpäin.

Joku täällä kiillotti kruunuaan toteamalla ettei ole koskaan ihastunut pitkissä suhteissaan. Mitä sitten, tekeekö se sinusta paremman ihmisen?

Ihastuminen on kipeä asia parisuhteen molemmille osapuolille. Kannattaa tutkia itseään ja miettiä mihin tarvitsee ihastumista juuri tähän ihmiseen. Puolison ihastumisesta kärsivä usein uhriutuu, se on suojautumiskeino ettei tarvitsisi nähdä parisuhteen tilaa ja käsitellä asiaa syvemmin. Syyttely ei auta vaan asia pitää käsitellä perinpohjin.

Voin käsi sydämellä vannoa, että olen tehnyt todella paljon, jotta pääsisin asian yli. Olen kirjoittanut, järkeillyt, puhunut ystävälle, käynyt terapiassa, suunnannut ajatukset muualle, mutta aina hiljaisina hetkinä tulee mieleen, että mies haikaili yli 10 vuotta nuoren naisen perään ja tunnusti hänelle jopa tunteensa. Ja varsinkin se mietityttää, että entä jos nainen olisi ollutkin ihastunut mieheeni, mitä sitten olisi tapahtunut? Mies ei myöskään suostu mielellään puhumaan koko asiasta, joka sekin tuntuu ahdistavalta.

Koko ajan olen vain enemmän eron kannalla kun mietin asiaa. Tämä asia rassaa minua niin paljon!! Tuntuu, että elämäni menee ohi, jos joudun kestämään enää tätä tuskaa. Tätä on kestänyt jo kuukausia. Enkä muuten missään nimessä ole mikään uhriutuja-tyyppi, niinkuin joku väitti.

Ap

Mä jotenkin kuvittelin tän olevan ihan tuore juttu. Jos kuukausienkin päästä, terapiasta huolimatta, asia vielä ahdistaa päivittäin, kannattaa ehkä miettiä eroa. :(

Huomio! Tämä on vain ja ainoastaan ap:n versio et mies olis lähtenyt. Totuus VOI OLLA myös se mitä mies itse kertoi.

84 jatkaa..

Jos mies ei asiaa halua käsitellä, niin eihän sitä sit ikinä saa selvitettyä kunnolla. Yleensä en mielelläni eroa kellekään suosittele, mutta kyllä toi kuulostaa siltä, ettei teillä ole edellytyksiä jatkaa suhdetta. Avoimuutta tarvittais puolin ja toisin.

Onko teillä muilla vieraaseen ihastujilla joku vinkki, miten tunteesta pääsee eroon? Mä olen ilmeisesti ihastunut toiseen mieheen ja näen hänestä unia jne, mutten missään tapauksessa halua oikeasti mitään suhdetta tai pettää. Kumpikin on naimisissa enkä edes tiedä sen miehen tunteita enkä todellakaan aio kysyäkään. Mielestäni oma mieheni on elämäni mies. En haluaisi sjatella sitä vierasta, mutta koko ajan tunkee mieleen. Aika naurettavaa ja typerän teinimeininkiä, vaikka olen jo keski-ikäinen. Joten te, jotka olette päässeet ihastuksesta eroon, neuvokaa miten.

Ihminen voi rakastaa useampaa kuin yhtä samanaikaisesti. Eihän se romanttista ole eikä helppoa kenellekään, mutta totta. Turhaa väittää että vain yhtä voi rakastaa kerrallaan ja jos sitten ihastuu toiseen, ei kyseessä ole "oikea" rakkaus.

AP:lle toivotan voimaa ja rohkeutta tilanteesta selviämiseen. Tee valintasi itse, älä mieti muita. Niin muutkin tekevät.

Vierailija kirjoitti:

84 jatkaa..

Jos mies ei asiaa halua käsitellä, niin eihän sitä sit ikinä saa selvitettyä kunnolla. Yleensä en mielelläni eroa kellekään suosittele, mutta kyllä toi kuulostaa siltä, ettei teillä ole edellytyksiä jatkaa suhdetta. Avoimuutta tarvittais puolin ja toisin.

Ai nyt tarvitaankin avoimuutta? Mies on myös haukuttu sen vuoksi että oli avoin. Sen takia kaikki ongelmat alkoivat kun mies olis avoin. En yhtään ihmettele että haluaa vaihtaa strategiaa...

Ei mies ole ollut mitenkään erityisen avoin. On valehdellut minulle ja salaillut paljon asioita.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

84 jatkaa..

Jos mies ei asiaa halua käsitellä, niin eihän sitä sit ikinä saa selvitettyä kunnolla. Yleensä en mielelläni eroa kellekään suosittele, mutta kyllä toi kuulostaa siltä, ettei teillä ole edellytyksiä jatkaa suhdetta. Avoimuutta tarvittais puolin ja toisin.

Ai nyt tarvitaankin avoimuutta? Mies on myös haukuttu sen vuoksi että oli avoin. Sen takia kaikki ongelmat alkoivat kun mies olis avoin. En yhtään ihmettele että haluaa vaihtaa strategiaa...

No ainoo hetki kun miehen avoimuus on ollu ongelma, on musta se kun se päätti olla ihastukselleen avoin ja kertoo sille tunteistaan. Ilman sitä, koko asia tuskin olis tullu aapeenkään tietoon. Edelleen, ihastumisessa ei musta ole mitään väärää, jos sen itsensä kanssa käsittelee ja antaa jutun hiipua

up

Kuule, miehet ne vaan on sellasia että meneevät sinne missä viisari värähtää:) Kunhan pitää huolta ettei tuo tauteja kotiin. Siitä voisit olla huolissasi ja kertoa hänelle kuinka Hiv leviää räjähdysmäisesti. Miehet leikkivät usein tunteilla mutta auta armias jos nainen tekisi samaa... Sitä alfauros ei kestä. Ei sitä että hänen naiseensa puututaan. Kokeile vaikka:) En yllytä pettämään mutta kyllähän se ainakin mustiksen selättää vaan kertoa ei auta, ei milloinkaan vaan aina pitää ehdottomasti kieltää ja niinhän se mieskin tekee:):) Lykkyä tykö:) Ja muistathan aidon rakkauden määreet joista yksi: Rakastaa vaan ei omista:) Terveisin Lilli

Minusta huolestuttavinta on se, ettei mies halua puhua aiheesta. Se kertoo jo paljon. Ap:n viesteistä päätellen hänen miehensä olisi mahdollisesti vaihtanut hänet tähän nuorempaan naiseen jos hän olisi vastakaikua tunteisiinsa saanut.

Me ihmiset ollaan erilaisia, mutta minä en pystyisi tuollaista unohtamaan vaikka ehkä antaisinkin anteeksi. Koska kuten monet ovat jo sanoneet, ihastua saa, eikä niille aina mitään voi, mutta se, että alkaa viemään asioita pidemmälle, ei todellakaan ole enää ok. Miehesi on loukannut sinua todella pahasti eikä edes halua puhua siitä tai ottaa vastuuta asioista :( Tsemppiä ap.

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä muilla vieraaseen ihastujilla joku vinkki, miten tunteesta pääsee eroon? Mä olen ilmeisesti ihastunut toiseen mieheen ja näen hänestä unia jne, mutten missään tapauksessa halua oikeasti mitään suhdetta tai pettää. Kumpikin on naimisissa enkä edes tiedä sen miehen tunteita enkä todellakaan aio kysyäkään. Mielestäni oma mieheni on elämäni mies. En haluaisi sjatella sitä vierasta, mutta koko ajan tunkee mieleen. Aika naurettavaa ja typerän teinimeininkiä, vaikka olen jo keski-ikäinen. Joten te, jotka olette päässeet ihastuksesta eroon, neuvokaa miten.

Tämä on hyvä kysymys. Miten ihastumisen tunteesta pääsee eroon? Itse olen nyt 6 vuotta ollut ihastunut erääseen ulkomaalaiseen muusikkoon. Erittäin turvallinen ihastus siis sinänsä, ei ole pelkoa että ikinä edes puheisiin pääsisi, vaikka parin metrin päässä olen seissytkin, ja hakeudun aina kun mahdollista keikoille. Mutta kuusi vuotta tätä nyt on kestänyt, miten päästä tunteesta eroon? Miestäni rakastan, ja tiedän ihastuneeni oman mielikuvitukseni tuotteeseen, jolla vain on tämän julkkiksen ulkonäkö. Hyvääkin tämä ihastuminen toki on tehnyt, ymmärrän nyt tiettyjä asioita paremmin, olen realistisempi ja vähemmän mustasukkainen. Lisäksi tämä on auttanut avaamaan tiettyjä lukkoja minussa, jonka ansiosta parisuhteeni on huomattavasti parempi kuin ennen tätä. Olisin kuitenkin jo valmis luopumaan ihastuksestani...

Eroa heti. Jos puoliso (oli sitten mies tai nainen) käyttäytyy noin niin suhteella ei ole tulevaisuutta.

Moinen hiertää aina ja elämän laatu romahtaa. Löydät vielä ihmisen joka todella kunnioittaa ja rakastaa sinua. Itse en uskaltanut ja ollaa tässä menty löysässä hirressä pitkään, eikä muutosta oile näkyvissä.

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä muilla vieraaseen ihastujilla joku vinkki, miten tunteesta pääsee eroon? Mä olen ilmeisesti ihastunut toiseen mieheen ja näen hänestä unia jne, mutten missään tapauksessa halua oikeasti mitään suhdetta tai pettää. Kumpikin on naimisissa enkä edes tiedä sen miehen tunteita enkä todellakaan aio kysyäkään. Mielestäni oma mieheni on elämäni mies. En haluaisi sjatella sitä vierasta, mutta koko ajan tunkee mieleen. Aika naurettavaa ja typerän teinimeininkiä, vaikka olen jo keski-ikäinen. Joten te, jotka olette päässeet ihastuksesta eroon, neuvokaa miten.

Minäkin olen parisuhteessa, rakastan miestäni, mutta nään toisinaan unia vanhasta ihastuksestani. Entä sitten? Sehän on ihana tunne. Ei minun tarvitse sen mukaan toimia. Sen sijaan yritän tehdä omasta suhteestani mahdollisimman hyvin panostamalla siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä muilla vieraaseen ihastujilla joku vinkki, miten tunteesta pääsee eroon? Mä olen ilmeisesti ihastunut toiseen mieheen ja näen hänestä unia jne, mutten missään tapauksessa halua oikeasti mitään suhdetta tai pettää. Kumpikin on naimisissa enkä edes tiedä sen miehen tunteita enkä todellakaan aio kysyäkään. Mielestäni oma mieheni on elämäni mies. En haluaisi sjatella sitä vierasta, mutta koko ajan tunkee mieleen. Aika naurettavaa ja typerän teinimeininkiä, vaikka olen jo keski-ikäinen. Joten te, jotka olette päässeet ihastuksesta eroon, neuvokaa miten.

Tämä on hyvä kysymys. Miten ihastumisen tunteesta pääsee eroon? Itse olen nyt 6 vuotta ollut ihastunut erääseen ulkomaalaiseen muusikkoon. Erittäin turvallinen ihastus siis sinänsä, ei ole pelkoa että ikinä edes puheisiin pääsisi, vaikka parin metrin päässä olen seissytkin, ja hakeudun aina kun mahdollista keikoille. Mutta kuusi vuotta tätä nyt on kestänyt, miten päästä tunteesta eroon? Miestäni rakastan, ja tiedän ihastuneeni oman mielikuvitukseni tuotteeseen, jolla vain on tämän julkkiksen ulkonäkö. Hyvääkin tämä ihastuminen toki on tehnyt, ymmärrän nyt tiettyjä asioita paremmin, olen realistisempi ja vähemmän mustasukkainen. Lisäksi tämä on auttanut avaamaan tiettyjä lukkoja minussa, jonka ansiosta parisuhteeni on huomattavasti parempi kuin ennen tätä. Olisin kuitenkin jo valmis luopumaan ihastuksestani...

Tuottaako ihastuminen sinulla kärsimystä? Jos tuottaa, niin miksi? Voisitko vain hyväksyä vahvat tunteesi ja nauttia siitä, että sielusi on elossa? Tiedät itsekin, että kyse on mielikuvituksesta. Ehkä voit näitä mielikuvia käsitellä jotenkin, esim. kirjoittamalla? Voit saada ne "haltuun".

Vierailija kirjoitti:

Minusta huolestuttavinta on se, ettei mies halua puhua aiheesta. Se kertoo jo paljon. Ap:n viesteistä päätellen hänen miehensä olisi mahdollisesti vaihtanut hänet tähän nuorempaan naiseen jos hän olisi vastakaikua tunteisiinsa saanut.

Me ihmiset ollaan erilaisia, mutta minä en pystyisi tuollaista unohtamaan vaikka ehkä antaisinkin anteeksi. Koska kuten monet ovat jo sanoneet, ihastua saa, eikä niille aina mitään voi, mutta se, että alkaa viemään asioita pidemmälle, ei todellakaan ole enää ok. Miehesi on loukannut sinua todella pahasti eikä edes halua puhua siitä tai ottaa vastuuta asioista :( Tsemppiä ap.

Niin kauan kuin mies on pitänyt tunteet omana tietonaan, hänellä on ollut myös oikeus olla hiljaa. Siitä hetkestä lähtien, kun hän on lähtenyt jakamaan niitä toisten kanssa, hän on myös sitoutunut ottamaan vastuuta siitä, mitä ne toisessa saattavat aiheuttaa. Mikäli mies ei suostu auttamaan ap:tä keskustelemalla, voi lopputuloksena olla ero. Ap on vastuussa omasta onnellisuudestaan, ja ellei hän pääse sinuiksi tilanteen kanssa, voi lopputuloksena olla ero, ellei hän sitten heittäydy marttyyriksi.

Miksi nykyaika tuottaa niin paljon rajattomia ihmisiä, jotka ovat valmiita oksentamaan kaiken toistensa niskaan, mutta niin kyvyttömiä tuomaan todellista onnea ja hyvää toisilleen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä muilla vieraaseen ihastujilla joku vinkki, miten tunteesta pääsee eroon? Mä olen ilmeisesti ihastunut toiseen mieheen ja näen hänestä unia jne, mutten missään tapauksessa halua oikeasti mitään suhdetta tai pettää. Kumpikin on naimisissa enkä edes tiedä sen miehen tunteita enkä todellakaan aio kysyäkään. Mielestäni oma mieheni on elämäni mies. En haluaisi sjatella sitä vierasta, mutta koko ajan tunkee mieleen. Aika naurettavaa ja typerän teinimeininkiä, vaikka olen jo keski-ikäinen. Joten te, jotka olette päässeet ihastuksesta eroon, neuvokaa miten.

Minäkin olen parisuhteessa, rakastan miestäni, mutta nään toisinaan unia vanhasta ihastuksestani. Entä sitten? Sehän on ihana tunne. Ei minun tarvitse sen mukaan toimia. Sen sijaan yritän tehdä omasta suhteestani mahdollisimman hyvin panostamalla siihen.

Just näin. Kun panostaa siihen omaan suhteeseensa ja saa hommaan mukaan myös puolisonsa, ei sitä ihastusta ja ihastumisen tunneta enää muista kaivata.

Mun mielestä pitkässä suhteessa pitää tasasin väliajoin miettiä yhdessä, mitä suhteesta puuttuu/ on liikaa ja sitten molempien panostaa suhteen kehittämiseen.