Miksi naiset on niin hankalia niin livenä kuin nettideiteissä?

Minua on aina ihmetyttänyt kun ihan normaalijärkiset ihmiset suostuvat lähtemään keskusteluihin miesten ja naisten suhdemarkkinoista siltä pohjalta, että miehiä on kymmenittäin yhtä naista kohden ja naiset sen kun valitsevat päältä kaikki huippumiehet. Jos jokaiselle naiselle riittää huippumies, sittenhän huippumiehiä on yhä paljon kuin naisia Suomessa ja muuten miehiä sitten kymmenkertainen määrä. 

Samat tilastot pätevät sitten seksissäkin. Miehet harrastavat valtavasti seksiä ja yhden illan juttuja ja yhteen mieheen tyytyvät naiset vaan pihtaavat ja odottavat sitä yhtä oikeaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa ihmettelen, nettideitissä saat vetää keskustelua ja keksiä puhuttavaa ja, jos lopetat sen, niin koko keskustelu tyrehtyy. Pitäkää tunkkinne, eiköhän sitä yhden elämän pärjää yksinkin.

Joko sä olet kirjoitellut liian tylsiä juttuja liian suositulle naiselle, tai sitten olet kirjoitellut naiselle joka vain kerää matcheja eikä edes halua tavata ketään (näitäkin kuulemma on olemassa, omissa kavereissani ei tosin ole yhtäkään).

Siinä, miten miehet keskustelevat, on huikeita eroja. Kun keskusteluja on monia käynnissä yhtä aikaa, tulee tietenkin vastailtua ensin niihin mielenkiintoisimpiin kysymyksiin ja kommentteihin. Joskus niiden kautta jää chattaily päälle kun satutaan olemaan samaan aikaan Tinderissä.

Olenko siis hankala, kun vastaan ensisijaisesti mielenkiintoisimpiin viesteihin ja niille miehille, jotka saavat profiilistani eniten irti? Mielestäni se on vain järkevää. 

Järkevää joo. Tätä tuli kerran testattua väärällä kuvalla (hyvännäköinen kaverini, sain luvan). Juttelin täysin samoja juttuja kuin omalla naamallani, mutta naiset olivat ihan eri tavalla innostuneita. Tämä vain vahvisti hypoteesiani, että sillä ei ole kauheasti väliä mitä puhuu vaan enemmän sillä, että kuka puhuu

Tottakai ulkonäkö vaikuttaa ihmisen kiinnostukseen. Jotta ihastus ja sitä kautta parisuhde voisi syntyä, ihmisen pitää olla sekä puoleensavetävä että luonteeltaan/jutuiltaan kiinnostava. Ei kai se tullut sinulle yllätyksenä? Väitätkö ihan vakavissasi, että jos sinuun ottaisi yhteyttä samanlaisen luonteen/jutut omaava tavisnainen ja kaunis nainen, niin kiinnostuisit siitä tavisnaisesta enemmän kuin kauniista? Get serious.

Yleensä kiinnostun naisesta vain juttujen perusteella. Jutut joissa ilmenee naisen sivistys tai erinomainen looginen päättelykyky saavat mut kiinnostumaan. Toki näitä voi kompensoida mm. hyvällä tutkinnolla

Eli ihan pokerilla väität, että kahdesta tasan yhtä kiinnostavasta (tuolla perusteella) naisesta valitsisit sen, joka on ulkonäöltään vähemmän kiinnostava tai suorastaan sinun mielestäsi ruma? En usko. Minä väitän, että kiinnostuksen heräämiseen tarvitaan sitä, että toinen on ulkonäöltään kiinnostava, ja sen ylläpitämiseen se, että hän on kiinnostava myös luonteeltaan/älykkyydeltään/jutuiltaan/whatever you call it. Itse en esimerkiksi voisi olla massiivisen obeesin tai kymmeniä vuosia itseäni vanhemman (ja siltä näyttävän) miehen kanssa, vaikka hän olisi kuinka kultainen luonteeltaan, älykäs, supliikki ja vaikka mitä. Ja väitän ettei vastaavasti sinullekaan kelpaisi kuka tahansa sivistynyt ja päättelykykyinen nainen.

Enpä muista milloin olisi viimeksi tullut vastaan oikeasti ruma nainen. Toki tämä on hankala arvioida muutenkin, koska tutustuttua ulkonäköä on enää vaikea arvioida objektiivisesti. Yleisesti vain käy niin, että neutraalilta vaikuttavat naiset muuttuvat kiinnostaviksi, kun osoittautuvat fiksuiksi. Toki se, että on kiinnostava, ei tarkoita, että olisi mulle parisuhdemateriaalia. Olisi vaikea ryhtyä suhteeseen lapsellisen, hyvin epäterveellisesti elävän tms. kanssa

Miehet eivät jotenkin näe niitä oikeasti rumia naisia, tai koe heitä naisiksi.

Minä näen oikeasti rumia naisia joka päivä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa ihmettelen, nettideitissä saat vetää keskustelua ja keksiä puhuttavaa ja, jos lopetat sen, niin koko keskustelu tyrehtyy. Pitäkää tunkkinne, eiköhän sitä yhden elämän pärjää yksinkin.

Joko sä olet kirjoitellut liian tylsiä juttuja liian suositulle naiselle, tai sitten olet kirjoitellut naiselle joka vain kerää matcheja eikä edes halua tavata ketään (näitäkin kuulemma on olemassa, omissa kavereissani ei tosin ole yhtäkään).

Siinä, miten miehet keskustelevat, on huikeita eroja. Kun keskusteluja on monia käynnissä yhtä aikaa, tulee tietenkin vastailtua ensin niihin mielenkiintoisimpiin kysymyksiin ja kommentteihin. Joskus niiden kautta jää chattaily päälle kun satutaan olemaan samaan aikaan Tinderissä.

Olenko siis hankala, kun vastaan ensisijaisesti mielenkiintoisimpiin viesteihin ja niille miehille, jotka saavat profiilistani eniten irti? Mielestäni se on vain järkevää. 

Järkevää joo. Tätä tuli kerran testattua väärällä kuvalla (hyvännäköinen kaverini, sain luvan). Juttelin täysin samoja juttuja kuin omalla naamallani, mutta naiset olivat ihan eri tavalla innostuneita. Tämä vain vahvisti hypoteesiani, että sillä ei ole kauheasti väliä mitä puhuu vaan enemmän sillä, että kuka puhuu

Tottakai ulkonäkö vaikuttaa ihmisen kiinnostukseen. Jotta ihastus ja sitä kautta parisuhde voisi syntyä, ihmisen pitää olla sekä puoleensavetävä että luonteeltaan/jutuiltaan kiinnostava. Ei kai se tullut sinulle yllätyksenä? Väitätkö ihan vakavissasi, että jos sinuun ottaisi yhteyttä samanlaisen luonteen/jutut omaava tavisnainen ja kaunis nainen, niin kiinnostuisit siitä tavisnaisesta enemmän kuin kauniista? Get serious.

Yleensä kiinnostun naisesta vain juttujen perusteella. Jutut joissa ilmenee naisen sivistys tai erinomainen looginen päättelykyky saavat mut kiinnostumaan. Toki näitä voi kompensoida mm. hyvällä tutkinnolla

Eli ihan pokerilla väität, että kahdesta tasan yhtä kiinnostavasta (tuolla perusteella) naisesta valitsisit sen, joka on ulkonäöltään vähemmän kiinnostava tai suorastaan sinun mielestäsi ruma? En usko. Minä väitän, että kiinnostuksen heräämiseen tarvitaan sitä, että toinen on ulkonäöltään kiinnostava, ja sen ylläpitämiseen se, että hän on kiinnostava myös luonteeltaan/älykkyydeltään/jutuiltaan/whatever you call it. Itse en esimerkiksi voisi olla massiivisen obeesin tai kymmeniä vuosia itseäni vanhemman (ja siltä näyttävän) miehen kanssa, vaikka hän olisi kuinka kultainen luonteeltaan, älykäs, supliikki ja vaikka mitä. Ja väitän ettei vastaavasti sinullekaan kelpaisi kuka tahansa sivistynyt ja päättelykykyinen nainen.

Enpä muista milloin olisi viimeksi tullut vastaan oikeasti ruma nainen. Toki tämä on hankala arvioida muutenkin, koska tutustuttua ulkonäköä on enää vaikea arvioida objektiivisesti. Yleisesti vain käy niin, että neutraalilta vaikuttavat naiset muuttuvat kiinnostaviksi, kun osoittautuvat fiksuiksi. Toki se, että on kiinnostava, ei tarkoita, että olisi mulle parisuhdemateriaalia. Olisi vaikea ryhtyä suhteeseen lapsellisen, hyvin epäterveellisesti elävän tms. kanssa

Miehet eivät jotenkin näe niitä oikeasti rumia naisia, tai koe heitä naisiksi.

Minä näen oikeasti rumia naisia joka päivä.

Se johtuu vain siitä, että naiset näkevät muissa naisissa ihan ihmeellisiä rumuuksia. Tulee mieleen jokin parodia, kun kyseisiä juttuja kuuntelee

Naisilla on erittäin paradoksaalinen logiikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa ihmettelen, nettideitissä saat vetää keskustelua ja keksiä puhuttavaa ja, jos lopetat sen, niin koko keskustelu tyrehtyy. Pitäkää tunkkinne, eiköhän sitä yhden elämän pärjää yksinkin.

Joko sä olet kirjoitellut liian tylsiä juttuja liian suositulle naiselle, tai sitten olet kirjoitellut naiselle joka vain kerää matcheja eikä edes halua tavata ketään (näitäkin kuulemma on olemassa, omissa kavereissani ei tosin ole yhtäkään).

Siinä, miten miehet keskustelevat, on huikeita eroja. Kun keskusteluja on monia käynnissä yhtä aikaa, tulee tietenkin vastailtua ensin niihin mielenkiintoisimpiin kysymyksiin ja kommentteihin. Joskus niiden kautta jää chattaily päälle kun satutaan olemaan samaan aikaan Tinderissä.

Olenko siis hankala, kun vastaan ensisijaisesti mielenkiintoisimpiin viesteihin ja niille miehille, jotka saavat profiilistani eniten irti? Mielestäni se on vain järkevää. 

Järkevää joo. Tätä tuli kerran testattua väärällä kuvalla (hyvännäköinen kaverini, sain luvan). Juttelin täysin samoja juttuja kuin omalla naamallani, mutta naiset olivat ihan eri tavalla innostuneita. Tämä vain vahvisti hypoteesiani, että sillä ei ole kauheasti väliä mitä puhuu vaan enemmän sillä, että kuka puhuu

Tämän nyt tietää kaikki, etenkin naiset itse vaikka aina jeesustelevat kaksinaamaisina muuta. Näkeehän sen nyt noista alapeukutuksista. Vaihda helvetin komeen äijän kuva tinderiin niin paskoillakin läpillä pärjää oikein hyvin. Sama pätee toki naisten lärveihin ihan yhtä lailla, tosin sen tietää jo etukäteen että nätti naama on usein yhtä kuin tyhjä pää ja laiska asenne keskusteluun kun ei tarvi nähdä efforttia. Ja sama pätee parisuhteeessakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa ihmettelen, nettideitissä saat vetää keskustelua ja keksiä puhuttavaa ja, jos lopetat sen, niin koko keskustelu tyrehtyy. Pitäkää tunkkinne, eiköhän sitä yhden elämän pärjää yksinkin.

Joko sä olet kirjoitellut liian tylsiä juttuja liian suositulle naiselle, tai sitten olet kirjoitellut naiselle joka vain kerää matcheja eikä edes halua tavata ketään (näitäkin kuulemma on olemassa, omissa kavereissani ei tosin ole yhtäkään).

Siinä, miten miehet keskustelevat, on huikeita eroja. Kun keskusteluja on monia käynnissä yhtä aikaa, tulee tietenkin vastailtua ensin niihin mielenkiintoisimpiin kysymyksiin ja kommentteihin. Joskus niiden kautta jää chattaily päälle kun satutaan olemaan samaan aikaan Tinderissä.

Olenko siis hankala, kun vastaan ensisijaisesti mielenkiintoisimpiin viesteihin ja niille miehille, jotka saavat profiilistani eniten irti? Mielestäni se on vain järkevää. 

Järkevää joo. Tätä tuli kerran testattua väärällä kuvalla (hyvännäköinen kaverini, sain luvan). Juttelin täysin samoja juttuja kuin omalla naamallani, mutta naiset olivat ihan eri tavalla innostuneita. Tämä vain vahvisti hypoteesiani, että sillä ei ole kauheasti väliä mitä puhuu vaan enemmän sillä, että kuka puhuu

Tämän nyt tietää kaikki, etenkin naiset itse vaikka aina jeesustelevat kaksinaamaisina muuta. Näkeehän sen nyt noista alapeukutuksista. Vaihda helvetin komeen äijän kuva tinderiin niin paskoillakin läpillä pärjää oikein hyvin. Sama pätee toki naisten lärveihin ihan yhtä lailla, tosin sen tietää jo etukäteen että nätti naama on usein yhtä kuin tyhjä pää ja laiska asenne keskusteluun kun ei tarvi nähdä efforttia. Ja sama pätee parisuhteeessakin.

Kuka täällä jeesustelee muuta? Tottakai ulkonäkö ratkaisee, herääkö kiinnostus. Parisuhteeseen kun kuuluu myös seksi ja sitä on vaikea harrastaa, jos ei pidä toista haluttavana.

Mutta kuten tuolla edellä jo todettiin, niin miten se naisista tekee hankalia, jos miehet ovat aktiivisia ja pommittavat naisia viesteillä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa ihmettelen, nettideitissä saat vetää keskustelua ja keksiä puhuttavaa ja, jos lopetat sen, niin koko keskustelu tyrehtyy. Pitäkää tunkkinne, eiköhän sitä yhden elämän pärjää yksinkin.

Joko sä olet kirjoitellut liian tylsiä juttuja liian suositulle naiselle, tai sitten olet kirjoitellut naiselle joka vain kerää matcheja eikä edes halua tavata ketään (näitäkin kuulemma on olemassa, omissa kavereissani ei tosin ole yhtäkään).

Siinä, miten miehet keskustelevat, on huikeita eroja. Kun keskusteluja on monia käynnissä yhtä aikaa, tulee tietenkin vastailtua ensin niihin mielenkiintoisimpiin kysymyksiin ja kommentteihin. Joskus niiden kautta jää chattaily päälle kun satutaan olemaan samaan aikaan Tinderissä.

Olenko siis hankala, kun vastaan ensisijaisesti mielenkiintoisimpiin viesteihin ja niille miehille, jotka saavat profiilistani eniten irti? Mielestäni se on vain järkevää. 

Järkevää joo. Tätä tuli kerran testattua väärällä kuvalla (hyvännäköinen kaverini, sain luvan). Juttelin täysin samoja juttuja kuin omalla naamallani, mutta naiset olivat ihan eri tavalla innostuneita. Tämä vain vahvisti hypoteesiani, että sillä ei ole kauheasti väliä mitä puhuu vaan enemmän sillä, että kuka puhuu

Tämän nyt tietää kaikki, etenkin naiset itse vaikka aina jeesustelevat kaksinaamaisina muuta. Näkeehän sen nyt noista alapeukutuksista. Vaihda helvetin komeen äijän kuva tinderiin niin paskoillakin läpillä pärjää oikein hyvin. Sama pätee toki naisten lärveihin ihan yhtä lailla, tosin sen tietää jo etukäteen että nätti naama on usein yhtä kuin tyhjä pää ja laiska asenne keskusteluun kun ei tarvi nähdä efforttia. Ja sama pätee parisuhteeessakin.

Ja sitten ihmettelet mikset löydä hyvää ja kaunista naista kun ajatusmaailma on "no nätit on kuitenkin bimboja ja laiskoja"

Miehet lähestyy aina kauneimpia naisia. Minulla on ystäviä jotka ovat todella kauniita ja vientiä olisi joka paikassa minne menevät. Sitten taas tavallisemman näköiset ja oloiset naiset pariutuvat tavallisten miesten kanssa tai ovat seurustelleet kerran elämässä ja viime suhteesta on jo monta vuotta aikaa. Itseäni ei ole kukaan mies lähestynyt vuoteen koska en ole mikään missi ja olen hieman ujo miesten seurassa.

Jos lähestyt naisia joita yrittää jo muutenkin melkein kaikki miehet niin ei mikään ihme jos sieltä joukosta on vaikea erottua. Juttele jollekin tavalliselle lähihoitajalle tai siivoojalle. Bloggari salibeibet kannattaa unohtaa koska heillä on jonoksi asti miehiä tarjolla ja valitsevat varmaan jonkun trendikkään menestyjän, lätkänpelaajan tai muusikon.

Tämä meni hieman yleistykseksi kyllä :D

Ulkonäöllä voi kompensoida luonteen puutteita tai luonteella ulkonäköä. Tiettyyn pisteeseen asti.

Itse tutustuin mieheen kuukausia ilman että kumpikaan tiesi toisen ulkonäköä. Siinä vaiheessa oli jo ihan se ja sama miltä toinen näyttää. Ei onnistu nykyään, koska googlellakin varmaan löytyisi uteliaalle tietoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa ihmettelen, nettideitissä saat vetää keskustelua ja keksiä puhuttavaa ja, jos lopetat sen, niin koko keskustelu tyrehtyy. Pitäkää tunkkinne, eiköhän sitä yhden elämän pärjää yksinkin.

Joko sä olet kirjoitellut liian tylsiä juttuja liian suositulle naiselle, tai sitten olet kirjoitellut naiselle joka vain kerää matcheja eikä edes halua tavata ketään (näitäkin kuulemma on olemassa, omissa kavereissani ei tosin ole yhtäkään).

Siinä, miten miehet keskustelevat, on huikeita eroja. Kun keskusteluja on monia käynnissä yhtä aikaa, tulee tietenkin vastailtua ensin niihin mielenkiintoisimpiin kysymyksiin ja kommentteihin. Joskus niiden kautta jää chattaily päälle kun satutaan olemaan samaan aikaan Tinderissä.

Olenko siis hankala, kun vastaan ensisijaisesti mielenkiintoisimpiin viesteihin ja niille miehille, jotka saavat profiilistani eniten irti? Mielestäni se on vain järkevää. 

Järkevää joo. Tätä tuli kerran testattua väärällä kuvalla (hyvännäköinen kaverini, sain luvan). Juttelin täysin samoja juttuja kuin omalla naamallani, mutta naiset olivat ihan eri tavalla innostuneita. Tämä vain vahvisti hypoteesiani, että sillä ei ole kauheasti väliä mitä puhuu vaan enemmän sillä, että kuka puhuu

Noinhan se on. You tubessa on video, missä erittäin komea mies saa hirveästi tykkäyksiä ja naiset aloittaa itse keskustelut. Mies kertoo olevansa pedofiliaan ja masennukseen taipuva ja haluaa heti seksiä. Ei haittaa naisia yhtään.

Vierailija kirjoitti:

Muistan kun joskus nuoruudessani jossain chattijutussa joku torvi halusi puhua vähän tuhmia ja sitten kun sai mitä halusi tulikin siihen päätelmään etten ole varmaan edes nainen kun suostuin tuntemattoman kanssa puhumaan sillein. Ei enää halunnut puhua ikinä kanssani ja hyvä niin, varmaan nykyisin uli-mies.

Tuo käsityshän johtuu siitä, että miesten on todella vaikeaa löytää sellaista tuhmien puhujaa. Tällä palstallakin naiset ylläpitävät tuota käsitystä eli jos joku tekee aloituksen, jossa kertoo rakastavansa miesten miehuutta, niin kohta joku on vastaamassa, että "jaahah pera 50v siellä kirjoittelee naisena".

Erilaisissa palveluissakin on tiukassa se käsitys, että mies ei saa saada keskustelusta seksuaalista helpotusta, vaan mielenterveyteen kuuluu kaikki paitsi se ja seksuaalisesta helpotuksesta pitää aina maksaa joko rahalla tai sosiaalisella pääomalla. Minun mielestä tämä on vähän omituista ja mielivaltaista eikä välttämättä yhteiskuntajärjestyksen ja kansanterveyden kannalta hyvä asia. Yhteiskunta pelkää siis yhtä aikaa kahta asiaa; sitä, että mielenterveytensä menettäneet miehet tulevat vaarallisiksi ja samalla myös sitä, että jollakin miehellä olisi mukavaa ilman että saa mielihyvää ilman naisen käsikirjoituksen noudattamista baarissa, nettideitissä tai muualla. Silloin kun tästä asiasta jotenkin puhutaan, koko keskustelu yritetään mitätöidä tuomalla se feministiseen ja pilkalliseen viitekehykseen, kuten tässä lyhytelokuvassa, jossa työkkäri tms. rupesi pakottamaan naisia kouluampujien makaaajiksi.

Suomalaiset miehet eivät kehtaa lähestyä. Mä kehtaan lähestyä. Mutta ovat varattuja tai heitä ei muuten kiinnosta. Ulkomaalaiset lähestyvät yleensä seksin takia. Tulos 0. Joudun elää yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa ihmettelen, nettideitissä saat vetää keskustelua ja keksiä puhuttavaa ja, jos lopetat sen, niin koko keskustelu tyrehtyy. Pitäkää tunkkinne, eiköhän sitä yhden elämän pärjää yksinkin.

Joko sä olet kirjoitellut liian tylsiä juttuja liian suositulle naiselle, tai sitten olet kirjoitellut naiselle joka vain kerää matcheja eikä edes halua tavata ketään (näitäkin kuulemma on olemassa, omissa kavereissani ei tosin ole yhtäkään).

Siinä, miten miehet keskustelevat, on huikeita eroja. Kun keskusteluja on monia käynnissä yhtä aikaa, tulee tietenkin vastailtua ensin niihin mielenkiintoisimpiin kysymyksiin ja kommentteihin. Joskus niiden kautta jää chattaily päälle kun satutaan olemaan samaan aikaan Tinderissä.

Olenko siis hankala, kun vastaan ensisijaisesti mielenkiintoisimpiin viesteihin ja niille miehille, jotka saavat profiilistani eniten irti? Mielestäni se on vain järkevää. 

Järkevää joo. Tätä tuli kerran testattua väärällä kuvalla (hyvännäköinen kaverini, sain luvan). Juttelin täysin samoja juttuja kuin omalla naamallani, mutta naiset olivat ihan eri tavalla innostuneita. Tämä vain vahvisti hypoteesiani, että sillä ei ole kauheasti väliä mitä puhuu vaan enemmän sillä, että kuka puhuu

Noinhan se on. You tubessa on video, missä erittäin komea mies saa hirveästi tykkäyksiä ja naiset aloittaa itse keskustelut. Mies kertoo olevansa pedofiliaan ja masennukseen taipuva ja haluaa heti seksiä. Ei haittaa naisia yhtään.

Jos nainen kiinnostuu miehestä joka on pedofiili ja kärsii mielenterveysongelmista niin sellainen nainen ei kyllä itsekään käy ihan täysillä!

Tein profiilin Pannariin, kuvattoman ja kohtuullisilla tiedoilla. Ei tullut yllätyksenä, että sain olla ihan rauhassa, joten aloin itse lähestyä miehiä. Karkea haku, pituus ja asuinpaikka ja sitten lukemaan profiileja. Kaikki joiden profiilissa olin käynyt, kävivät myös minun profiilissani. Harva flirttasi, vielä harvempi lähetti viestin. Käänsin homman toisinpäin ja aloin laittaa viestiä kiinnostavalta vaikuttaville miehille. En sen kummempaa kuin moi ja joku kehu hyvästä tekstistä tms. Näin päin 100% miehistä vastasi ja siitä olikin sitten kätevä jatkaa parin "parhaan" kanssa. Näistä kaikki muut paitsi yksi alkoivat puhua seksistä jo ensimmäisen pidemmän viestittelyn aikana. Ei seksistä puhuminen haitannut, mutta kun tuli vaikutelma, että ko miehet olivat tuskissaan oikein odottaneet naista jolle purkaa seksipuheensa, niin totesin, että antaa olla. Jatkoin ja jatkan edelleen tämän viimeisen kanssa, olen aivan ihastunut ja en enää vähääkään välitä, vaikka tapaus ei olisikaan ihannemieheni peilikuva ulkoisesti, persoonana ja henkilönä hän sellainen on.

Olen ollut muutaman kuukauden Tinderissä, olen nainen. Laitan yleensä viestiä matcheille, mikäli profiilissa on jotain tekstiä, johon "tarttua". Eli siis kirjoitan jotain enemmän kuin vain moi tms. Harva miehistä vastaa. Siis ehkä kaksi kymmenestä. Mun otantani tulos on siis se, että ihan yhtä hankalia ovat miehetkin. Ajattelen itse enemmänkin niin, että kuuluu pelin luonteeseen, ja riittää, että löytyy se yksi helmi...

Koska naisia ei kiinnosta olla pelkkä reikä.

Vierailija kirjoitti:

Miehet lähestyy aina kauneimpia naisia. Minulla on ystäviä jotka ovat todella kauniita ja vientiä olisi joka paikassa minne menevät. Sitten taas tavallisemman näköiset ja oloiset naiset pariutuvat tavallisten miesten kanssa tai ovat seurustelleet kerran elämässä ja viime suhteesta on jo monta vuotta aikaa. Itseäni ei ole kukaan mies lähestynyt vuoteen koska en ole mikään missi ja olen hieman ujo miesten seurassa.

Jos lähestyt naisia joita yrittää jo muutenkin melkein kaikki miehet niin ei mikään ihme jos sieltä joukosta on vaikea erottua. Juttele jollekin tavalliselle lähihoitajalle tai siivoojalle. Bloggari salibeibet kannattaa unohtaa koska heillä on jonoksi asti miehiä tarjolla ja valitsevat varmaan jonkun trendikkään menestyjän, lätkänpelaajan tai muusikon.

Tämä meni hieman yleistykseksi kyllä :D

Miten amistutkinto liittyy ulkonäköön? Lähärikin voi olla fitnessharrastaja. En minä ainakaan haluaisi lähestyä amismuijia ulkonäöstä riippumatta. Sen sijaan voisin lähestyä ihan tavallisen näköistä tai vaikka ylipainoista maisterinaista ja olen usein lähestynytkin

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut muutaman kuukauden Tinderissä, olen nainen. Laitan yleensä viestiä matcheille, mikäli profiilissa on jotain tekstiä, johon "tarttua". Eli siis kirjoitan jotain enemmän kuin vain moi tms. Harva miehistä vastaa. Siis ehkä kaksi kymmenestä. Mun otantani tulos on siis se, että ihan yhtä hankalia ovat miehetkin. Ajattelen itse enemmänkin niin, että kuuluu pelin luonteeseen, ja riittää, että löytyy se yksi helmi...

Kuinka monelle miehelle annat tykkäystä? Ovatko nämä miehet arviosi mukaan sellaisia, että saavat tykkäyksiä myös muilta naisilta? 

Minä olen nainen, joka varmaan miesten mielestä vaikuttaa "hankalalta". Siis silleen hankalalta, että en kovin helposti innostu viestittelemään nettideitissä, ja jos ensin innostunkin niin kiinnostukseni lopahtaa helposti. Tapaamisiin minua on vaikea saada nettideitin kautta. Livenä taas sosiaalisena ja avoimena ihmisenä mielelläni juttelen miehille oma-aloitteisestikin, mutta se ei lähes ikinä johda mihinkään small talkia pidemmälle koska minua ei nappaa. En jaksa kiinnostua. Olen ns. tavallinen nainen, joka haluaa tavallisen miehen, kaljukin käy hyvin eikä tarvitse olla mikään pitkä tai rikas. Mutta homman pointti on se, että viihdyn niin hyvin yksin viettäen omaa omani näköistä elämää, että en oikein jaksaisi ottaa siihen ketään miestä. Haluan periaatteessa kyllä parisuhteen, siksi nettideitissäkin olen. Mutta sen parisuhteen pitäisi tarjota minulle jotain todella suurta, ei siis sen miehen pitäisi tarjota vaan sen suhteen pitäisi tarjota. Kaipaisin syvää yhteyden tunnetta ja henkistä kaiken jakamisen tunnetta ja molemmin puolista välittämisen osoittamista loppuelämäksi. Jos miehestä tulee fiilis, että hänen kanssaan tällainen parisuhde ei syntyisi, niin en jaksa kiinnostua siitä miehestä. Lähes kaikkien kohdalla on näin. Lähes kaikkien kohdalla arvioin, että heidän kanssaan suhde ei toisi mitään lisäarvoa elämääni vaan pikemminkin vaivaa lähinnä. Pelkkä seksi taas ei kiinnosta yhtään, minulle seksissä nautinto tulee vain siitä yhteyden tunteesta, joka taas vaatii rakastumisen ja tuntemisen.  

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan kun joskus nuoruudessani jossain chattijutussa joku torvi halusi puhua vähän tuhmia ja sitten kun sai mitä halusi tulikin siihen päätelmään etten ole varmaan edes nainen kun suostuin tuntemattoman kanssa puhumaan sillein. Ei enää halunnut puhua ikinä kanssani ja hyvä niin, varmaan nykyisin uli-mies.

Tuo käsityshän johtuu siitä, että miesten on todella vaikeaa löytää sellaista tuhmien puhujaa. Tällä palstallakin naiset ylläpitävät tuota käsitystä eli jos joku tekee aloituksen, jossa kertoo rakastavansa miesten miehuutta, niin kohta joku on vastaamassa, että "jaahah pera 50v siellä kirjoittelee naisena".

Erilaisissa palveluissakin on tiukassa se käsitys, että mies ei saa saada keskustelusta seksuaalista helpotusta, vaan mielenterveyteen kuuluu kaikki paitsi se ja seksuaalisesta helpotuksesta pitää aina maksaa joko rahalla tai sosiaalisella pääomalla. Minun mielestä tämä on vähän omituista ja mielivaltaista eikä välttämättä yhteiskuntajärjestyksen ja kansanterveyden kannalta hyvä asia. Yhteiskunta pelkää siis yhtä aikaa kahta asiaa; sitä, että mielenterveytensä menettäneet miehet tulevat vaarallisiksi ja samalla myös sitä, että jollakin miehellä olisi mukavaa ilman että saa mielihyvää ilman naisen käsikirjoituksen noudattamista baarissa, nettideitissä tai muualla. Silloin kun tästä asiasta jotenkin puhutaan, koko keskustelu yritetään mitätöidä tuomalla se feministiseen ja pilkalliseen viitekehykseen, kuten tässä lyhytelokuvassa, jossa työkkäri tms. rupesi pakottamaan naisia kouluampujien makaaajiksi.

Kun tuossa tuhmienpuhumusessa on sama kuin seksissä, että ihan tosi moni suomalainen mies kuvittelee, että sen naisen pitäisi kuumentua yksin ja palvella miestä ihan vaan siksi, että mies on mies. Ei nähdä vaivaa siihen, että heruteltaisiin ne sanat sieltä naisen huulilta vaan tyyliin kylmiltään odotetaan toiselta jotain strippiesitystä tai tuhmuenpuhumista ja itse vaan ähkitään tai ollaan ja seurataan tapahtumia.