Puoli vuotta "konmarituksesta"..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai te keskustelijat täällä ymmärrätte, että kukaan ei pakota teitä luopumaan yhtään mistään tavarasta ilman, että itse haluatte?

No tämähän tuntuu olevan yleensä se juttu näillä marisijoilla, kun luullaan että kaikesta pitäisi päästä eroon. Jos minä hävitin 2/3 tavaroistani, ei se tarkoita että muiden pitäisi tehdä samoin, pääasia että on tyytyväinen siihen omaan elinympäristöönsä. ap

Mulle ei nyt auennut, miten eriävän mielipiteen esittäminen tai asiasta keskustelu on marisemista?

Minä en nyt itse tiedä miksi kenenkään pitäisi tulla esittämään eriävää mielipidettä _tästä keskustelusta_, kun jo aloituksessa toin esille etten itsekkään ole mitään ohjeitä kirjaimellisesta ja haudan vakavasti noudattanut. Onko jollain tosiaan jotain sitä vastaan että joku tahtoo elää ympäristössä josta nauttii ja suosittelee itä muillekin? ap

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä se kirjan kirjoittaja on ihan seko! "Peitä pehmolelujen silmät tai naama. Ripottele niiden päälle vielä suolaa. Ja näin luopuminen helpottuu." WTF???

Missä siinä kirjassa noin sanotaan? :o

En ole itse törmännyt tollaiseen kohtaan..

Konmarituksen olen itse ymmärtänyt niin että sen voima piilee siinä että ihminen miettii elämäänsä ja sitä, ketä varten sitä elää.

Käy yksitellen läpi jokaisen omistamansa tavaran, tavararyhmä (ei huone) kerrallaan ja miettii tuottaako kyseinen esine hyviä tunteita eli onko se itselle merkityksellinen tai tarpeellinen. Turhat asiat karsitaan, säilytettäville etsitään tavararyhmittäin yksi selkeä ja mahdollisimman yksinkertainen säilytyspaikka. Jatkossa on kätevää kun esim. kaikki kosmetiikka löytyy samasta paikasta. Mitään sellaista ei tarvitse heittää pois jonka itse haluaa säilyttää.

Minulle tuli Konmarituksen jälkeen parempi ja selkeämpi olo koko elämän suhteen, siksi sitä suosittelen.

Mulle vaikeinta oli varmaan niistä esineistä luopuminen joihin liittyi negatiivisia muistoja, mutta jotka koin velvollisuudekseni säilyttää. Onneksi pääsin niistä eroon sillä nyt voin henkisesti paljon paremmin.

Kiertoon lähtivät epämiellyttävien ihmisten antamat lahjat, mauttomat huonekalut, virttyneet kotiasut, omituiset käyttötarkoituksettomat johtosykeröt, turhat pikkuesineet ja kaikki peritty roska joka ei miellytä omaa silmää. Noihin tavaroihin liittyi niin kuin paljon kaunaa, syyllisyyttä ja alakuloisuutta, että olo on paljon kevyempi nyt kun tuo jännite vapautui positiiviseksi energiaksi.

Mulla kans oma fiilis parani pysyvästi pari pykälää kun turha roina oli rontattu ulos <3

Vierailija kirjoitti:

Mulla kans oma fiilis parani pysyvästi pari pykälää kun turha roina oli rontattu ulos <3

Hienoa! :)

Up

Ei tullut yhtä nollaa liikaa. Kyllä niitä leffoja oli +800kpl. Kolme kirjahyllyä melko lailla täynnä. Joskus tuli katsottua paljon leffoja, mutta elämäntilanne muuttui lasten jälkeen niin, että ko. harrastukseen ei aikaa enää ollut.

Ja muutenkin Netflixit ja muut palvelut mahdollistavat leffojen katselun ilman, että ne täytyy varsinaisesti omistaa levynä.

Onneksi saimme kokoelman muutettua rahaksi (myimme leffat 1-2,50e/kpl), rahaa tuli reilu tonni. Ja tämä kaikki onnistui, ennen kuin kävi niin, että DVD:stä tuli VHS, jota kukaan ei halua enää kirppareilta. Kiitos vilkkaan kirpparin. Vaivaa vaati hinnotella, lajitella ja ylläpitää kirpparia, mutta kannatti.

Up