Lue keskustelun säännöt.
Omituisinta/törkeintä mitä vieraat ovat tehneet ollessaan teillä kylässä?
Itsellä ei tule mieleen muuta kuin se kun kaveri tuli kerran Joulukuussa käymään kylässä ja valitti että hänellä tekee mieli suklaata ja hetken oltuamme olohuoneessa ja kaverin valitusta kuunnellessa päätin keittää meille kahvit ja häippäisin keittiöön ja kun olin laittanut kahvin porisemaan, tulin takaisin ja huomasin että kaveri oli ottanut lasten suklaakalenterit jotka oli olleet olohuoneen tietokonepöydällä ja luukku luukun jälkeen aukoi ja pisteli suklaat suuhunsa
Kommentit (2728)
Kämppiksen kaveri istui mun sängylle ja ryhtyi nyppimään pinseteillä säärikarvojaan. Ihmettelin asiaa, hän sanoi sen olevan jokin neuroottinen juttu ja jatkoi puuhaa. Mun oli pakko kyllä sitten sanoa että "jos nyt ei kuitenkaan siinä mun sängyllä". Ymmärrän kyllä, mutta...mä nukun siinä, en halua karvoja suuhun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rachelberry kirjoitti:
Itellä jääny elävästi mieleen [ olin 16 vuotias ] kun meille tuli kylään sellainen perhe jonka tytär oli about 6 vuotias ja leikki pikkusiskoni kanssa. Muistan että tämä lapsi oli aivan HIRVEÄ. Siis niin kamala ja todella lellitty ja sisareni oli saanut paria viikkoa aikaisemmin hienon nuken isovanhemmiltamme jotka olivat tuoneet sen Espanjasta tuliaiseksi. Noh tämä tyttö halusi sen nuken ja sisko itki ja sanoi "Ei" ja tämä tyttö huusi ja parkui, polki lattiaa jalallaan ja meni raivoomaan mun vanhemmille ja omille vanhemmilleen että hän haluaa sen saamarin nuken. Ei annettu periksi vaikka hänen vanhempansa kysyi äidiltäni että paljon se nukke maksaa ja sanottiin että ei myydä ja tää tyttö sit kuuli sen ja vieläkin muistan sen 'pirullisen' ilmeen joka sillä oli kun se meni parvekkeelle ja heitti sen nuken alas ja tottahan toki se meni rikki kun kumminkin oli jotain posliinia tms sen nuken naama :/
Mun sisko oli tuollainen. Jos ei saanut tahtoaan läpi, niin siinä kärsi koko perhe. Muistan edelleen kun hän suutuksissaan oli heittänyt takkaan nuoremman siskoni barbit kun sisko oli saanut "nätimmän" mekon barbilleen. Tuo sisko oli myös kylässä kamala ja muistan kun isäntäväki sitten sanoi suoraan että "lähtekää. Tuo lapsi ei osaa ollenkaan käyttäytyä" (oli kai muistaakseni purrut heidän taaperoaan kun ei saanut tältä lelua itselleen. Sisko taisi olla jotain 8 tuolloin) hänestä valitettavasti kasvoi aivan kamala aikuinen..
Mä voin kyllä samaistua aika vahvasti.
Muistan melko elävästi tilanteen, jossa meillä oli vieraana joku mun vanhempien tuttavaperhe lapsineen. Itse olin muistaakseni jotain 12-13 vuotias tjsp. ja tämän tuttavaperheen lapset oli n. 10v tyttö ja muutaman vuoden nuorempi poika, olisko ollut just ekaluokkalainen.
Noh, tuo tyttö oli ihan hyvin käyttäytyvä ja ehkä vähän jopa pikkuvanha, sillä istui suurimman osan ajasta vanhempieni ja perheensä kanssa olkkarissa seurustelemassa tai ainakin kuuntelemassa sitä sorinaa. Mut oli tavallaan ohimennen nakitettu valvomaan tai viihdyttämään tätä pienempää lasta, joka oli sitäkin vilkkaampi. Se meni heti ensimmäisenä kun leivokset oli syöty kahvipöydästä mun huoneeseen sen kummemmin kyselemättä. Menin itse perässä sinne niin oli bongannut kirjahyllyn päällä veljeni peruja olevan vanhan pienoismallirautatien. Sellainen siis missä ne junat on mallinnettu oikeista junista tosi tarkasti ja ne kulkee sähköistetyillä kiskoilla itsekseen eteenpäin kun kytkimestä kääntää virtaa kovemmalle.
Tuo rautatie on sellainen aika herkästi särkyvä eikä niitä saa enää mistään kun joskus 70- luvun alussa ostettu veljelleni lahjaksi.
Halusi aivan vängällä leikkiä sillä vaikka yritin tarjota kaikkea muuta, mutta ei. Vinkui lopulta äidiltäni, että saako sillä leikkiä ja koska äitini on aina ollut aika pehmeä sielu niin heltyi vastustelustani huolimatta. Noh, kerkesin ottaa laatikon alas hyllyltä niin tuo poika nyppäsi sen kädestäni aika rankoin ottein ja se tipahti maahan. Otti vielä sen kaikista parhaimman veturin sieltä sisältä ja alkoi leikkiä sillä ajellen pitkin kalusteita, lattiota ja mattoja.
Sitä kesti ehkä kymmenen sekuntia ja koitin sanoa monta kertaa, että olla varovaisempi niin veturin akseli katkesi ja kaikki pyörät tippuivat saman tien maahan. Repi vielä veturin ohjaamon katonkin irti ja sanoi sitten vaan, että "tylsä lelu" ja otti jotain muuta rikottavaksi.
Olin aika kypsä jo tuossa vaiheessa ja se oli viimeinen niitti kun sain itse sättimistä kertoessani vanhemmilleni mitä tuo nappula oli touhunnut. Menin muistaakseni vessaan lukkojen taakse lukemaan jotain Aku Ankkaa pariksi tunniksi kun en jaksanut enää seurata mitä tuo rikkoo seuraavaksi.
Ja rikkoihan se... :D Mun hieno uusi nallipyssy oli keskeltä kahtia kun vieraat oli lähtenyt ja pöly laskeutunut.
Voi jessus mitkä vanhemmat! Sua siis sätittiin siitä, että tuon tuttavaperheen vanhemmat eivät saaneet pentuaan kuriin?? Ei ole 12-13 vuotiaan lapsen tehtävä pitää huolta kurittomasta käytöshäiriöisestä nulikasta. Eivätkö he ehdottaneet rikkoutuneen pienoisrautatien hyvitystä?
Poikani tyttöystävä oli laittanut käytetyn menkkasiteen vessan kaappiin. Todella omituista käytöstä, koska roskikseenhan ne normaalisti osataan laittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meille tuli serkkuni pienten lastensa kanssa kylään. Olivat sen ikäisiä että toinen vipelsi ympäri asuntoa ja toinen opetteli kävelemään (käveli tukea vasten). Minulla ja miehelläni ei ole lapsia, ja asunnossakin paljon pientä koriste-esinettä ja yksityiskohtaa ja huonekasvia. Ei siinä, serkkuni kyllä piti huolen ettei koristeet lähteneet kävelemään, mutta säksätti koko kyläilyn ajan, kuinka MEIDÄN pitäisi ottaa sisustuksessa huomioon HÄNEN lapsensa, kun ei tämä meidän koti ole ollenkaan lapsiperheystävällinen. Olen ehdottanut että tapaisimme hänen luonaan, mutta se ei käy koska tarvitsee tuulettumista ja tahtoo pois neljän seinän sisältä. Myöskään kahvilat ei käy koska lapset ei viihtyisi...
No joo aika älytöntä säksättää, mutta itse kyllä valmistaudun etukäteen, jos pieniä lapsia on tulossa kylään. Kerään matalalla olevat pikkuesineet ja helposti rikkoutuvat pois vierailun ajaksi, sillä muuten koko vierailu menee siihen kun vahditaan mihin taapero seuraavaksi keksii tarttua. Paikalleen istuttamisesta seuraisi luultavasti kitinää ja venkoilua ja jälleen vierailu epämukavaa kaikille.
Isäni oli kuvaamataidon opettaja (kyllä: mies, vaikka enemmistö ammattikunnasta onkin naisia). Isällä oli hulvattomia ystäviä taidekorkeakoulun ajoilta.
Eräs baskeripäinen herra kävi meillä maaseudun lomapaikassa kesäisin. Kerran hän toi mukanaan kaksi maksullista naista tai sanotaanko seuralaista. Äiti meinasi pudottaa silmät päästään, kun taksi pärähti pihaan. Muistelen, että vieraat olisivat yöpyneet saunamökissä, mutta ihan varma en ole, kun on kymmeniä vuosia aikaa.
Toinen isän taiteilijaystävä toi ”pienen” tuliaisen tullessaan. Se oli aivan järkyttävän suuri taulu, jonka hän oli maalannut ja kehystyttänyt. Hän oli tehnyt teoksen vetonaulaksi jonkin gallerian seinälle, mutta oli riitaantunut omistajan kanssa ja toi sen meille. Taulu oli meillä olohuoneen seinällä vuosia, mutta oli todella hassun näköinen peittäessään puolet seinästä. Joku kerta tämä taiteilija itse ilmoitti, että hän on löytänyt sille ostajan ja rahat tulee tietysti meille, kun taulu meille kuuluu. Taisi lopulta käydä niin, että isä jakoi ne tuotot puoliksi. Mietin edelleen, kuka on voinut haluta ostaa niin ison taulun ja millaiseen tilaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Poistuin hetkeksi vessaan. Sinä aikana luokkakaveri oli lakannut kynsiään lakallani. Jos hän olisi pyytänyt lupaa, olisi toki saanut sen. Ihmettelin tuollaista salamyhkäistä tekoa. Hän ei siis lakannut muistaakseni kaikkia kynsiä tietenkään, vaan paikkasi jonkin lohjenneen kohdan (olikohan edes sama väri, en muista).
Voi kamala!
Meil tuli räkänokka, joka teki kaikki mahdolliset. Mutsinsa ei lotkauttanut korvaansa.
Heitti kivellö koiraa.
Tunki kahvipöydästä suklaadonitsit 3 kpl poskiinsa luvatta, ennenkuin kutsu vieraille köydä kahville.
Kulki huoneesta toiseen donitsuen kanssa.
Köskyttu emäntää.
Riekkui tuolleilla, että pelättiin lyövän päänsä hyllyn kulmaan.
Ja lisöksi mieheni pyysi oenskaa jäämään yöksi meille kysymättä minulta.
Tsiisus. Ajeluttivat miestäni hakemaan 50 km päästä meille ja vielä kuljettamaan takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erittäin hyvä ystäväni on ihana, mutta täysin lapanen lastensa suhteen.
Kolme lasta, jotka hysteerisesti rikkovat ja sotkevat paikkoja kylässä - tahallaan.
Lasteni lelut rikki useamman kerran. Vakavampia tuhoja oli mm. kun olin muuttanut ja remontoinut itse kodin ja he tulivat kylään. Tajusin illalla siivotessani, että verhojen taakse seinään oli piirretty tikku-ukkoja ja pintavetona olevat vesiputket suihkussa oli mutkalla. Olivat lasteni kertoman mukaan seisseet niiden päällä.
Pöytätavat ovatkin omaa luokkaansa, mutta niistä en viitsi valittaa. Lapsilla sattuu ja sotkeentuu, mutta tahallista tuhoamista en ymmärrä.
Potutti soittaa putkimiestä ja pestä seinää. Kun kerron ystävälleni, hän on ihan hiljaa. Ei sano edes oho, aikauhee tai anteeksi. Ja ystäväni on akateeminen, siisti ja muuten erittäin fiksu. Hänen kasvatustapoihinsa ei kuulu koskaan sanoa ei lapselle.
Vierailija kirjoitti:
Erittäin hyvä ystäväni on ihana, mutta täysin lapanen lastensa suhteen.
Kolme lasta, jotka hysteerisesti rikkovat ja sotkevat paikkoja kylässä - tahallaan.
Lasteni lelut rikki useamman kerran. Vakavampia tuhoja oli mm. kun olin muuttanut ja remontoinut itse kodin ja he tulivat kylään. Tajusin illalla siivotessani, että verhojen taakse seinään oli piirretty tikku-ukkoja ja pintavetona olevat vesiputket suihkussa oli mutkalla. Olivat lasteni kertoman mukaan seisseet niiden päällä.
Pöytätavat ovatkin omaa luokkaansa, mutta niistä en viitsi valittaa. Lapsilla sattuu ja sotkeentuu, mutta tahallista tuhoamista en ymmärrä.
Potutti soittaa putkimiestä ja pestä seinää. Kun kerron ystävälleni, hän on ihan hiljaa. Ei sano edes oho, aikauhee tai anteeksi. Ja ystäväni on akateeminen, siisti ja muuten erittäin fiksu. Hänen kasvatustapoihinsa ei kuulu koskaan sanoa ei lapselle.
Jos jatkat seuranpitoa tuon fiksun ystäväsi kanssa, siitä ehkä tulee miellyttävämpää, jos otat tavaksesi sanoa hänen jälkikasvulleen, että "tervetuloa kotiimme leikkimään. Lelut, joilla saatte leikkiä, ovat tässä. Kaikki muut tavarat ovat minun lelujani, eikä niihin saa koskea". Omien lasten kanssa pitää myös sopia menettelytavasta ja siitä, että tulevat kertomaan, jos vieraat tekevät jotain mitä ei saisi.
Miten tuo ystävä selviytyy omassa kodissaan jälkikasvunsa kanssa? Usein on niin, että kotona on jotkut säännöt, mutta lasten mielestä ne eivät ole voimassa, kun mennään kylään. Joten on hyvä kertoa heille talon säännöt. - Voi myös selventää, että tämä on mun koti ja minä määrään täällä. Tossu-ystävätärtä ei ole mitään syytä sääliä, turha hienotunteisuus tuottaa pahimmillaan turhia ylimääräisiä kustannuksia.
Akateemisuus tarkoittaa vain sitä, että on opiskellut yliopistossa laajemmin jotain tieteenalaa. Korkeammatkaan opinnot eivät ole tae siitä, että osaa käyttää järkeään erityisalansa ulkopuolella (esim. kasvattaa omista lapsista kivoja ihmisiä). T. nim. akateeminen minäkin, mutta silti käytän elämän käytännöissä selviytymiseen maalaisjärkeä, enkä siedä hönttöjä kasvattajia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puolituttu nuoripari soitti, että tullaan teille pariksi yöksi, kun viedään auto korjautettavaksi samalla paikkakunnalla olevalle kaverille. Meillä oli juuri muutto meneillään, en kehdannut kieltäytyä ja ajattelin et ok, tulee sitten kantoapua muuttolaatikoiden kanssa.
Tulivat ja olivat kuin kotonaan, kirjaimellisesti. Miespuolinen penkoi jääkaappia ja söi ja joi vähän väliä jotain. Nainen istui kuin tatti sohvalla ja neuloi sukkaa, ei auttanut missään, ei edes ruoanlaitossa. Pyysivät että haetaan saunaoluet, kun illalla lämmitätte saunan kuitenkin, nukkuivat parisöngyssämme, me muuttolaatikoiden keskellä lattialla ilmapatjalla… ja vierailun lopuksi heidät piti kuskata 30 km päähän autonkorjaajan luokse!
Kun seuraavan kerran tämä pariskunta ilmoitteli viestillä, että oltais tulossa teille päin… arvatkaa, vastasinko?
Kaveri kävi vessassa,oli rassannut korviaan ja jättänyt töhnäiset vanupuikot lavuaarin reunalle. Vessakin oli vetämättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perhe, joka kyläillessään kuvittelee olevansa hotellissa.
Sori, jos tunnistat itsesi tästä.
Eräällä kaverilla on tosi outo tarve aina pilkata mua ja kotiani. Varsinkin kun tuli taaperonsa kanssa käymään ja lapsi räpelsi joka paikkaa ja veti lattialle pöytäliinoja (ja myös tavaroita siinä samalla). Mitä tekee kaveri? Nauraa ja sanoo, että kyllä minun, lapsettoman ihmisen, olisi pitänyt tietää ja oma vikani kun laittanut tavaroita pois esiltä. Siis kaikki tavarat olisi ilmeisesti pitänyt laittaa pois esiltä heidän vierailunsa ajaksi.
Nyt kun lapsi on vanhempi sama meininki jatkuu. Äitinsä ei kiellä pomppimasta sängylläni, sohvalla, hakkaamista ikkunoita, räpeltämättä tahmasormillaan tauluja/Koriste-esineitä tai penkomasta kaappejani ja varsinkaan ruokakaappia. Usein lapsi etsii herkkuja ja kysyy äidiltään saako niitä ottaa. Voitte varmaan arvata vastauksen. "totta kai" Ja siinä sitten vetävät herkkuni. Katsoin kerran suu auki enkä osannut sanoa oikein mitään. Nykyisin olen piilottanut kaikki ylähyllylle. Samalla mamma saattaa sanoa, että onpa rumat verhot tai hyi että sulla on rumia astioita.
Kyläilyt ovat vuosien aikana vähentyneet, yllättäen olen usein reissussa, jos he olisivat tunkemassa kotiini.
Ai niin. Muisti aina mollata mua työttömyydestä. "Mehän voidaan tulla käymään kun et sä missään töissä ole" ja nauroi päälle.
Ei ole itsekään ollut töissä lapsen syntymän jälkeen ja lapsi on jo 7-vuotias.
Vierailija kirjoitti:
Puolituttu nuoripari soitti, että tullaan teille pariksi yöksi, kun viedään auto korjautettavaksi samalla paikkakunnalla olevalle kaverille. Meillä oli juuri muutto meneillään, en kehdannut kieltäytyä ja ajattelin et ok, tulee sitten kantoapua muuttolaatikoiden kanssa.
Tulivat ja olivat kuin kotonaan, kirjaimellisesti. Miespuolinen penkoi jääkaappia ja söi ja joi vähän väliä jotain. Nainen istui kuin tatti sohvalla ja neuloi sukkaa, ei auttanut missään, ei edes ruoanlaitossa. Pyysivät että haetaan saunaoluet, kun illalla lämmitätte saunan kuitenkin, nukkuivat parisöngyssämme, me muuttolaatikoiden keskellä lattialla ilmapatjalla… ja vierailun lopuksi heidät piti kuskata 30 km päähän autonkorjaajan luokse!
Kun seuraavan kerran tämä pariskunta ilmoitteli viestillä, että oltais tulossa teille päin… arvatkaa, vastasinko?
Typeryyttä, molemmilta osapuolilta.
Puolituttuja ei majoiteta.
Vierailija kirjoitti:
Sori, jos tunnistat itsesi tästä.
Eräällä kaverilla on tosi outo tarve aina pilkata mua ja kotiani. Varsinkin kun tuli taaperonsa kanssa käymään ja lapsi räpelsi joka paikkaa ja veti lattialle pöytäliinoja (ja myös tavaroita siinä samalla). Mitä tekee kaveri? Nauraa ja sanoo, että kyllä minun, lapsettoman ihmisen, olisi pitänyt tietää ja oma vikani kun laittanut tavaroita pois esiltä. Siis kaikki tavarat olisi ilmeisesti pitänyt laittaa pois esiltä heidän vierailunsa ajaksi.
Nyt kun lapsi on vanhempi sama meininki jatkuu. Äitinsä ei kiellä pomppimasta sängylläni, sohvalla, hakkaamista ikkunoita, räpeltämättä tahmasormillaan tauluja/Koriste-esineitä tai penkomasta kaappejani ja varsinkaan ruokakaappia. Usein lapsi etsii herkkuja ja kysyy äidiltään saako niitä ottaa. Voitte varmaan arvata vastauksen. "totta kai" Ja siinä sitten vetävät herkkuni. Katsoin kerran suu auki enkä osannut sanoa oikein mitään. Nykyisin olen piilottanut kaikki ylähyllylle. Samalla mamma saattaa sanoa, että onpa rumat verhot tai hyi että sulla on rumia astioita.
Kyläilyt ovat vuosien aikana vähentyneet, yllättäen olen usein reissussa, jos he olisivat tunkemassa kotiini.
Ai niin. Muisti aina mollata mua työttömyydestä. "Mehän voidaan tulla käymään kun et sä missään töissä ole" ja nauroi päälle.
Ei ole itsekään ollut töissä lapsen syntymän jälkeen ja lapsi on jo 7-vuotias.
Siis vierailut vähentyneet. Noilla tempuilla niiden olisi pitänyt lopoua kokonaan.
Herraluokkaan päässeet p:son sukulaiset nuuskivat ja ratsaavat.
Entinen työkaveri tuli uuden naisystävänsä kanssa viikonlopuksi kylään meille Helsiniin. Majoitin heidät kaksioni sohvalle, mikä oli virhe. Pariskunta paneskeli perjantai-illasta maanantaiaamuun muutaman tunnin välein hirveällä metelillä. Siltä litinältä, kiljumiselta ja huohotukselta ei kukaan kerrostalonaapurimmekaan saanut nukuttua. Lähtiessä ilmoittivat, että olisi kiva tulla kesällä vähän pitemmäksi aikaa. Sanoin, että sorry, olen koko kesän Lapissa.