Onko täällä muita "pätkä" parisuhde ihmisiä?

Minä olen loppu elämän liitossa. On siihen malliin höyhenissä pyöritelty.

Otsikon perusteella odotin jonkun kahdesta viikosta parhaimmillaan yhteen vuoteen kerrallaan seurustelevan ihmisen vuodatusta! Mutta voihan kymmenenkin vuotta tietysti vanhemmasta ihmisestä tuntua pätkäsuhteelta.

Eiköhän tuollaiset avioliitot ole nykyään yhteiskunnan normi, harva sitä loppuelämäksi enää sitoutuu.

Minulla on ollut sellaisia max. 1,5v pätkiä ja olen tässä ajatellutkin, että onkohan minun mahdollistakaan yhden ihmisen kanssa loppuelämääni viettää. Siksi, koska ihmiset (minä mukaan lukien) muuttuvat jatkuvasti. Olen kerrassaan eri ihminen kuin olin vaikkapa 5 vuotta sitten. Ehkä en voisi sietää kumppanin muuttumista, tai sitten muuttuisin itse sellaiseksi, ettei vain enää sovittaisi yhteen. Toisaalta olen niin romantikko, että tällainen ajattelu kuulostaa kauhealta omaankin korvaan. Ideaalini olisi loppuelämän kestävä rakkaussuhde, mutta on hankala uskoa, että tuollaista oikeasti olisi missään muualla kuin kirjan kansien välissä.

Haluaisin sitoutua koko loppuelämäksi ennemmin tai myöhemmin.

Tällä hetkellä minulle on ns. osa-aikasuhteita. 0,1 tuolta, 0,3 toiselta, 0,2 kolmannelta.... Katsotaan lisääntyykö jonkun soppari ja kenelle tulee yyteet. Koeaika jatkuvasti päällä.

Finderella kirjoitti:

Haluaisin sitoutua koko loppuelämäksi ennemmin tai myöhemmin.

Tällä hetkellä minulle on ns. osa-aikasuhteita. 0,1 tuolta, 0,3 toiselta, 0,2 kolmannelta.... Katsotaan lisääntyykö jonkun soppari ja kenelle tulee yyteet. Koeaika jatkuvasti päällä.

Yleensä sellaisen oikeasti kiinnostavan ja potentiaalisen ehdokkaan tunnistaa siitä, ettei äkkiä teekään mieli pitää useampaa kokelasta yhtä aikaa, tämä yksi tietty vie kaiken huomion. Taktiikkasi kuulostaa hasardilta.

Vierailija kirjoitti:

Finderella kirjoitti:

Haluaisin sitoutua koko loppuelämäksi ennemmin tai myöhemmin.

Tällä hetkellä minulle on ns. osa-aikasuhteita. 0,1 tuolta, 0,3 toiselta, 0,2 kolmannelta.... Katsotaan lisääntyykö jonkun soppari ja kenelle tulee yyteet. Koeaika jatkuvasti päällä.

Yleensä sellaisen oikeasti kiinnostavan ja potentiaalisen ehdokkaan tunnistaa siitä, ettei äkkiä teekään mieli pitää useampaa kokelasta yhtä aikaa, tämä yksi tietty vie kaiken huomion. Taktiikkasi kuulostaa hasardilta.

No. Aiemmin kun ihastuin jätin kaikki muut huomiotta. Kieltäydyin treffeistä ja lopetin yhteydenpidon kaikkiin muihin, kun olin niin innoissani jostain tapaamastani henkilöstä. Olin valmis suuntautumaan vakavampaan suhteeseen! Ja miten kävi? Ainakin kolmeen kertaan! Tyyppi ei koekaan samoin ja juttu lopahtaa pian, ja itse olen masentuneena tyhjän päällä hylänneenä muut potentiaaliset kumppanit.

Siispä olen oppinut ettei mihinkään voi luottaa. Tunteet eivät puheista ja teoista huolimatta välttämättä ole molemminpuolisia. Kannattaa vain tutustua ihmisiin avoimesti ja olla innotumatta liikoja. Ehkäpä sitten joskus tulee vastaan joku jonka kanssa juttu kehittyy...

Mä olen 28-v ja varmaan kuvailemasi pätkäsuhde ihminen. Suhteet ollut 1v, 1,5v, 3,5v, 1,5v, 1,5v ja nyt reilun vuoden....

Vierailija kirjoitti:

Mä olen 28-v ja varmaan kuvailemasi pätkäsuhde ihminen. Suhteet ollut 1v, 1,5v, 3,5v, 1,5v, 1,5v ja nyt reilun vuoden....

Mihin nuo suhteet oikein katkeavat? Tai mistä ne alkavat? Tuntuisi rankalta seurustella noin lyhyitä pätkiä, olla koko ajan uuden äärellä, eihän toiseen ehdi tutustuakaan kuin hippusen verran. Vaikka tietysti on jännää, kun tasainen arki ja tylsyys ei missään vaiheessa ehdi suhdetta "pilaamaan". :)

Vierailija kirjoitti:

Mä olen 28-v ja varmaan kuvailemasi pätkäsuhde ihminen. Suhteet ollut 1v, 1,5v, 3,5v, 1,5v, 1,5v ja nyt reilun vuoden....

Vielä lisäkysymys: onko yhteenmuutto kuulunut mihinkään noista suhteista vai kenties kaikkiin?

Kun lapset on kasvatettu ja lentäneet pesästä, on oikeastaan ihan järkevääkin erota. Varsinkin jos tuntuu, ettei parisuhde enää anna itselle mitään. Parisuhde on tarkoitettu perheen perustamiseen ja lasten kasvattamiseen. Sitten kun se asia on hoidettu, parisuhde raukeaa. Sillä ei ole mitään virkaa enää.

Ennen vanhaan ihmiset eivät eläneet kovin vanhoiksi, joten tällaista tilannetta harvemmin pääsi syntymään. Yleensä avioliitto päätyi leskeytymiseen.

Nykyään monet viisikymppiset ovat elämänsä terässä ja haluavat puuhata kaikenlaista omillaan tai kaveripiirissä, puolisoon ollaan jos siinä vaiheessa kyllästytty. Moni haluaa uuden suhteen, ja moni, naiset erityisesti, haluavat elää vanhuusvuotensa mieluiten yksin.

Jännää, nuorena olin pitkässä suhteessa, mutta myöhemmin ymmärsin, että olin läheisriippuvainen. Tai liian kiinni toisessa ihmisessä. Nyt voin paremmin ilman suhdetta tai lyhyissä suhteissa. Olen siis kohta 5-kymppinen.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen 28-v ja varmaan kuvailemasi pätkäsuhde ihminen. Suhteet ollut 1v, 1,5v, 3,5v, 1,5v, 1,5v ja nyt reilun vuoden....

Kuulostaapa tutulta. Olen 31 ja seurustellut 4,5 v, 1,5 v (sis. yhteenmuutto), 2 v, 1,5 v ja nyt 2,5 v. Toivon tämän kestävän, haluaisin lisääntyäkin. Ollaan asuttu yhdessä kohta 2 v. Pelkään silti koko ajan että nykyinenkin jättää minut. Kaikilla edellisillä kerroilla minut on jätetty, joka toinen vuosi (2007, 2009, 2011 ja 2013).

Itse olen alkanut aina virallisesti seurustella vasta useamman kuukauden, jopa puolen vuoden tapailujakson jälkeen. Ehkä siksi suhteeni kestävät pidempään kuin niillä, jotka "aloittavat" virallisen seurustelun melkein heti tavattuaan kiinnostavan henkilön?