Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Apua, hätätilanne!! Mieheni aikoo perua häämme ja jättää minut mikäli en suostu ottamaan hänen sukunimeään!
30.11.2016 |
Minä ja pitkäaikainen miesystäväni olemme menossa ensi kesänä naimisiin. Valmistelut ovat jo erittäin pitkällä ja kutsutkin on jo lähetetty. Meille on kuitenkin tullut sukunimiasiasta kiistaa, koska aion pitää oman nimeni niaimisiin mennessämme. Nyt mies on sitten ilmoittanut, että koska hänelle on ensiarvoisen tärkeää se, että hän saa antaa oman sukunimensä tulevalle vaimolleen ja minä en siihen halua suostua, niin hän ei voi enää jatkaa minun kanssani.
En todellakaan halua, että mieheni jättää minut tämän takia! Mies on elämäni suurin ja vahvin rakkaus enkä todellakaan voisi kuvitella loppuelämääni ilman häntä. Auttakaa miten saisin miehen ylipuhuttua jättämään aikeensa häiden perumisesta ja suhteen lopettamisesta?
Ja ennenkuin sanotte, että mies on jokin manipuloiva narsissi tms niin ei, mies ei ole koskaan manipuloinut minua yhtään mihinkään koko kuusivuotisen suhteemme aikana tai kohdellut muutenkaan kaltoin minua. Hän on ollut minua kohtaan maailman ihanin ja huomaavaisin, ja huomioinut minut paremmin kuin yksikään entisistäni.
Kommentit (81)
No etpä ole kovin tärkeä ja tavoittelemisen arvoinen miehelle, jos uhkaa häiden kynnyksellä jättävänsä sinut noin mitättömästä syystä.
Kuulostaa siltä, että vaikka tähän mennessä ei ole ollut manipuloiva narsissi (:D), niin taitaa oikea luonto paljastua vasta häiden jälkeen.
Juokse. Tai voithan kokeilla ensin vastata manipulointiin, että sinä et sukunimeäsi muuta, et varsinkaan nyt, kun mies teki asiasta tuollaisen valtataistelun. Että jos meinaa lähteä niin tuossa on ovi. Epäilen ettei sitten kuitenkaan lähde. Ja muistat pitää puolesi senkin jälkeen kun olette naimisiin menneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota se miehen sukunimi, no big deal.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieti asiaa toisinpäin. Sinulle on näköjään ensiarvoisen tärkeää saada pitää oma nimesi, miten mies saisi käännettyä pääsi koska hänelle on tärkeää että otat hänen sukunimen? Miksi naisen vaatimukset ovat aina tärkeämpiä..?
Kuules tollero. Nyt ei ollut kysymys siitä, että naisen halu olisi tärkeämpi vaan siitä MITEN asia on tuotu esille. Jos nainen olisi sanonu nuo ehdot niin OMG mikä feministi ja kamala tapaus! ;D
Tosin: trollallalllalllallaleijaa
Toki kaikki ovat trolleja jotka ovat kanssasi erimieltä :) toodoloo mf.
Huoh. Tarkoitin trolliksi aloitusta. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samanlainen kynnyskysymys se tuntuu olevan sullekin.
No on se nyt aika itsekästä vaatia toista muuttamaan sukunimensä. Ap ei ilmeisesti kuitenkaan ole vaatimassa että mies ottaisi hänen sukunimnesä. Molemmat pitävät oman nimensä = reilu peli.
Naiset eivät myöskään saa vaatia, että mies kosii, koska onhan se nyt itsekästä vaatia jotain kosintaan. Reilu peli.
Yllättäen kukaan ei vastannut tähän mitään, koska "se on perinne!! Miehen kuuluu kosia!!" eikös miehen nimen ottaminen ole perinne..? "nojoo mut se niinku alentaa naista nii sitä ei tarvii noudattaa!"
Toi nyt vaan oli niin yhdentekevä ja aiheen vierestä menevä heitto, siksi kukaan ei ole siihen viitsinyt vastata. Ei, miehen ei tarvitse kosia. Avioliitto on juridinen sopimus ja on ihan fiksua keskustella siitä asiallisesti ja sopia siitä yhdessä kuten muistakin perheen tärkeistä asioista. Jossain vaiheessa suhdetta tulee eteen tilanne jossa otetaan kantaa mahdolliseen avioliittoon. Että jatketaanko "susiparina", mennäänkö avioon vai jatketaanko kenties kumpikin omia polkuja. Jos joku pari haluaa lisäksi romanttisen kosimisseremonian niin sekin on ihan fine.
Jos toinen on noin ehdoton onko häiden peruuntuminen olenkaan huono asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä kävin saman keskustelun 20 vuotta sitten. Nainen halusi pitää oman sukunimensä. Se oli minulle ihan hyväksyttävä asia. Olemme yhä yhdessä, hänellä on oma nimi, meillä on muutama lapsi ja naimisiin emme koskaan menneet.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinulle on tärkeää pitää sukusi miesten sukunimi?
Se on se nimi joka ap:lla on ollut koko ikänsä. Siksi. Yhtä hyvin se voisi olla äidiltä peritty nimi.
Järkevämpäähän loogisempaa se olisikin että sukunimi periytyisi aina äidin kautta ja perheellä olisi äidin sukunimi. Se on nimenomaan äiti jonka kautta suku jatkuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinulle on tärkeää pitää sukusi miesten sukunimi?
Se on se nimi joka ap:lla on ollut koko ikänsä. Siksi. Yhtä hyvin se voisi olla äidiltä peritty nimi.
Järkevämpäähän loogisempaa se olisikin että sukunimi periytyisi aina äidin kautta ja perheellä olisi äidin sukunimi. Se on nimenomaan äiti jonka kautta suku jatkuu.
Suvut kuolevat nimenomaan tyttöjen kautta. Siksi monessa maassa perinnöt menevät esikoisPOJALLE.
Vierailija kirjoitti:
Ota se miehen sukunimi, no big deal.
Mies vaan hyväksyy että naisella on oikeus omaan nimeensä. No big deal.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinulle on tärkeää pitää sukusi miesten sukunimi?
Se on se nimi joka ap:lla on ollut koko ikänsä. Siksi. Yhtä hyvin se voisi olla äidiltä peritty nimi.
Järkevämpäähän loogisempaa se olisikin että sukunimi periytyisi aina äidin kautta ja perheellä olisi äidin sukunimi. Se on nimenomaan äiti jonka kautta suku jatkuu.
Suvut kuolevat nimenomaan tyttöjen kautta. Siksi monessa maassa perinnöt menevät esikoisPOJALLE.
Äidilleen poika on varmasti sukua, isästä ei ole 100% varmuutta. Siksi on järkevintä että perinnöt ja sukulinjat menevät nimenomaan äitien ja tyttöjen kautta. :)
Vierailija kirjoitti:
Mieti asiaa toisinpäin. Sinulle on näköjään ensiarvoisen tärkeää saada pitää oma nimesi, miten mies saisi käännettyä pääsi koska hänelle on tärkeää että otat hänen sukunimen? Miksi naisen vaatimukset ovat aina tärkeämpiä..?
Mikä logiikka tuossa nyt on? On eri asia, jos ap vaatisi miestä vaihtamaan sukunimensä omakseen, kuten mies tekee. Nythän ap haluaa kompromissiratkaisun, eli molemmat pitää omansa.
Itse pidin oman sukunimeni, se on osa identiteettiäni ja jos mies olisi muuta vaatinut, niin olisi voinut vaatia ihan keskenänsä, ei se naimisiinmenokaan mikään pakko ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinulle on tärkeää pitää sukusi miesten sukunimi?
Se on se nimi joka ap:lla on ollut koko ikänsä. Siksi. Yhtä hyvin se voisi olla äidiltä peritty nimi.
Järkevämpäähän loogisempaa se olisikin että sukunimi periytyisi aina äidin kautta ja perheellä olisi äidin sukunimi. Se on nimenomaan äiti jonka kautta suku jatkuu.
Suvut kuolevat nimenomaan tyttöjen kautta. Siksi monessa maassa perinnöt menevät esikoisPOJALLE.
Nyt ollaan kuitenkin Suomessa. :) Vai voisiko tämän tulkita siten, että vain esikoispojan nimi otetaan avioliitossa myös naiselle? Muuten naisen. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinulle on tärkeää pitää sukusi miesten sukunimi?
Se on se nimi joka ap:lla on ollut koko ikänsä. Siksi. Yhtä hyvin se voisi olla äidiltä peritty nimi.
Järkevämpäähän loogisempaa se olisikin että sukunimi periytyisi aina äidin kautta ja perheellä olisi äidin sukunimi. Se on nimenomaan äiti jonka kautta suku jatkuu.
Suvut kuolevat nimenomaan tyttöjen kautta. Siksi monessa maassa perinnöt menevät esikoisPOJALLE.
Äidilleen poika on varmasti sukua, isästä ei ole 100% varmuutta. Siksi on järkevintä että perinnöt ja sukulinjat menevät nimenomaan äitien ja tyttöjen kautta. :)
Koska tytöt menevät sinne ja tänne epämääräisten miesten perässä, niin maaomistukset hajoaisivat ympäri Afrikkaa kevytkenkäisten naisten mulattien mukana. Siksi esimerkiksi kaikki aatelissuvut käyttävät esikoisoikeutta. Omistus kartanoon pysyy yhdellä miehellä ja siirtyy hänen pojalleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No lusikat jakoon sitten. On se elämä kummallista, kun sukunimestä täytyy kinastella. Ottakaa joku uusi nimi, esim. Korhonen tai Virtanen, ne on harvinaisia.
No mutta, ei noita nimiä voi noin vain ottaa, ovat näetsen suojeltuja nimiä. Suvusta jos löytyy, niin sitten voi.
Muutoin sanon että pisteitä ei heru, siis 0/5.
Miksi pitäisi mennä naimisiin ? Pelkkä huono juridinen sopimus miehelle. Ja jos nainen ei ota edes nimeä, niin miksi ihmeessä ?
Vierailija kirjoitti:
Jos nainen oikeasti rakastaa miestä, hän ottaa sen nimen. Siitä sen tietää. Tämä on mun kantani tähän.
Mä en ymmärrä miten isän sukunimi voi olla tärkeämpi kuin miehen sukunimi? Todellinen feministi ottaisi äitinsä nimen. Paitsi, että äidilläkin on todennäköisesti miehensä sukunimi ...
Miksi naisella on isän sukunimi, mutta miehellä oma? Siinähän pitäisi oikeasti pohtia, pitääkö oman isän sukunimen vai ottaako appiukon sukunimen.
Naiset ovat voineet pitää oman sukunimensä vasta vuodesta 1985, joten jos feministin äiti on mennyt sitä ennen naimisiin, niin sukunimi on ollut pakko vaihtaa. Eikä se entinenkään sukunimilaki ollut voimassa kuin n. 60 vuotta, joten kovin pitkä perinne se ei ole.
Minua kiinnostaa, mitä mieltä nämä naisen nimenvaihtoa vaativat ovat sitten, jos liitto päättyy eroon. Vieläkö entinen vaimo saa pitää miehen nimen vai alkaako nillitys, että naisen pitää vaihtaa sukunimi pois?
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi mennä naimisiin ? Pelkkä huono juridinen sopimus miehelle. Ja jos nainen ei ota edes nimeä, niin miksi ihmeessä ?
Noilla tiedoilla sinun ei kannata ainakaan mennä naimisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaadi mieheltä perusteluita, koska jos se on hänelle noin tärkeää, hänellä pitäisi olla myös perustelut. Yritä perustella hänelle, miksi sinulle on tärkeää pitää oma nimesi.
Jos oma puolisoni tekisi moisen tempun, kysyisin häneltä, että onko hänellä muitakin "ensisijaisen tärkeitä vaatimuksia" minua kohtaan.
Hänelle se, että minä otan hänen nimensä on tärkeää koska:
-hänen sukunimensä on hänen mielestään hienompi ja harvinaisempi (harvinaisempi se onkin)
-se on hänelle kunnia-asia, että hän saa jatkaa sukuaan
-hän aluaa perheelle saman nimen eikä missään nimessä voisi luopua omastaan
En itse halua hänen sukunimeäni, koska se ei mielestäni edes sopisi oman etunimeni kanssa yhteen enkä muutenkaan edes osaisi olla muunniminen kuin nyt olen. Minut on tunnettu pitkään juuri tällä nykyisellä nimelläni ja olisi outoa, jos vaihtaisin nimeni. Ja lisäksi kuluisi aikaa ja vaivaa passien uusimiseen jne, enkä jaksaisi ryhtyä siihen. Itseasiassa koko tapa, että nainen ottaa miehen sukunimen naimisiin mennessään on ihan tyhmä mielestäni. Olen kyllä perustellut oman kantani miehelle, mutta tuloksetta. Hänelle ei kelpaa edes se, että minä pitäisin oman nimeni ja lapsemme tulisivat saamaan hänen nimensä. Emme muka olisi siinä tapauksessa riittävän yhtenäinen perhe.
En todellakaan tahdo suhteemme päättyvän tämän takia. :( En kestäisi, mikäli menettäisin mieheni.
Hyvin koottu, pisteitä 0,5/5.
Trollihan tämä on, mutta kommentoin silti. Itse en ota vastaan kiristämistä enkä uhkailua keneltäkään, joten en katselisi tuollaista toimintaa, enkä varsinkaan suostuisi kiristykseen.
Vaikuttaa siltä että miehesi ei halua naimisiin ja etsii mitä tahansa syytä perua häät.
Alue: Aihe vapaa
Ei ole sama asia sanoa, että jos nainen ei suostu ottamaan miehen sukunimeä, niin jos nainen haluaa pitää omansa, se olisi sama juttu ja yhtäläinen kynnyskysymys. No ei vaan ole.
Yhtäläinen kynnys ja sama asia olisi se, että nainen vaatisi miestä ottamaan naisen sukunimen.
Miten jotkut eivät näe tätä yhtäläisyyttä oikein?