Miten väkivaltaisesta suhteesta voi selviytyä? Nettiturvakoti päivystää ke klo 19-21
Oletko kokenut tai itse käyttänyt lähisuhteessasi väkivaltaa? Mietitkö, miten väkivallasta voi selviytyä? Miten suhteesta uskaltaa lähteä? Voiko väkivaltainen ihminen muuttua? Millaista apua on saatavilla? Kuka voi mennä turvakotiin? Jätä kysymyksesi kommentteihin. Nettiturvakodin asiantuntijat Tuulia Kovanen ja Satu Keisala vastaavat kysymyksiin keskiviikkona 30.11. klo 19–21.
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Mitä voin tehdä kun 8-vuotias poikani on väkivaltainen erityisesti minua kohtaan mutta myös siskoa ja isäänsä kohtaan? Yritän viedä pojan ulos kun raivokohtauksi alkaa mutta sielläkin lyö potkii ja puskee päällä. Usko perheeseen alkaa mennä enkä kohta enää jaksa yrittää rauhoitella poikaa.
Omien voimavarojensa rajojen tunnistaminen on vastuullista vanhemmuutta. Joskus lasten kanssa tulee eteen tilanteita, joissa yksinkertaisesti ei jaksa eikä pysty enää yksin tai perheen kesken. Olet myös etsinyt jo keinoja toimia pojan raivokohtausten aikana, kerroit yrittäväsi viedä hänet ulos rauhoittumaan. Lapsen raivokkaan käytöksen takana voi olla hyvin monenlaisia asioita, mutta aina siellä on meille aikuisille tärkeä viesti, tarve ja tunne. Kuulostaa siltä, että nyt olisi tärkeää lähteä yhdessä esimerkiksi lapsen opettajan, kouluterveydenhoitajan tai koulupsykologin kanssa selvittämään, mitä poikanne käytöksen takana on ja mitä hän käytöksellään teille viestii. Myös perheneuvolasta on mahdollista pyytää apua.
Lapsen aggressiivinen käytös voi liittyä esimerkiksi vaikeuksiin lähisuhteissa tai kaverisuhteissa, ikäviin kokemuksiin koulussa, oppimisen vaikeuksiin tai joissain tilanteissa neurologisiin erityiskysymyksiin. Sinulla, pojallanne ja koko teidän perheellänne on oikeus saada apua kuormittavaan tilanteeseenne, kannustan sinua hakemaan tukea itsellesi äitinä ja lapsellesi, jotta tilanne ei pääse pitkittymään ja kärjistymään.
Miten kannattaisi toimia uudessa tapailu-tai seurustelusuhteessa väkivaltaisen suhteen jälkeen? Itse olen eronnut väkivaltaisesta exästä yli vuosi sitten, enkä uskalla aloittaa uutta väkivallan pelossa. Ex sanoi usein hänen väkivaltaisen käytöksensä johtuneen siitä kun ärsytin häntä. Pelkään kuollakseni ärsyttäväni sitten uuttakin miestä uudessa suhteessa siihen pisteeseen mihin se exän kanssa aina meni. Fyysisen väkivallan lisäksi pelkään myös henkistä väkivaltaa jota sitäkin oli viime suhteessa paljon.
Tapailut katkeaa osaltani aina siihen, kun vaikuttaa siltä että siitä olisi tulossa jotain enemmänkin. En myöskään tiedä missä vaiheessa avautua rankasta menneisyydestä ja pelosta väkivaltaa kohtaan.
Mielestäni kuitenkin ero on jo osaltani käsitelty, olen onnellinen yksinkin, mutta olisi jo mahtavaa aloittaa uusi suhde.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä olenko henkisesti väkivaltaisessa suhteessa, miten saan selvyyden asioista? Pelkään tulleeni vähän hulluksi. Tällaista ongelmaa ei ollut ennen suhdetta. Tuntuu etten enää ole varma siitä, mikä on täysin totta ja mikä kuvitelmaa. Tai että mitkä asiat ovat minun vikani. Mies ei koskaan esim huuda tai nimittele. Ehkä hän on normaali ja minä seonnut. Hän on mielestäni kyllä melko mustasukkainen ja omistushaluinen.
Itsetuntoni on laskenut häiden jälkeen, sitä ennen tunsin olevani ihana ja kaunis, nyt ruma ja lihava. Välillä tiedän olleeni eron partaalla ja keskustellutkin asiasta miehen kanssa, mutta outoa kyllä en enää muista kaikkea, mnulta tuntuu menneen muisti ihan vaikka viime kesän tapahtumista ja tuntuu kuin joku muu olisi elänyt sitä elämää enkä minä. Taidan olla outo. Tällaista ei ole ollut minulla ennen ja olen kuitenkin jo yli kolmikymppinen.
Väkivalta herättää useimmiten mielikuvan joko mustelmista ja ruhjeista tai vakavasta henkisestä väkivallasta, kuten haukkumisesta tai syyllistämisestä. On tavallista, että aluksi henkistä väkivaltaa voi olla todella vaikea tunnistaa ja nimetä. Se voi olla hyvin hienovaraista vihjailua ja sanatonta viestintää. Epäilet itse, että elät henkisesti väkivaltaisessa suhteessa. Tämä on tärkeä viesti ja havainto, jonka äärelle sinun on hyvä pysähtyä. Kannustaisin sinua olemaan yhteydessä lähimpään turvakotiin, jotka löydät tämän linkin takaa: https://ensijaturvakotienliitto.fi/yhteystiedot/#paivystavat-turvakodit Turvakoteihin voi soittaa, vaikka ei ole varma siitä, onko kyse väkivallasta. Oman tunteen ja kokemuksen selvittely on aina tärkeää. Apua voit saada myös Nettiturvakodista osoitteesta https://www.turvakoti.net/site/?lan=1&page_id=10
Korjatkaa tämä sivusto kuntoon ennen kuin järjestätte mitään ekstrajuttuja. Sivunumerointi muutettiin päin persettä olevaksi, toki siinä oli jo ennenkin ongelmia. Lainaaminen ei toimi. Sivulla on vain onnettomat 15 viestiä, eikä etusivun alanurkassa ole tarpeeksi sivunumeroita. Ja haku ei toimi. Huomattavasti suurempi osa käyttäjistä hyötyisi näiden puutteiden korjaamisesta kuin joistain "asiantuntija vastaa" -teemailloista. Miksi teitä ei kiinnosta käyttäjien tyytyväisyys?
Vierailija kirjoitti:
Olen eronnut narsistisesta puolisosta, joka käytti minuun henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Miten auttaa lapsia jotka kärsivät tavatessaan isää? Isä käyttää henkistä väkivaltaa lapsiin jota on vaikea oikeudessa todistaa että saisi valvotut tapaamiset? Isä puhuu taitavasti ihmisiä ympärilleen valehdellen asioita sujuvasti ja kääntää mustan valkoiseksi, mikä hankaloittaa asioiden käsittelyä. Minä olen jo henkisesti voiton puolella tässä eksän taistelussa, mutta miten auttaa lapsia jotka ovat vielä liian pieniä ymmärtämään isänsä käytöstä? Lapsetkin kyllä tiedostavat jollain tavalla ettei isä ole ihan normaalia ja sellainen kuin muut isät. Miten pääsee eroon pelosta? Pelkään aloittaa uutta suhdetta, kun takana on hyvin ikävä kokemus parisuhteesta. Mistä saa apua ja minkalaista?
Tuot esille tärkeän asian, pelon ja huolen lapsista.
Hienoa, että olet päässyt irtautumaan väkivaltaisesta suhteesta. Se on jo iso asia ja varmasti hyvä ratkaisu myös lastesi kannalta. Lapsille väkivallan keskellä eläminen on erityisen vahingoittavaa ja he voivat reagoida tilanteeseen vasta pitkänkin ajan jälkeen.
Kertomasi kuulostaa huolestuttavalta. Hyvä kuitenkin on, että olet lähtenyt pohtimaan lastesi turvallisuutta ja hyvinvointia. Lasten näkökulmasta asia on myös ristiriitainen, kuormittava ja stressaava. Molemmat vanhemmat ovat lapselle tärkeitä ja lapsen voi olla vaikea ymmärtää miksi hänelle tärkeä ja rakas ihminen käyttäytyy niin, että satuttaa lasta. Kerroit, että lapsesi tiedostavat, että isä ei ole kuin muut isät.
Suosittelisin sinua olemaan yhteydessä esim. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten avopalveluihin. Avopalveluissamme autetaan väkivallan kaikkia osapuolia, myös lapsia. Teidän tilanteessa voisi olla hyvä, että lapset pääsisivät purkamaan kokemuksiaan ja tunteitaan oman työntekijän kanssa. Myös sinä voisit saada apua omien kokemustesi käsittelemiseen. Avopalveluiden paikkakunnat ja yhteystiedot löydät Nettiturvakodista: https://www.turvakoti.net/site/?lan=1&page_id=121
Oletko tutustunut Apua eroon sivustoon? Voisit ehkä löytää apua tai vertaistukea tilanteeseen myös sieltä: http://apuaeroon.fi/
Meillä on myös huomenna Nettiturvakodissa Apua eroon -chat klo 18-19.30. Siellä eroasiantuntijat ja vapaaehtoiset vastaavat kysymyksiin lapset ja ero teemasta sekä esim. huolto- ja tapaamisriidoista. Löydät chatin täältä: https://www.turvakoti.net/site/ Jos huominen ajankohta on huono, voi Nettiturvakodista varata myös kahdenkeskisen chat-ajan.
Apua on saatavilla myös esim. neuvolasta tai perheasioidensovittelusta.
Vaikka tilanteessasi ei välttämättä ole suoraan kyse vainosta, kannattaa käydä tutustumassa Varjo-hankkeen sivustoon: http://www.varjohanke.fi/ Sivustolta löytyy paljon tietoa, ohjeita ja linkkejä auttaviin palveluihin.
Olet päässyt jo pitkälle selviytymisessä. Olet uskaltanut irrottautua väkivaltaisesta suhteesta, se osoittaa rohkeutta. Kannustan sinua hakemaan apua itsellesi ja lapsillesi. Uskon myös, että avun hakemisen kautta voit päästä irti pelosta ja uskaltautua uuteen suhteeseen.
Toimitus kirjoitti:
Oletko kokenut tai itse käyttänyt lähisuhteessasi väkivaltaa? Mietitkö, miten väkivallasta voi selviytyä? Miten suhteesta uskaltaa lähteä? Voiko väkivaltainen ihminen muuttua? Millaista apua on saatavilla? Kuka voi mennä turvakotiin? Jätä kysymyksesi kommentteihin. Nettiturvakodin asiantuntijat Tuulia Kovanen ja Satu Keisala vastaavat kysymyksiin keskiviikkona 30.11. klo 19–21.
Väkivallasta voi selviytyä ja apua on saatavilla! Tuhannet miehet, naiset ja lapset kokevat omassa kodissaan erimuotoista väkivaltaa päivittäin. Usein väkivallan tunnistaminen on vaikeaa ja se voi jäädä perheen sisäiseksi salaisuudeksi. Väkivaltaan liittyy syyllisyyttä ja häpeää, jotka johtavat vaikenemiseen ja peittelemiseen. Vaikeneminen kuitenkin vain pahentaa asiaa ja jo väkivallasta puhuminen auttaa katkaisemaan kierteen ja rikkomaan vaikean salaisuuden.
Väkivaltaa aikuisten välisissä läheisissä suhteissa on esimerkiksi fyysinen väkivalta, henkinen väkivalta, seksuaalinen väkivalta sekä taloudellinen, sosiaalinen ja uskonnollinen väkivalta. Erityinen väkivallan muoto on eron jälkeinen vaino. Lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lapsen tarpeiden laiminlyöntiä kutsutaan lapsen kaltoinkohteluksi. Kaltoinkohtelu voi olla henkistä tai fyysistä, lievää tai vakavaa, satunnaista tai jatkuvaa ja tietoista tai tahatonta.
Tarinoita, tietoa ja tukea väkivallasta selviytymiseen löytyy www.ensijaturvakotienliitto.fi sekä www.turvakoti.net
Uskalla puhua, uskalla kuulla ja auttaa!
Nettiturvakoti-Tuulia kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies voi tehdä rikosilmoituksen kohtaamastaan väkivallasta, ja se otetaan vakavasti vaikka tekijä olisikin nainen.
Kyllä, juuri näin. Sukupuoli ei vaikuta väkivallan kohtaamiseen, eikä avun hakemiseen. Jokaisella on oikeus turvalliseen ja kunnioittavaan parisuhteeseen ilman väkivaltaa.
Kuinka suuri osa resursseistanne, ajasta ja budjetista, menee miesten auttamiseen?
Vierailija kirjoitti:
Mies voi tehdä rikosilmoituksen kohtaamastaan väkivallasta, ja se otetaan vakavasti vaikka tekijä olisikin nainen.
Miksi poliisit sitten nauraa ilmoitusta tehdessä ja miksi näistä ei tule tuomioita?
Vierailija kirjoitti:
Miten kannattaisi toimia uudessa tapailu-tai seurustelusuhteessa väkivaltaisen suhteen jälkeen? Itse olen eronnut väkivaltaisesta exästä yli vuosi sitten, enkä uskalla aloittaa uutta väkivallan pelossa. Ex sanoi usein hänen väkivaltaisen käytöksensä johtuneen siitä kun ärsytin häntä. Pelkään kuollakseni ärsyttäväni sitten uuttakin miestä uudessa suhteessa siihen pisteeseen mihin se exän kanssa aina meni. Fyysisen väkivallan lisäksi pelkään myös henkistä väkivaltaa jota sitäkin oli viime suhteessa paljon.
Tapailut katkeaa osaltani aina siihen, kun vaikuttaa siltä että siitä olisi tulossa jotain enemmänkin. En myöskään tiedä missä vaiheessa avautua rankasta menneisyydestä ja pelosta väkivaltaa kohtaan.
Mielestäni kuitenkin ero on jo osaltani käsitelty, olen onnellinen yksinkin, mutta olisi jo mahtavaa aloittaa uusi suhde.
On tavallista, että uuden suhteen aloittaminen väkivaltaisen suhteen jälkeen pelottaa. Turvallisen ja hyvinvoivan suhteen löytäminen on kuitenkin mahdollista. Voit oppia rakastamaan ja tulemaan rakastetuksi uudelleen. Väkivaltainen suhde vääristää usein käsitystä siitä, millainen parisuhteen kuuluu olla. Henkinen väkivalta musertaa itseluottamusta ja uskoa itseen ja omiin selviytymiskeinoihin. Joskus voi myös olla, että vinoutunut mielikuva ohjaa uudelleen vahingoittavaan suhteeseen. Kysymyksesi on siksi tärkeä ja hienoa, että olet lähtenyt asiaa pohtimaan.
On tavallista, että väkivallan tekijä yrittää siirtää vastuun tapahtuneesta toiselle. Vähitellen tämä syö itsetuntoa ja itsekin alkaa uskoa, että minussa on jotain vialla. Oletko saanut apua väkivaltakokemukseesi tai oletko jutellut siitä jonkun ammattilaisen kanssa? Uskon, että siitä voisi olla apua sinulle. Keskustelun kautta voisit saada luottamusta, käsitellä kokemaasi väkivaltaa ja pohtia pelkojasi. Väkivaltapalveluita löydät mm. Nettiturvakodista: https://www.turvakoti.net/site/?lan=1&page_id=121
Tärkeää on, että tiedostat, mitä aiemmassa väkivaltaisessa suhteessasi tapahtui. Tunnistat väärät teot ja ymmärrät, että ne eivät ole sinun syytäsi. Tärkeää on myös hyväksyä menneisyytesi väkivaltaisessa suhteessa. Näin uskallat kertoa seuraavassa suhteessasi kokemastasi ja peloistasi. Kannattaa myös pohtia omia uskomuksia ja ajatuksia hyvästä parisuhteesta. Väkivallasta on mahdollista selviytyä ja väkivaltaisen suhteen jälkeen on mahdollista löytää turvallinen, onnellinen ja tasapainoinen suhde.
Miten selvitä oman veljen harjoittamasta väkivallasta, joka on lakaistu maton alle - ja tuhonnut samallla tyystin luottamukseni miehiin - jos oma veli saa käyttäytyä luvan kanssa niin sadistisesti minua kohtaan äitini tämän ihan hyväksyessä ja uhkaamalla viedä vielä perintönikin - ovat sopineet kahden kesken kaikenlaisia hämäräsopimuksia minut sivuuttaen - miten voin todeta hänen olleen väkivaltainen minua kohtaan ja thonneen tulevaisuuteni, mikäli niin pitkälle menisi, että yrittäisi saada anastettua oman osuuteni jakamattomasta pesästä - useasta. kiero ja manipulatiivinen sadistinen veli. vanheneeko teot - ja jos, niin missä ajassa.
Vierailija kirjoitti:
Nettiturvakoti-Tuulia kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies voi tehdä rikosilmoituksen kohtaamastaan väkivallasta, ja se otetaan vakavasti vaikka tekijä olisikin nainen.
Kyllä, juuri näin. Sukupuoli ei vaikuta väkivallan kohtaamiseen, eikä avun hakemiseen. Jokaisella on oikeus turvalliseen ja kunnioittavaan parisuhteeseen ilman väkivaltaa.
Kuinka suuri osa resursseistanne, ajasta ja budjetista, menee miesten auttamiseen?
Vuonna 2015 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten turvakodeissa ja avopalveluissa suurin osa asiakkaista on vielä naisia ja lapsia. Miesten osuus on kuitenkin koko ajan kasvussa. Meillä on työntekijöitä ja yksi jäsenyhdistys (Lyömätön Linja Espoossa), jotka ovat erikoistuneet juuri miesten ja isien auttamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies voi tehdä rikosilmoituksen kohtaamastaan väkivallasta, ja se otetaan vakavasti vaikka tekijä olisikin nainen.
Miksi poliisit sitten nauraa ilmoitusta tehdessä ja miksi näistä ei tule tuomioita?
Ai miksikö nauraa?
:D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies voi tehdä rikosilmoituksen kohtaamastaan väkivallasta, ja se otetaan vakavasti vaikka tekijä olisikin nainen.
Miksi poliisit sitten nauraa ilmoitusta tehdessä ja miksi näistä ei tule tuomioita?
Ai miksikö nauraa?
:D
Poliisit toimivat väärin tehtävässään, jos eivät ota asiaa vakavasti. Miehen kohtaama parisuhdeväkivalta on yhtä vahingoittavaa, kuin naisenkin. Väkivalta on ihmisoikeusrikkomus ja rikos.
Nettiturvakoti-Tuulia kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nettiturvakoti-Tuulia kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies voi tehdä rikosilmoituksen kohtaamastaan väkivallasta, ja se otetaan vakavasti vaikka tekijä olisikin nainen.
Kyllä, juuri näin. Sukupuoli ei vaikuta väkivallan kohtaamiseen, eikä avun hakemiseen. Jokaisella on oikeus turvalliseen ja kunnioittavaan parisuhteeseen ilman väkivaltaa.
Kuinka suuri osa resursseistanne, ajasta ja budjetista, menee miesten auttamiseen?
Vuonna 2015 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten turvakodeissa ja avopalveluissa suurin osa asiakkaista on vielä naisia ja lapsia. Miesten osuus on kuitenkin koko ajan kasvussa. Meillä on työntekijöitä ja yksi jäsenyhdistys (Lyömätön Linja Espoossa), jotka ovat erikoistuneet juuri miesten ja isien auttamiseen.
Tarkennuksena avopalveluiden lukuihin vuodelta 2015:
Apua palveluista sai 1008 naista, 1386 miestä ja 372 lasta. Turvakodeissa miesten määrä on selvästi pienempi lapsiin ja naisiin verrattuna, mutta vuosittain kasvussa.
Minulta pettaa joskus itsekontrolli lasten kanssa kun ovat mahdottomimmillaan. Saatan tarttua, kiskaista tai tuupata lapsen vaikka kiusaamasta sisarustaan ja joskus pienemmistakin jutuista voin kiehahtaa kun olem erityisen vasynyr. Pian kadun ja olo on hirvea lapsen puolesta. Asuinmaassamme tama ei ole lainvastaista, eika psykologi tunnu ottavan ahdistustani asiasta kovin vakavasti. Tukiverkkoja ei ole.
Mita teen?
N36
Asiantuntijat ovat nyt poistuneet keskustelusta. Kiitos heille ja kaikille keskustelijoille!
Kyllä, juuri näin. Sukupuoli ei vaikuta väkivallan kohtaamiseen, eikä avun hakemiseen. Jokaisella on oikeus turvalliseen ja kunnioittavaan parisuhteeseen ilman väkivaltaa.