Lue keskustelun säännöt.
Mä olen tosi vihainen mun miehelle! Tekisi mieli laittaa pillit pussiin
11.03.2006 |
Olen palaamassa työelämään äitiysloman jälkeen. Mies ilmeisesti edelleen luulee, että olen täällä kotona kotihengettärenä. Siivoan kodin, hoidan ruuat pöytään, hoidan lapsen ja kaiken muunkin yksin. Meidän 11 kuukautta vanha poika heräilee edelleen öisin ja se olen aina minä, joka saa pojan tuudittaa uudelleen uneen. Miehellä on kyllä aikaa ja energiaa pelata tietokonetta yöllä kolmeen asti.
Tänään aamulla syntyi taas tappelu. Illalla olisi kaverimme valmistumisjuhla. Pyysin, että mies hoitaisi poikaa siihen asti, että pääsen töistä klo.20 ja menisi sitten vasta juhliin. Hänen mielestään poika voisi olla siihen asti hoidossa ja hän itse menisi jo viideltä niihin juhliin. Olin kuitenkin eri mieltä, koska lapsi joutuu jo muutenkin olemaan paljon hoidossa. Mies lähti töihin ja asia jäi nyt roikkumaan.
Meillä on kaiken lisäksi remontti kesken ja ilmeisesti se ei ikinä tulekaan valmiiksi, ellen minä tee. Yksin sain eilenkin laittaa eteisen kaapit kuntoon.
Mies oli juuri 10 päivää ulkomailla ja sen jälkeen on tuntunut, ettei häntä kiinnosta tämä kotielämä ollenkaan. Minä viihdyn työssäni, mutta en jaksa yksin hoitaa kaikkea. Itkettää. En ole saanut nukkua moneen kuukauteen kunnolla ja kaikki vastuu on minulla. Tuntuu, että olisi helpompaa olla yksin.
Miten ennen niin ihanasta miehestä on tullut tuollainen? Toisesta naisesta ei ole kyse, mutta aivan kuin hän ei haluaisi olla enää perheensä kanssa.
Kommentit (34)
Jos mies on ollu ennen ihana ja ootte jutellu miten asiat jaetaan kotona niin puhukaa tää homma läpi.
Ei kannata lähtee syyttään ja nälviin toista, vaan ihan asiallisesti juttelette. Varaatte siihen puhumiseen kunnolla aikaa.
Kuuntele mitä miehellä on sanottavaa, älä laita sille sanoja suuhun.
Jos ette saa purettua ongelmaa keskenänne niin suosittelen vaikka neuvolaan soittoa ja pyydä heiltä apua, niillä on parisuhdeasioihin koulutettua porukkaa jotka osaa kysyä oikeita asioita, on puolueettomia. Koska ehkä joku ulkopuolinen saattaa nähdä tilanteen niin että se selviää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ehkä turhankin tarkka siitä, että koti on siisti. Olen myös aika ehdoton siinä, että jos lapsi voidaan hoitaa kotona, niin myös tehdään.
Olen yrittänyt keskustella asioista, mutta ilmeisesti olen niin väsynyt, että alan aina itkeä eikä puhumisesta tule mitään. Sitten asia jää siihen.
En ole koskaan ennen harkinnut eroa enkä haluaisi nytkään erota. En vaan tiedä miten kauan jaksan tällaista. Eniten harmittaa lapsen vuoksi. Isä voisi olla hänen kanssaan edes joskus.
T:ap
jätä tuollainen äijä, tee uhkateko ainakin; lähet vähäks aikaa, ja kato herääkö todellisuuteen. Myötätunnolla...
Ihan mielenkiinnosta.
Henk. koht. mielipiteeni on, että kyllä lapsi pitäisi hakea hoidosta aina niin aikaisin, kuin vaan mahdollista.
Hoitopaikka olisi siis ihan tuttu ja turvallinen, mutta koska poika joutuu olemaan jo muutenkin paljon hoidossa, niin haluaisin että kun on mahdollista hoitaa kotona niin hoidetaan.
Olen nyt tässä miettinyt, että mitä jos lähettäisin miehen vähäksi aikaa muualle asumaan (vaikka vanhemmilleen). Itse en pienen lapsen kanssa halua muuttaa.
T:ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
täytyy. Koska molemmat olemme vuorotyössä. Hoitopaikkaa tarvimme siis myös viikonloppuna ja iltaisin.
onneksi hoitopäiviä vaan noin 10-12/kk kun mun tai isän vapaat lapsi aina kotona ja se vie hoitoon kumpi lähtee myöhemmin töihin ja se hakee kumpi aiemmin pääsee.
Meilläpäin on myös ryhmis joka on auki 05-23
Tää menee siis tähän. No hyvä, jos sää et halua puhua tai hakea apua niin laita mies pihalle ja erotkaa. Sitten sää voitkin alkaa vihaamaan miestäsi kun teijät hylkäsi!
En ymmärrä miksei suhdetta voi hoitaa vaan otetaan hajurakoa ja se suuri riski että etäännytään vaan enempi, mutta kukin tavallaan!
Tsemppiä vaan!
3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tosin minä hoidan tyttöä vielä kotona. minä hoidan tyttöä koko aika vaikka mieheni olisikin kotona, minä teen kaikki kotityöt, minä hoidan raha-asiat, minä lataan miehen bussilipun, lakon aikana minun tulee hoitaa hänen kuljetus kouluun, minä lähetän hänen puolestaan kesätyöpaikkahakemuksia, että saadaan sitten kesällä sossusta rahaa, kun mies ei viitsi kunnolla hakea töitä!
että näin kivatsi myös meillä :/. yritä ap jaksaa. meillä ei ainakaan keskustelu auta. ainoa mikä auttaa on se että valita anopille asiasta ja senkin jälkeen saan sitten miehen vihat niskoilleni, mutta tekeepä välillä sitten ainakin jotain...
olen useasti sanonut että voit muuttaa takaisin äitisi luokes, mutta mies sanoo, että muuta sinä (vuokrasopimus on vain minun nimissäni). minä en lähde tästä suhteesta taloudellisista syistä, oditan reilu puoli vuotta, jos tilanne ei ole muuttunut, niin sitten se on adios...!
Lyö sitten kirjoitus miehelle kouraan ja pyydä että juttelette asiasta seuraavana päivänä kun hän on saanut etukäteen miettiä asiaa rauhassa.
Mulla on kanssa väsyneenä usein itku herkässä (sympatiani sinulle, meilläkin lapsi valvotti yli vuoden), joten olen huomannut tuon kirje-systeemin sellaiseksi keinoksi jota voin käyttää kun puhuminen on vaikeaa. Monesti on kirjekin jäänyt miehelle antamatta, kun on sitä kautta saanut omat ajatukset sen verran järjestykseen, että puhuminen onkin ollut helpompaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntisiko itsensä ulkopuoliseksi sinun ja lapsen suhteen?
Jos sinä olet aina hoitanut kodin ja lapsen niin hänestä voi tuntua, ettei hän osaa eikä kunnolla edes kuulu niihin kuvioihin.
Ehdotan juttelua rauhallisesti. Kerro miltä sinusta tuntuu, älä puhu sinä-kieltä (kun sinä aina/kun sinä et koskaan) vaan minä-kieltä (minusta tuntuu/minä kovasti haluaisin/toivoisin/minä olen viime aikoina kokenut).
Jos tuntuu, ettei keskustelu auta niin voit myös tehdä asioita eli yritä konkreettisesti muuttaa kodin painopistettä miehen suuntaan. Esim. aloitat uuden harrastuksen, vaikka menet kahville tai vastaavaa joka viikko samaan aikaan (ehdotan viikonloppuna joku helppo hetki lapsen osalta, jolloin on kuitenkin hereillä), jolloin miehesi joutuu olemaan lapsen kanssa kahdestaan säännöllisesti. Ilmoitat vain hänelle että näin on, et kysy lupaa harrastukseen. Ja sitten menet.
Tai sitten ilmoitat että tästä eteenpäin mies hoitaa yöheräämiset esim. yhtenä tai kahtena yönä viikossa tai joka yö tiettyyn kellonaikaan (esim. klo24-03 ja sinä sitten 03-07). Ja sitten toimit sen mukaan.
Kyllä hän oppii ottamaan vastuuta ja huomaa sitten että lapsen kanssa on paitsi rankkaa niin myös mukavaa ja valitettavasti ei voi saada vain toista (siis että on aina hauskaa eikä koskaan vastuuta ja rankkaa).
Tsemppiä!
PS.Ja relaa niissä vaatimuksissasi, anna miehenkin päättää jotain kodista ja sen hoidosta, näin hän kokee sen myös omaksi paikakseen ja asiakseen!
jos teillä on ihanat isovanhemmat hoitamassa lasta niin hoitakaa nyt ihmeessä sitten myös parisuhdettanne!
Eli kerran kuussa kahdestaan jonnekin. Vaikka vain tunniksi ravintolaan syömään.
Piristää kummasti, kun saa hetken olla taas vain pariskunta eikä äiti ja isä ja saa keskeytyksettä jutella asioita kahdestaan! Suosittelen.
T.Mamma ja lapset 4,5v, 2,5v ja 9kk
(ja äijä, jonka kanssa harrastetaan juuri noita parin tunnin treffejä kerran kuussa)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tietenkään suostuisi niin tekeen, että mies lähtisi 5 juhliin ja LAPSI, hänen oma pieni lapsi olisi tarhaas 20 asti. Hei oikeesti. Mitä se mies oikein ajattelee. Ja sua ei kyllä ollenkaan. LAita järjestykseen se mies tai sit pillit pussiin. Toi on niin epäoikeudenmukaista käytöstä, että mulla menee hermot siinä kohtaa. Mutta itse tiedätte paremmin. Kannattaa tosiaan keskustella tilanne jos mieskin yhtäkkiä muuttunut. Sano säkin mielipitees ja vaihtoehtosi sille. Vinkki: Meidän poika aloitti päiväkodin 10kk ikäisenä ja murehdin miten koulu tulee sujuun jos lapsi vaan heräilee ja nukkuu levottomasti. Kokeiltiin niin että pinnasänky toiseen huoneeseen(lapsen oma huone) siittä lähtien on poika nukkunut yöt kunnolla ja samoin me ´vanhemmat=)
näyttää olevan yleisiä.. meilläkin asuu sellainen.
Vällillä tuntuu että saunan taakse kaikki.. tekis mieli liittyä naiset pyörittää maailmaa -liikeeseen, mutta sitte tulee taas parempi päivä. Kerron jos keksi mikä tähän auttais :)