Vertaistukea teinin äidille...
Meillä asuu kasiluokkalainen hirviö, joka kaataa kaiken äidin niskaan. Eilen nousi sota, kun olin mennyt ilmoittamaan leirikoululeivonnaiset ilman hänen lupaansa. En tajunnut, että leivonnaiset pitää leipoa leirikoululaisen kanssa tai leirikoululaisen pitää leipoa, koska opettajan kysely niistä tuli vanhemmille. Järkyttävä huuto aiheesta, samaan syssyyn taas kaikki muutkin "kamaluudet" mitä olen tehnyt. Ja kuinka kaikkien muiden äidit on fiksuja ja ihania. Minä olen tyhmä.
HUOH.
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
Luulisin että täältä saa paremmin vinkkiä teiniäideiltä
Vinkejä mihin? Miten pysäytetään normaali kasvu ja kehitys? Miten lapsesta otetaan pois ominaisuuksia tai lisätään niitä? Tuo on vain asia joka pitää elää läpi. Ei teinikapina tietenkään ole mikään välttämätön osa tervettä kehitystä, mutta irrottautumisprosessi vanhemmista on joillakin säyseämpi ja joillakin vähän rajumpi.
Riittää, kun pitää kiinni keskusteluyhteydestä, antaa vähän vastuuta ja vapautta. Pahinta on mennä joka paikkaan perässä ja puuttua kaikkeen lapsen tekemiseen. Virheillekin pitää antaa tilaa. Eikä pidä typistää itseään lapsen tasolle. Vanhemman loputon tehtävä on vaan kestää ne negatiivisetkin asiat, mutta ei kuohuvat hormonit oikeuta hyppimään silmille ja pettymysten kanssa on teininkin opittava elämään eli sopivasti periksi antamista ja rajojen vetämistä ja tosiaan niiden sotien valitsemista. Toki ap pitää koittaa puhua kuinka on väsynyt lapsensa käytökseen, mutta se onkin taitolaji miten se tehdään syyllistämättä lasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä tulisi mieleenkään leipoa kysymättä lapselta. Taitaa olla omasta nuoruudestasi jo tovi aikaa vai?
Nuoren luokalla voi olla tiety leivonnaiset "muodissa" ja toisia saatetaan pitää noloina. Muistan omasta nuoruudestani kuinka joulumyyjäisissä toin kouluun joulutortut. Poika johon olin ihastunut heitti koko talven herjaa, että taasko väännät *trööt* tortut.
Nyt ehkä huvittaa mutta ei ollut pikkujuttu silloin. Kannattaa jutella lapsesi kanssa ja kunnioittaa häntä, eikä vain hakea vertaistukea sille, että et ymmärrä. Yritä sen sijaan ymmärtää ja olla lapsesi kanssa samalla puolella, etkä jonkun random-nettikirjoittajan. Se hölmöä on!
No kuten sanottu, en tiennyt. Edellisessä koulussa äidit leipoi ja nytkin se kysely koululta tuli äideille. Sitä paitsi teini oli itse paikalla, kun asiasta juteltiin täällä meillä kotona. Eli en voinut tietää, että ei ollut kuunnellut, eikä se suunnitelma käynytkään. Mutta ihan sama.
En pyytänyt haukkua, ivaa, pilkkaa, vähättelyä tai alaspainamista...
En yritä painaa alas, mutta tämä on mielipidepalsta. Vaikutat kommenttisi perusteella ihmiseltä, jonka on vaikea ottaa muita (teiniäsi) huomioon luontaisesti. Et kai tarvitse koulultä määräystä siihen, voitko oman lapsesi kanssa puhua yhdessä leipomuksista? Jos todella kunnioittaisit lastasi, miettisit tätä ihan luontaisesti. Anteeksi nyt vain, jos taas loukkasin sinua, mutta joskus sinäkin voit olla väärässä.
No on kyllä todella ystävällistä ja todella kaunista tehdä tuollaisia päätelmiä tällaisesta. Sieltäpä tuli sitten sekä luonneanalyysi että virhekartoituskin.
MINÄ EN TIENNYT, että täällä koulussa on erilainen systeemi kuin edellisessä koulussa. Näitä keräyksiä on kahdella lapsella käynnissä yhteensä kolme. Ja molemmilla on myös koulun joulumyyjäiset.
Ja tarjouduin korjaamaan tilanteen, mutta sekään ei käynyt.
ap
Vierailija kirjoitti:
Ja minä tarjosin että saa leipoa itse tai että saa leipoa yhdessä tai että leipoo siskonsa kanssa. En millään tavoin pakottanut pitäytymään siinä "minun suunnitelmassani".
Olen muutenkin jo kurkkua myöten täynnä tätä leipomista ja jatkuvaa leirikouluvarainkeruuta ja Wilman kyttäämistä.
Joka hemmetin päivä jotain uutta säätöä ja pesuainekeräystä ja rahan vinkumista. Nytkin näitä leirikoulukeräyksiä on päällä yhtä aikaa kolme.
Miksi teit lapsia ja mitä luulit vanhemmuuden olevan? Tunnut olevan väsynyt kaikkeen mikä heihin liitty. Mitä jos lakkaisit olemasta pahin marttyyri sitten jeesuksen? Se voisi helpottaa.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on pientä. Itse olet varmaan niiden teinin kavereiden mielestä kiva äiti ja heidän omansa kamalia :)
Minä kerroin aina tyynesti, kun minua vaikkapa haukutaan paskaksi että "tiedätkö minkä se sinusta tekee?" - "Paskan lapsen"
Tämän ainakin meidän lapset tajusi kaksimerkityksiseksi ja vähitellen tällä saatiin aina tilanne laukeamaan tai ainakin miedontumaan kun siirryttiin ennemmin jänkkäämään siitä, mitä tuo tarkoittaa :)
Mutta siis, tsemppiä. Vanhempien tehtävä on tuottaa lapsille pettymyksiä! Kyllä hän sinua silti rakastaa!
Tiedän tunteen Ap!
Me tehtiin kolme lasta peräjälkeen, ettei olisi vuosikausia kestävää vaippa- ja ratasrumbaa ja että lapsilla olisi seuraa toisistaan.
Vanhin on 17 ja nuorin 13. Täytyy sanoa, että olisi kannattanut tehdä lapset pidemmillä ikäeroilla. Nyt kun 3 teiniä draamailee samaan aikaan eikä yhdestäkään ole järkeväksi, niin alkaa olemaan voimat loppu.
Ei jaksaisi joka päivä kuunnella kuinka kaikki on mun syytä. Sillä ajatuksella, että kuuluu ikään olen mennyt eteenpäin, mutta onhan se hemmetin raskasta. Etenkin kun olen työttömänä ja kotona ihan vain lapsia varten. Siis heidän mielestään. Saa tosiaan kuunnella ihan tarpeeksi valitusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja minä tarjosin että saa leipoa itse tai että saa leipoa yhdessä tai että leipoo siskonsa kanssa. En millään tavoin pakottanut pitäytymään siinä "minun suunnitelmassani".
Olen muutenkin jo kurkkua myöten täynnä tätä leipomista ja jatkuvaa leirikouluvarainkeruuta ja Wilman kyttäämistä.
Joka hemmetin päivä jotain uutta säätöä ja pesuainekeräystä ja rahan vinkumista. Nytkin näitä leirikoulukeräyksiä on päällä yhtä aikaa kolme.
Miksi teit lapsia ja mitä luulit vanhemmuuden olevan? Tunnut olevan väsynyt kaikkeen mikä heihin liitty. Mitä jos lakkaisit olemasta pahin marttyyri sitten jeesuksen? Se voisi helpottaa.
No esimerkiksi en todellakaan tiennyt, että joudun elämään 24/7 naimisissa jonkun Wilman kanssa. Tai että tämä leirikoulupelleily on mennyt tällaiseksi. Tai että Helsingin kaupungin rahat menee Guggenbögeliin ja se koulun hoitaminen ja säästöistä kinaaminen ja kouluverkkojen säätäminen vyöryy vanhemmille. Tai että täällä lukioiden pääsyrajat nousee tuonne 9,5 pintaan ja aiheuttaa teineille hervottomat paineet.
Mutta whatever.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tuossa kaikki? Teini vähän kiukutteli ja sinä olet ihan rikki?
Jaxuhaleja<3
No ei ole kaikki, kun tää jatkuu ja jatkuu ja jatkuu. Aamulla ilkeillään, iltapäivällä kiukutellaan ja illalla vittuillaan. Koko ajan jotakin ja aina kaikesta.
Ja missä olen sanonut että olen "ihan rikki"? Väsynyt olen, kun ensin piti nostaa se mekkala niistä pikkuleivistä ja sen jälkeen paahtaa kokeeseen puoleen yöhön, meidän tietokoneella. Nukahdin ja heräsin moneen kertaan ja loppujen lopuksi valvoin koko yön. Minulla on kilpirauhasen vajaatoiminta ja unirytmi sekoaa heti. Ja koko ajan uuvuttaa muutenkin. Tällä on koejakso päällä ja siksi osin on tuollainen. Tänään luojan kiitos viimeinen koe.
ap
Kuljette 24/7 käsikädessä? Onko lapsella ollenkaan omaa aikaa vai hengitätkö niskaan koko ajan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tuossa kaikki? Teini vähän kiukutteli ja sinä olet ihan rikki?
Jaxuhaleja<3
No ei ole kaikki, kun tää jatkuu ja jatkuu ja jatkuu. Aamulla ilkeillään, iltapäivällä kiukutellaan ja illalla vittuillaan. Koko ajan jotakin ja aina kaikesta.
Ja missä olen sanonut että olen "ihan rikki"? Väsynyt olen, kun ensin piti nostaa se mekkala niistä pikkuleivistä ja sen jälkeen paahtaa kokeeseen puoleen yöhön, meidän tietokoneella. Nukahdin ja heräsin moneen kertaan ja loppujen lopuksi valvoin koko yön. Minulla on kilpirauhasen vajaatoiminta ja unirytmi sekoaa heti. Ja koko ajan uuvuttaa muutenkin. Tällä on koejakso päällä ja siksi osin on tuollainen. Tänään luojan kiitos viimeinen koe.
ap
Elämänhallinta täysin hukassa ja nyt sitten niitetään satoa. Ja kaikki on tietysti teinin syytä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja minä tarjosin että saa leipoa itse tai että saa leipoa yhdessä tai että leipoo siskonsa kanssa. En millään tavoin pakottanut pitäytymään siinä "minun suunnitelmassani".
Olen muutenkin jo kurkkua myöten täynnä tätä leipomista ja jatkuvaa leirikouluvarainkeruuta ja Wilman kyttäämistä.
Joka hemmetin päivä jotain uutta säätöä ja pesuainekeräystä ja rahan vinkumista. Nytkin näitä leirikoulukeräyksiä on päällä yhtä aikaa kolme.
Miksi teit lapsia ja mitä luulit vanhemmuuden olevan? Tunnut olevan väsynyt kaikkeen mikä heihin liitty. Mitä jos lakkaisit olemasta pahin marttyyri sitten jeesuksen? Se voisi helpottaa.
No esimerkiksi en todellakaan tiennyt, että joudun elämään 24/7 naimisissa jonkun Wilman kanssa. Tai että tämä leirikoulupelleily on mennyt tällaiseksi. Tai että Helsingin kaupungin rahat menee Guggenbögeliin ja se koulun hoitaminen ja säästöistä kinaaminen ja kouluverkkojen säätäminen vyöryy vanhemmille. Tai että täällä lukioiden pääsyrajat nousee tuonne 9,5 pintaan ja aiheuttaa teineille hervottomat paineet.
Mutta whatever.
ap
Jäikö sulla teinivaihe elämättä ja se iski nyt päälle? Kiukuttelet, kuin pikkulapsi jolta on viety kaikki karkit ja lelut. Muista, että kaikki ihmissuhteet on AINA kahden kaupppaa, jossa pelkän yhden osapuolen syyttelyn tulisi miettiä olisiko kummassakin vikaa. Jos kiukuttelet lapsillesi samalla tavalla, kun kaikki ei ihan mene sinun tahdon mukaan niin en ihmettele lapsesi käytöstä. Lapset oppii esimerkistä, ei sanomalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas ketju täynnä mammoja vailla auktoriteettia.
Siellä ap yrittää ruikuttaa. Sullahan teinisi kanssa oli ongelmia, joita ei vissiinkään tuo sun kova auktoriteetti ratkaissut. :)
Mit vit? En ole ap, vaan ap on yksi esimerkki tällaisesta. Ja samaa sarjaa on nämä kaikki puolustelijat. Lasten kasvattaminen on vaikeaa ja monille se tuntuu olevan ylivoimaista.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen Ap!
Me tehtiin kolme lasta peräjälkeen, ettei olisi vuosikausia kestävää vaippa- ja ratasrumbaa ja että lapsilla olisi seuraa toisistaan.
Vanhin on 17 ja nuorin 13. Täytyy sanoa, että olisi kannattanut tehdä lapset pidemmillä ikäeroilla. Nyt kun 3 teiniä draamailee samaan aikaan eikä yhdestäkään ole järkeväksi, niin alkaa olemaan voimat loppu.
Ei jaksaisi joka päivä kuunnella kuinka kaikki on mun syytä. Sillä ajatuksella, että kuuluu ikään olen mennyt eteenpäin, mutta onhan se hemmetin raskasta. Etenkin kun olen työttömänä ja kotona ihan vain lapsia varten. Siis heidän mielestään. Saa tosiaan kuunnella ihan tarpeeksi valitusta.
Meillä on lapsuudenperheessä pitkät ikäerot, eikä sekään toiminut. Plus että siinä vaiheessa kun kaksi isompaa sisarusta oli pannut teininä ranttaliksi, ketään ei kiinnostanut tällainen kolmas lapsi. Ja pikkusiskooni sitten taas takerruttiin hysteerisesti.
Minä teen usein kotitoimistossa töitä - että ehtisin myös hoitamaan kotityöt, ulkoiluttamaan koirat jne. koska säästän siten työmatkoissa 1,5 tuntia - eli minäkin olen täällä usein iltapäivisin ottamassa sen paskamyrskyn vastaan...
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja minä tarjosin että saa leipoa itse tai että saa leipoa yhdessä tai että leipoo siskonsa kanssa. En millään tavoin pakottanut pitäytymään siinä "minun suunnitelmassani".
Olen muutenkin jo kurkkua myöten täynnä tätä leipomista ja jatkuvaa leirikouluvarainkeruuta ja Wilman kyttäämistä.
Joka hemmetin päivä jotain uutta säätöä ja pesuainekeräystä ja rahan vinkumista. Nytkin näitä leirikoulukeräyksiä on päällä yhtä aikaa kolme.
Miksi teit lapsia ja mitä luulit vanhemmuuden olevan? Tunnut olevan väsynyt kaikkeen mikä heihin liitty. Mitä jos lakkaisit olemasta pahin marttyyri sitten jeesuksen? Se voisi helpottaa.
No esimerkiksi en todellakaan tiennyt, että joudun elämään 24/7 naimisissa jonkun Wilman kanssa. Tai että tämä leirikoulupelleily on mennyt tällaiseksi. Tai että Helsingin kaupungin rahat menee Guggenbögeliin ja se koulun hoitaminen ja säästöistä kinaaminen ja kouluverkkojen säätäminen vyöryy vanhemmille. Tai että täällä lukioiden pääsyrajat nousee tuonne 9,5 pintaan ja aiheuttaa teineille hervottomat paineet.
Mutta whatever.
ap
Jäikö sulla teinivaihe elämättä ja se iski nyt päälle? Kiukuttelet, kuin pikkulapsi jolta on viety kaikki karkit ja lelut. Muista, että kaikki ihmissuhteet on AINA kahden kaupppaa, jossa pelkän yhden osapuolen syyttelyn tulisi miettiä olisiko kummassakin vikaa. Jos kiukuttelet lapsillesi samalla tavalla, kun kaikki ei ihan mene sinun tahdon mukaan niin en ihmettele lapsesi käytöstä. Lapset oppii esimerkistä, ei sanomalla.
Minä en ole ihmissuhteessa Helsingin kaupunkiin. Minä olen Helsingin kaupungin veronmaksaja, joka ei saa täällä mitään palveluja.
ap
Ohje teinin vanhemmalle: jätä se lapsi rauhaan. Hän haluaa etäisyyttä sinusta. Jätä se rauhaan!
Ja kun teini huutaa, että olet tehnyt jotain väärin, sitten kohoita olkapäitäsi: ai, sori, en tiennyt.
Älkää ottako elämää liian vakavasti...
T. 2 teinin äiti ja 2 teinin äitipuoli
Teillä noin mutta meillä esikoinen itkeä pillitti ja nyt kuopus alakuloinen, vaatii tukea. Toiset raivoaa, toiset masentuu, toiset itkeä pillittää, toiset selviää helpolla.
Meillä pojat oireillut aikaisin eli jo kuudennella luokalla.
Eivät raivoa mutta kuopus hyvin kriittinen.
Esikoinen nyt 15vuotta ja kyllä sen tunnekuohut on ohi. Aika auttaa asiaan ja on vain kestettävä. Meillä nyt kuopus vaatii paljon tukea.
Teinejen mielestä aina muilla asiat paremmin. Sekin kuuluu kehitykseen. Mulla vielä vaihdevuodet että mitään muuta en jaksa, kun kannatella oman perheeni.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos "vertaistuesta"! t. ap
Omassa käytöksessäsi ei tietenkään ole mitään vikaa?
Ap relaa. Wilmassa käynti riittää kerran viikossa. Jos se ei koululle sovi niin voi voi. Anna lapselle tilaa ja antaa itse hoitaa leirikouluasiansa. Tee kuitenkin selväksi, että asioista on keskusteltava ja jotain viime hetken juttuja ei saa tulla tai et ainakaan reagoi ellei teini ole ajoissa niistä ilmoittanut.
Oma veljeni keräsi aikoinaa jotain luokkaretkirahastoa yläasteella. Veli saattoi illalla klo 22 sitten äidille tokaista, että huomiseksi pitäisi olla tehtynä kakkuja. Äiti hulluna yöllä alkoi leipomaan. Tämä leivontavastuu olisi ollut veljeni. Äiti vain oli sellainen hyysääjä, ja veli luotti, että äiti homman hoitaa.
Itse lähden vaikka kauppakeskukseen kahville, kun oikein tukehduttaa teinielämä. Kyllä siihen väkisinkin itse reagoi, mitä omassa kodissa tapahtuu. Ehkä liian höösäämisen kanssa pitäisi varoa...
Joku siis osaa olla hyvä vanhempi ja kasvattaa lapsensa oikein, kun 15 vuotiaana jo tunnekuohut ohi. Mulla on 18 ja 16 vuotiaat edelleen herkästi räjähtäviä ja vaikeasti käsiteltäviä.
Siellä ap yrittää ruikuttaa. Sullahan teinisi kanssa oli ongelmia, joita ei vissiinkään tuo sun kova auktoriteetti ratkaissut. :)