Tämä sama vanha juttu. Miten laitatte rahaa sukulaislasten joululahjoihin, jos yhdessä perheessä esim. 1 lapsi ja toisessa 4?
Ostaako 1-lapsinen perhe samanarvoiset lahjat näille neljälle esim. 4x20€ ja tämä 1 lapsi saa ko. perheeltä vastavuoroisesti myös 20 euron lahjan? Vai tasataanko jotenkin, esim. neljälle lapselle yhteinen 20 euron lahja tms?
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ostan siskonlapsille eriarvoiset lahjat. Yksi toivoo 15e lahjaa, toinen toivoo 30e arvoista lahjaa ja teini saa jotain pientä ja 50e minulta. Luultavasti kaikki on tyytyväisiä kun saavat sen mitä toivoivat. Ei kai lahjan rahallinen arvo ole tärkeintä!
niin mutta saako sun lapset yhteensä tolla 95 eurolla lahjoja? sitähän se ap kysy et saako vaihdossa se ykslapsinen perhe samanarvoisen lahjan kui toisen perheen lapsi vai samanarvoisen kuin kaikki lapset yhteensä toisessa perheessä, ettei vaan toinen perhe joudu pulittamaan lahjoistaan senttiäkään enempää kuin toinen
No siis eihän sitä noin voi laskea... vai voiko? Olen "koko ikäni" laittanut kummipojalle kalliit lahjat ja saanut takaisin suklaarasian. Enhän mä nyt voi odottaa että he vastavuoroisesti laittaisi viikon ruokarahat lahjaan, eihän se kummipojan äiti sitä lahjaa "osta" vaan minä ja varmasti tarvitsevat rahansa ihan itse sinne ruokakauppaan.
Kun meillä sisarukset viettivät perheineen yhdessä mummolassa joulua ja pukki tuli sitten sinne. Lapsia oli paljon ja kaikille piti yrittää ostaa jotakin niukista varoistaan. Koskaan ei ollut joku äiti tyytyväinen lahjoihin; oli huono lahja ja halvempi kuin toisella toisen perheen lapsella, vaikka ei oikeasti ollutkaan kuin kalliimpi jne. Harmitti niin vietävästi kun oli niitä yrittänyt ostaa ja sitten vain haukuttiin; meillä ei ollut silloin lapsia ollenkaan. Sitten piti vielä passata......
Törmäsin viime vuonna tähän asiaan, kun kaveri sanoi ettei enää halua antaa lahjoja lapsille. Heillä yksi lapsi ja meille syntyi juuri ennen joulua kolmas. Ja kyseessä ei ole vähävarainen perhe, asuvat puolen miljoonan asunnossa ja ajelevat 150000 euron autolla. Jotkut ihmiset on vaan niin helvetin ahneita. Kaikessa pitää aina laskea, että saa itse tasan saman kuin toinen. Ei ne pikkulapset ymmärrä miettiä maksoiko kaikki saman verran. Toiveita on erilaisia ja tärkeintä on muistaminen. Meillä lapset on opetettu kiittämään ja iloitsemaan kaikista lahjoista olivat minkä arvoisia tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä kysymys. Saman arvoiset lahjat kaikille.
Millä tapaa tuo sitten olisi reilua? Jos sisaruksillani on ollut varaa hankkia suurperheet ja meillä on varaa vain kahteen lapseen niin miten mä olen velvollinen rahoittamaan sisarusten perheiden jouluja?
Ohis, mutta eihän tuossa mistään sinun rahoitusvelvollisuudesta ole kyse vaan tasapuolisuudesta. Jos ei ole varaa ostaa lahjaa kaikille, niin älä osta kellekään. Tai osta sen verran halvat, että on varaa ostaa kaikille.
Siis toki niille saman perheen lapsille samalla tapaa (jos ei ole kummilapsia) mutta miksi ihmeessä pitäisi olla serkkujen keskenkin samanlaiset?
Siis puhutaanko tässä nyt tilanteesta että ostetaanko sisarusten lapsille samanarvoisia lahjoja kuin omalle lapselle? Häh? Ei kai kukaan osta sisarusten lapsille yhtä paljon ja kalliita lahjoja kuin omille lapsille. Ymmärsin, että tässä lahjan antaja olisi joku sellainen, jolle nämä lapset olisivat samanarvoisia (esim. isovanhempi tms.) Minusta ne serkkujen lahjat (pl. nyt ne omat lapset) pitäisi olla samanarvoisia. Kyse on siis tasapuolisuudesta. Ei käy minun järkeen, että vaikka eno ostaisi toisen siskon lapsille omat lahjat ja toisen siskon lapsille yhden yhteisen.
Aloituksessa oli kyse vastavuoroisista lahjoista eli ostaako 1-lapsinen perhe esim. veljen perheelle jokaisella samanarvoisen lahjan kuin tuo perhe ostaa tälle yhdelle lapselle.
Vierailija kirjoitti:
Törmäsin viime vuonna tähän asiaan, kun kaveri sanoi ettei enää halua antaa lahjoja lapsille. Heillä yksi lapsi ja meille syntyi juuri ennen joulua kolmas. Ja kyseessä ei ole vähävarainen perhe, asuvat puolen miljoonan asunnossa ja ajelevat 150000 euron autolla. Jotkut ihmiset on vaan niin helvetin ahneita. Kaikessa pitää aina laskea, että saa itse tasan saman kuin toinen. Ei ne pikkulapset ymmärrä miettiä maksoiko kaikki saman verran. Toiveita on erilaisia ja tärkeintä on muistaminen. Meillä lapset on opetettu kiittämään ja iloitsemaan kaikista lahjoista olivat minkä arvoisia tahansa.
Niin kuka tässä on siis ahne? Itse ainakin näyt pitävän kirjaa kaverisi omaisuudesta ja marmattavan ettei enää ostella lahjoja... Jos on joku kaveri (ei siis lasten kummi tai täti tms.), niin ymmärrän hyvin ettei välttämättä kiinnosta ostella kavereiden kaikille kersoille jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ostan siskonlapsille eriarvoiset lahjat. Yksi toivoo 15e lahjaa, toinen toivoo 30e arvoista lahjaa ja teini saa jotain pientä ja 50e minulta. Luultavasti kaikki on tyytyväisiä kun saavat sen mitä toivoivat. Ei kai lahjan rahallinen arvo ole tärkeintä!
niin mutta saako sun lapset yhteensä tolla 95 eurolla lahjoja? sitähän se ap kysy et saako vaihdossa se ykslapsinen perhe samanarvoisen lahjan kui toisen perheen lapsi vai samanarvoisen kuin kaikki lapset yhteensä toisessa perheessä, ettei vaan toinen perhe joudu pulittamaan lahjoistaan senttiäkään enempää kuin toinen
Ohis, mutta sanon vaan että kyllä on pikkumainen se, joka rupeaa tällä tavalla taselaskelma-tyyliin miettimään joulun ajan saamisia ja antamisia.
Kyllä sitä pikku hiljaa alkaa miettiä jos tilanne on kovin epäsuhtainen vuodesta toiseen eli itse laittaa moninkertaiesti rahaa tiettyyn perheeseen kuin mitä he antavat vastavuoroisesti. Ja jos kyse on nimenomaan siitä että toivotaan varsin kalliita lahjoja. Eihän siinä mitään jos itse saa miettiä ne annettavansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ostan siskonlapsille eriarvoiset lahjat. Yksi toivoo 15e lahjaa, toinen toivoo 30e arvoista lahjaa ja teini saa jotain pientä ja 50e minulta. Luultavasti kaikki on tyytyväisiä kun saavat sen mitä toivoivat. Ei kai lahjan rahallinen arvo ole tärkeintä!
niin mutta saako sun lapset yhteensä tolla 95 eurolla lahjoja? sitähän se ap kysy et saako vaihdossa se ykslapsinen perhe samanarvoisen lahjan kui toisen perheen lapsi vai samanarvoisen kuin kaikki lapset yhteensä toisessa perheessä, ettei vaan toinen perhe joudu pulittamaan lahjoistaan senttiäkään enempää kuin toinen
Ohis, mutta sanon vaan että kyllä on pikkumainen se, joka rupeaa tällä tavalla taselaskelma-tyyliin miettimään joulun ajan saamisia ja antamisia.
Kyllä sitä pikku hiljaa alkaa miettiä jos tilanne on kovin epäsuhtainen vuodesta toiseen eli itse laittaa moninkertaiesti rahaa tiettyyn perheeseen kuin mitä he antavat vastavuoroisesti. Ja jos kyse on nimenomaan siitä että toivotaan varsin kalliita lahjoja. Eihän siinä mitään jos itse saa miettiä ne annettavansa.
Eikös sitä aina saa itse päättää mitä antaa? Sanoisin että tuollaista täytyy miettiä niin silloin on kyllä lahjan antamisen ja saamisen idea hämärtynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ostan siskonlapsille eriarvoiset lahjat. Yksi toivoo 15e lahjaa, toinen toivoo 30e arvoista lahjaa ja teini saa jotain pientä ja 50e minulta. Luultavasti kaikki on tyytyväisiä kun saavat sen mitä toivoivat. Ei kai lahjan rahallinen arvo ole tärkeintä!
niin mutta saako sun lapset yhteensä tolla 95 eurolla lahjoja? sitähän se ap kysy et saako vaihdossa se ykslapsinen perhe samanarvoisen lahjan kui toisen perheen lapsi vai samanarvoisen kuin kaikki lapset yhteensä toisessa perheessä, ettei vaan toinen perhe joudu pulittamaan lahjoistaan senttiäkään enempää kuin toinen
Ohis, mutta sanon vaan että kyllä on pikkumainen se, joka rupeaa tällä tavalla taselaskelma-tyyliin miettimään joulun ajan saamisia ja antamisia.
Kyllä sitä pikku hiljaa alkaa miettiä jos tilanne on kovin epäsuhtainen vuodesta toiseen eli itse laittaa moninkertaiesti rahaa tiettyyn perheeseen kuin mitä he antavat vastavuoroisesti. Ja jos kyse on nimenomaan siitä että toivotaan varsin kalliita lahjoja. Eihän siinä mitään jos itse saa miettiä ne annettavansa.
Toiveet on toiveta, ei niitä tarvitse noudattaa, annat mitä haluat antaa ja lakkaa laskemasta.
Mä käytän rahaa vähän iän mukaan. Mun 3,5-v kummityttö saa tänä vuonna toivomansa pehmolelun ja muumikirjan, yhteensä noin 25€, kummitytön 4kk pikkuveljelle mulla on itse ommeltu fleecehaalari ja mun 1v3kk veljentyttö saa pienen pupupehmon joka oli noin 5€, koska se on siinä iässä että sen mielestä lusikkakin on tosi siisti juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ostan siskonlapsille eriarvoiset lahjat. Yksi toivoo 15e lahjaa, toinen toivoo 30e arvoista lahjaa ja teini saa jotain pientä ja 50e minulta. Luultavasti kaikki on tyytyväisiä kun saavat sen mitä toivoivat. Ei kai lahjan rahallinen arvo ole tärkeintä!
niin mutta saako sun lapset yhteensä tolla 95 eurolla lahjoja? sitähän se ap kysy et saako vaihdossa se ykslapsinen perhe samanarvoisen lahjan kui toisen perheen lapsi vai samanarvoisen kuin kaikki lapset yhteensä toisessa perheessä, ettei vaan toinen perhe joudu pulittamaan lahjoistaan senttiäkään enempää kuin toinen
Luultavasti ei, mut mitä väliä? Mun mielestä ajatus on tärkein, ei hinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ostan siskonlapsille eriarvoiset lahjat. Yksi toivoo 15e lahjaa, toinen toivoo 30e arvoista lahjaa ja teini saa jotain pientä ja 50e minulta. Luultavasti kaikki on tyytyväisiä kun saavat sen mitä toivoivat. Ei kai lahjan rahallinen arvo ole tärkeintä!
niin mutta saako sun lapset yhteensä tolla 95 eurolla lahjoja? sitähän se ap kysy et saako vaihdossa se ykslapsinen perhe samanarvoisen lahjan kui toisen perheen lapsi vai samanarvoisen kuin kaikki lapset yhteensä toisessa perheessä, ettei vaan toinen perhe joudu pulittamaan lahjoistaan senttiäkään enempää kuin toinen
Ohis, mutta sanon vaan että kyllä on pikkumainen se, joka rupeaa tällä tavalla taselaskelma-tyyliin miettimään joulun ajan saamisia ja antamisia.
Kyllä sitä pikku hiljaa alkaa miettiä jos tilanne on kovin epäsuhtainen vuodesta toiseen eli itse laittaa moninkertaiesti rahaa tiettyyn perheeseen kuin mitä he antavat vastavuoroisesti. Ja jos kyse on nimenomaan siitä että toivotaan varsin kalliita lahjoja. Eihän siinä mitään jos itse saa miettiä ne annettavansa.
Eikös sitä aina saa itse päättää mitä antaa? Sanoisin että tuollaista täytyy miettiä niin silloin on kyllä lahjan antamisen ja saamisen idea hämärtynyt.
Voi voi, ei ole mitenkään harvinaisita että suoraan toivotaan kalliita lahjoja, siis vaikka lahjanantaja ei edes mitenkään kysyisi lahjaideoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ostan siskonlapsille eriarvoiset lahjat. Yksi toivoo 15e lahjaa, toinen toivoo 30e arvoista lahjaa ja teini saa jotain pientä ja 50e minulta. Luultavasti kaikki on tyytyväisiä kun saavat sen mitä toivoivat. Ei kai lahjan rahallinen arvo ole tärkeintä!
niin mutta saako sun lapset yhteensä tolla 95 eurolla lahjoja? sitähän se ap kysy et saako vaihdossa se ykslapsinen perhe samanarvoisen lahjan kui toisen perheen lapsi vai samanarvoisen kuin kaikki lapset yhteensä toisessa perheessä, ettei vaan toinen perhe joudu pulittamaan lahjoistaan senttiäkään enempää kuin toinen
Ohis, mutta sanon vaan että kyllä on pikkumainen se, joka rupeaa tällä tavalla taselaskelma-tyyliin miettimään joulun ajan saamisia ja antamisia.
Kyllä sitä pikku hiljaa alkaa miettiä jos tilanne on kovin epäsuhtainen vuodesta toiseen eli itse laittaa moninkertaiesti rahaa tiettyyn perheeseen kuin mitä he antavat vastavuoroisesti. Ja jos kyse on nimenomaan siitä että toivotaan varsin kalliita lahjoja. Eihän siinä mitään jos itse saa miettiä ne annettavansa.
Eikös sitä aina saa itse päättää mitä antaa? Sanoisin että tuollaista täytyy miettiä niin silloin on kyllä lahjan antamisen ja saamisen idea hämärtynyt.
Voi voi, ei ole mitenkään harvinaisita että suoraan toivotaan kalliita lahjoja, siis vaikka lahjanantaja ei edes mitenkään kysyisi lahjaideoita.
Voi voi, kun toiveet on kuitenkin vain toiveita. Itse päätät mitä annat. Ja toisaalta, jos toiveet on liian kalliita, niin miksi sitä ei voi sanoa ääneen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ostan siskonlapsille eriarvoiset lahjat. Yksi toivoo 15e lahjaa, toinen toivoo 30e arvoista lahjaa ja teini saa jotain pientä ja 50e minulta. Luultavasti kaikki on tyytyväisiä kun saavat sen mitä toivoivat. Ei kai lahjan rahallinen arvo ole tärkeintä!
niin mutta saako sun lapset yhteensä tolla 95 eurolla lahjoja? sitähän se ap kysy et saako vaihdossa se ykslapsinen perhe samanarvoisen lahjan kui toisen perheen lapsi vai samanarvoisen kuin kaikki lapset yhteensä toisessa perheessä, ettei vaan toinen perhe joudu pulittamaan lahjoistaan senttiäkään enempää kuin toinen
Ohis, mutta sanon vaan että kyllä on pikkumainen se, joka rupeaa tällä tavalla taselaskelma-tyyliin miettimään joulun ajan saamisia ja antamisia.
Kyllä sitä pikku hiljaa alkaa miettiä jos tilanne on kovin epäsuhtainen vuodesta toiseen eli itse laittaa moninkertaiesti rahaa tiettyyn perheeseen kuin mitä he antavat vastavuoroisesti. Ja jos kyse on nimenomaan siitä että toivotaan varsin kalliita lahjoja. Eihän siinä mitään jos itse saa miettiä ne annettavansa.
Eikös sitä aina saa itse päättää mitä antaa? Sanoisin että tuollaista täytyy miettiä niin silloin on kyllä lahjan antamisen ja saamisen idea hämärtynyt.
Voi voi, ei ole mitenkään harvinaisita että suoraan toivotaan kalliita lahjoja, siis vaikka lahjanantaja ei edes mitenkään kysyisi lahjaideoita.
Siihen sitten lapsen kanssa ihastellaan että oma hieno toive ja mahtaakohan pukilta sellainen löytyä. Lapsen vanhemmalle sitten sanotaan suoraan että älä unta näe.
Hah, meillä kävi suvussa niin että niin kauan kun yhdessä perheessä oli eniten lapsia niin oli tapana ostaa kaikille lapsille lahjoja mutta kun toisessa perheessä lapsiluku meni ohi niin yhtäkkiä ko. perhe ei enää halunutkaan ostaa muiden lapsille. Eli juuri niin kauan tapa kelpasi kun he saivat eniten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ostan siskonlapsille eriarvoiset lahjat. Yksi toivoo 15e lahjaa, toinen toivoo 30e arvoista lahjaa ja teini saa jotain pientä ja 50e minulta. Luultavasti kaikki on tyytyväisiä kun saavat sen mitä toivoivat. Ei kai lahjan rahallinen arvo ole tärkeintä!
Lapset arvostavat varmaan paljon kun aiheutat heidän välille katkeruutta.
Miksi he olisivat katkeria kun jokainen saa toivomansa?
Tietävätkö lapset toistensa toiveet? Itse en kehdannut pyytää kalliita lahjoja. Veljellä oli pokkaa pyytää mitä vain.
En tiedä tietävätkö toistensa toiveista. Nuorin on 5v, toinen on 10v ja vanhin 15v. En tiedä myöskään osaavatko vertailla lahjojen hintoja. Toivottavasti se ei ole heistä tärkeintä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Törmäsin viime vuonna tähän asiaan, kun kaveri sanoi ettei enää halua antaa lahjoja lapsille. Heillä yksi lapsi ja meille syntyi juuri ennen joulua kolmas. Ja kyseessä ei ole vähävarainen perhe, asuvat puolen miljoonan asunnossa ja ajelevat 150000 euron autolla. Jotkut ihmiset on vaan niin helvetin ahneita. Kaikessa pitää aina laskea, että saa itse tasan saman kuin toinen. Ei ne pikkulapset ymmärrä miettiä maksoiko kaikki saman verran. Toiveita on erilaisia ja tärkeintä on muistaminen. Meillä lapset on opetettu kiittämään ja iloitsemaan kaikista lahjoista olivat minkä arvoisia tahansa.
Niin kuka tässä on siis ahne? Itse ainakin näyt pitävän kirjaa kaverisi omaisuudesta ja marmattavan ettei enää ostella lahjoja... Jos on joku kaveri (ei siis lasten kummi tai täti tms.), niin ymmärrän hyvin ettei välttämättä kiinnosta ostella kavereiden kaikille kersoille jotain.
Taisi kalikka kalahtaa oikeaan osoitteeseen. Kyse on toisen ihmisen muistamisesta ja huomioimisesta ja sillä rahallisella arvolla ei ole tässä minkäänlaista merkitystä. No ei mun tarvitse kirjaa pitää. Ihan avoimesti kertovat asiansa ja mainostavat mitä mikäkin maksaa ja tiedän kertomattakin. Eikä mun tarvitse kadehtiakaan tällä omalla tulotasolla enää ketään.
Isoäidillä on kaksi lasta. Toisen lapsen perheessä on 2 lasta ja toisen perheessä 4 lasta. Kumpikin perhe saa 200 euroa joululahjoihin. Meneekö oikein?
Mun mielestä menee. Meneehän aikanaan perintökin samalla tavalla, ei siinä lastenlasten lukumäärää katsota. Lapsiluku on kuitenkin perheen oma päätös, ei ison perheen tarvitse kuormittaa lähisukua yhtään sen enempää kuin pienen perheen.
Vierailija kirjoitti:
Me ei osteta lahjoja muiden perheiden lapsille. Kummilapset saa lahjat, muuten vanhemmat ja isovanhemmat huolehtivat lahjojen hankkimisesta.
No tämä näin!
Ohiksena (juu, kipeänä on aikaa tälle pöljyyspalstalle) kysäisen, etteivätkö ihmiset osaa nykyään itse päättää mikä heille itselleen on hyväksi? Joka asiako pitää kysyä täältä?
Poistun nyt vain lukemaan, en häiritse enempää.
Ohis, mutta sanon vaan että kyllä on pikkumainen se, joka rupeaa tällä tavalla taselaskelma-tyyliin miettimään joulun ajan saamisia ja antamisia.