Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vertaistukea teinin äidille...
24.11.2016 |
Meillä asuu kasiluokkalainen hirviö, joka kaataa kaiken äidin niskaan. Eilen nousi sota, kun olin mennyt ilmoittamaan leirikoululeivonnaiset ilman hänen lupaansa. En tajunnut, että leivonnaiset pitää leipoa leirikoululaisen kanssa tai leirikoululaisen pitää leipoa, koska opettajan kysely niistä tuli vanhemmille. Järkyttävä huuto aiheesta, samaan syssyyn taas kaikki muutkin "kamaluudet" mitä olen tehnyt. Ja kuinka kaikkien muiden äidit on fiksuja ja ihania. Minä olen tyhmä.
HUOH.
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
Ap relaa. Wilmassa käynti riittää kerran viikossa. Jos se ei koululle sovi niin voi voi. Anna lapselle tilaa ja antaa itse hoitaa leirikouluasiansa. Tee kuitenkin selväksi, että asioista on keskusteltava ja jotain viime hetken juttuja ei saa tulla tai et ainakaan reagoi ellei teini ole ajoissa niistä ilmoittanut.
Oma veljeni keräsi aikoinaa jotain luokkaretkirahastoa yläasteella. Veli saattoi illalla klo 22 sitten äidille tokaista, että huomiseksi pitäisi olla tehtynä kakkuja. Äiti hulluna yöllä alkoi leipomaan. Tämä leivontavastuu olisi ollut veljeni. Äiti vain oli sellainen hyysääjä, ja veli luotti, että äiti homman hoitaa.
Ei se kuule nykyaikana toimi, se kerran viikossa Wilmassa käynti. Uutta säätämistä saattaa tulla kello 11 vielä saman iltapäivän asioihin. Tai illalla kello 23 seuraavaksi päiväksi. Ja esimerkiksi ensi viikoksi molemmille tuli jotain uutta ilmiölähtöistä tapahtumaa jne ja aikataulumuutosta - nuoremmalla pitää mennä maanantaina päivällä koululle ja isommalla on jotain arviointiasiaa, jota varten tuli nettilinkki. Tämä teini kulkee itse kouluun, mutta nuoremman usein haen (koska julkislla matka kestää yli tunnin) ja pakko on siis tarkastaa vähintään aamulla heti herätessä ja kerran päivän aikana ja yleensä vielä illallakin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ole onnellinen, ettei tyttäresi viiltele itseään ym. Siinä sitä vasta onkin huolta äidille 😟
Vierailija kirjoitti:
Joku siis osaa olla hyvä vanhempi ja kasvattaa lapsensa oikein, kun 15 vuotiaana jo tunnekuohut ohi. Mulla on 18 ja 16 vuotiaat edelleen herkästi räjähtäviä ja vaikeasti käsiteltäviä.
Minä olen sitä edelleen 40- vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap relaa. Wilmassa käynti riittää kerran viikossa. Jos se ei koululle sovi niin voi voi. Anna lapselle tilaa ja antaa itse hoitaa leirikouluasiansa. Tee kuitenkin selväksi, että asioista on keskusteltava ja jotain viime hetken juttuja ei saa tulla tai et ainakaan reagoi ellei teini ole ajoissa niistä ilmoittanut.
Oma veljeni keräsi aikoinaa jotain luokkaretkirahastoa yläasteella. Veli saattoi illalla klo 22 sitten äidille tokaista, että huomiseksi pitäisi olla tehtynä kakkuja. Äiti hulluna yöllä alkoi leipomaan. Tämä leivontavastuu olisi ollut veljeni. Äiti vain oli sellainen hyysääjä, ja veli luotti, että äiti homman hoitaa.
Ei se kuule nykyaikana toimi, se kerran viikossa Wilmassa käynti. Uutta säätämistä saattaa tulla kello 11 vielä saman iltapäivän asioihin. Tai illalla kello 23 seuraavaksi päiväksi. Ja esimerkiksi ensi viikoksi molemmille tuli jotain uutta ilmiölähtöistä tapahtumaa jne ja aikataulumuutosta - nuoremmalla pitää mennä maanantaina päivällä koululle ja isommalla on jotain arviointiasiaa, jota varten tuli nettilinkki. Tämä teini kulkee itse kouluun, mutta nuoremman usein haen (koska julkislla matka kestää yli tunnin) ja pakko on siis tarkastaa vähintään aamulla heti herätessä ja kerran päivän aikana ja yleensä vielä illallakin.
ap
Onko sinun lapset jotenkin kädettömiä, kun eivät osaa ottaa itse vastuuta koulu asioistaan? Ei ne koskaa opikaan, jos joka asiassa ohjaat ja säätelet.
t. nykykoulaisen äiti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap relaa. Wilmassa käynti riittää kerran viikossa. Jos se ei koululle sovi niin voi voi. Anna lapselle tilaa ja antaa itse hoitaa leirikouluasiansa. Tee kuitenkin selväksi, että asioista on keskusteltava ja jotain viime hetken juttuja ei saa tulla tai et ainakaan reagoi ellei teini ole ajoissa niistä ilmoittanut.
Oma veljeni keräsi aikoinaa jotain luokkaretkirahastoa yläasteella. Veli saattoi illalla klo 22 sitten äidille tokaista, että huomiseksi pitäisi olla tehtynä kakkuja. Äiti hulluna yöllä alkoi leipomaan. Tämä leivontavastuu olisi ollut veljeni. Äiti vain oli sellainen hyysääjä, ja veli luotti, että äiti homman hoitaa.
Ei se kuule nykyaikana toimi, se kerran viikossa Wilmassa käynti. Uutta säätämistä saattaa tulla kello 11 vielä saman iltapäivän asioihin. Tai illalla kello 23 seuraavaksi päiväksi. Ja esimerkiksi ensi viikoksi molemmille tuli jotain uutta ilmiölähtöistä tapahtumaa jne ja aikataulumuutosta - nuoremmalla pitää mennä maanantaina päivällä koululle ja isommalla on jotain arviointiasiaa, jota varten tuli nettilinkki. Tämä teini kulkee itse kouluun, mutta nuoremman usein haen (koska julkislla matka kestää yli tunnin) ja pakko on siis tarkastaa vähintään aamulla heti herätessä ja kerran päivän aikana ja yleensä vielä illallakin.
ap
Onko sinun lapset jotenkin kädettömiä, kun eivät osaa ottaa itse vastuuta koulu asioistaan? Ei ne koskaa opikaan, jos joka asiassa ohjaat ja säätelet.
t. nykykoulaisen äiti
Eivät ole. Mutta uuden opsin myötä "vanhemmat osallistetaan". Joka ikinen viikko on jotain tempausta, vanhempainiltaa, arviointi-infoa jne. Leirikouluiltaa, kodin ja koulun päivää.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap relaa. Wilmassa käynti riittää kerran viikossa. Jos se ei koululle sovi niin voi voi. Anna lapselle tilaa ja antaa itse hoitaa leirikouluasiansa. Tee kuitenkin selväksi, että asioista on keskusteltava ja jotain viime hetken juttuja ei saa tulla tai et ainakaan reagoi ellei teini ole ajoissa niistä ilmoittanut.
Oma veljeni keräsi aikoinaa jotain luokkaretkirahastoa yläasteella. Veli saattoi illalla klo 22 sitten äidille tokaista, että huomiseksi pitäisi olla tehtynä kakkuja. Äiti hulluna yöllä alkoi leipomaan. Tämä leivontavastuu olisi ollut veljeni. Äiti vain oli sellainen hyysääjä, ja veli luotti, että äiti homman hoitaa.
Ei se kuule nykyaikana toimi, se kerran viikossa Wilmassa käynti. Uutta säätämistä saattaa tulla kello 11 vielä saman iltapäivän asioihin. Tai illalla kello 23 seuraavaksi päiväksi. Ja esimerkiksi ensi viikoksi molemmille tuli jotain uutta ilmiölähtöistä tapahtumaa jne ja aikataulumuutosta - nuoremmalla pitää mennä maanantaina päivällä koululle ja isommalla on jotain arviointiasiaa, jota varten tuli nettilinkki. Tämä teini kulkee itse kouluun, mutta nuoremman usein haen (koska julkislla matka kestää yli tunnin) ja pakko on siis tarkastaa vähintään aamulla heti herätessä ja kerran päivän aikana ja yleensä vielä illallakin.
ap
Vähän nyt ymmärrystä, että pääkaupungissamme kaikki on niin paljon vaikeampaa kuin muualla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap relaa. Wilmassa käynti riittää kerran viikossa. Jos se ei koululle sovi niin voi voi. Anna lapselle tilaa ja antaa itse hoitaa leirikouluasiansa. Tee kuitenkin selväksi, että asioista on keskusteltava ja jotain viime hetken juttuja ei saa tulla tai et ainakaan reagoi ellei teini ole ajoissa niistä ilmoittanut.
Oma veljeni keräsi aikoinaa jotain luokkaretkirahastoa yläasteella. Veli saattoi illalla klo 22 sitten äidille tokaista, että huomiseksi pitäisi olla tehtynä kakkuja. Äiti hulluna yöllä alkoi leipomaan. Tämä leivontavastuu olisi ollut veljeni. Äiti vain oli sellainen hyysääjä, ja veli luotti, että äiti homman hoitaa.
Ei se kuule nykyaikana toimi, se kerran viikossa Wilmassa käynti. Uutta säätämistä saattaa tulla kello 11 vielä saman iltapäivän asioihin. Tai illalla kello 23 seuraavaksi päiväksi. Ja esimerkiksi ensi viikoksi molemmille tuli jotain uutta ilmiölähtöistä tapahtumaa jne ja aikataulumuutosta - nuoremmalla pitää mennä maanantaina päivällä koululle ja isommalla on jotain arviointiasiaa, jota varten tuli nettilinkki. Tämä teini kulkee itse kouluun, mutta nuoremman usein haen (koska julkislla matka kestää yli tunnin) ja pakko on siis tarkastaa vähintään aamulla heti herätessä ja kerran päivän aikana ja yleensä vielä illallakin.
ap
Onko sinun lapset jotenkin kädettömiä, kun eivät osaa ottaa itse vastuuta koulu asioistaan? Ei ne koskaa opikaan, jos joka asiassa ohjaat ja säätelet.
t. nykykoulaisen äiti
Eivät ole. Mutta uuden opsin myötä "vanhemmat osallistetaan". Joka ikinen viikko on jotain tempausta, vanhempainiltaa, arviointi-infoa jne. Leirikouluiltaa, kodin ja koulun päivää.
Ap
Tai sitten vaan joku tekee siitä vaikeampaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap relaa. Wilmassa käynti riittää kerran viikossa. Jos se ei koululle sovi niin voi voi. Anna lapselle tilaa ja antaa itse hoitaa leirikouluasiansa. Tee kuitenkin selväksi, että asioista on keskusteltava ja jotain viime hetken juttuja ei saa tulla tai et ainakaan reagoi ellei teini ole ajoissa niistä ilmoittanut.
Oma veljeni keräsi aikoinaa jotain luokkaretkirahastoa yläasteella. Veli saattoi illalla klo 22 sitten äidille tokaista, että huomiseksi pitäisi olla tehtynä kakkuja. Äiti hulluna yöllä alkoi leipomaan. Tämä leivontavastuu olisi ollut veljeni. Äiti vain oli sellainen hyysääjä, ja veli luotti, että äiti homman hoitaa.
Ei se kuule nykyaikana toimi, se kerran viikossa Wilmassa käynti. Uutta säätämistä saattaa tulla kello 11 vielä saman iltapäivän asioihin. Tai illalla kello 23 seuraavaksi päiväksi. Ja esimerkiksi ensi viikoksi molemmille tuli jotain uutta ilmiölähtöistä tapahtumaa jne ja aikataulumuutosta - nuoremmalla pitää mennä maanantaina päivällä koululle ja isommalla on jotain arviointiasiaa, jota varten tuli nettilinkki. Tämä teini kulkee itse kouluun, mutta nuoremman usein haen (koska julkislla matka kestää yli tunnin) ja pakko on siis tarkastaa vähintään aamulla heti herätessä ja kerran päivän aikana ja yleensä vielä illallakin.
ap
Onko sinun lapset jotenkin kädettömiä, kun eivät osaa ottaa itse vastuuta koulu asioistaan? Ei ne koskaa opikaan, jos joka asiassa ohjaat ja säätelet.
t. nykykoulaisen äiti
Eivät ole. Mutta uuden opsin myötä "vanhemmat osallistetaan". Joka ikinen viikko on jotain tempausta, vanhempainiltaa, arviointi-infoa jne. Leirikouluiltaa, kodin ja koulun päivää.
Ap
Tai sitten vaan joku tekee siitä vaikeampaa.[/quot
No voi olla. Eivät hallitse vielä tätä rumbaa joten juoksuttavat vanhempia. Esikoisen koulussa on innokas vararehtori joka tuuraa rehtoria ja kuopuksen koulussa on uusi innokas rehtori, jolla on koko ajan "asiaa koteihin".
Nyt niität sitä satoa, mitä olet aiemmin kylvänyt. Et ole selkeästi kasvattanut lastasi. Jos olisit, hän kunnoittaisi sinua, eikä haistattelisi. Nyt äkkiä paljon kuria niskaan, niin voit vielä pelastaa lapsesi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisää tilaa teinille hengittää, elää, olla ja ilmaista itseään.
Kuinka hyvin teini on saanut esittää omia mielipiteitään ilman, että vanhemmat puuttuvat ensin asioihin, kuten esim. tuohon leipomiseen?
Missä asemassa teini on kotona versus vanhemmat tai muut sisarukset? Onko teinin ja vanhempien välinen suhde tasavertainen vai vallitseeko kotona jatkuva vastakkainasettelu? Toki vanhemmilla on oltava auktoriteettiä lapsiinsa, mutta kuinka ehdoton se auktoriteetti on, vaikuttaa paljon perhedynamiikkaan.
Teinit nyt vaan angstaa, toiset enempi, toiset vähempi. Joissain perheissä tuo tarkoittaa kolmatta maailmansotaa, toisissa taas normaaleja teini-iän tunnekuohuja. Pitääkin osata päättää, asettuuko teinin puolelle tukemaan kasvua ja kehitystä aikuiseksi vai elääkö keskellä konfliktia. Teinikin kaipaa ymmärrystä.
Tarvittaessa apua ja tukea tähän saa myös ulkopuolisilta tahoilta, jos tuntuu että omat keinot on kaikki kokeiltu ja riittämättömiksi todettu.
Toivottavasti saatte teini-iän haasteet sekä vanhemman että teinin vuorovaikutustaidot kuntoon. Tsemppiä!
-Itsekin teinien äiti
Prototyyppi kirjoitti:
Lisää tilaa teinille hengittää, elää, olla ja ilmaista itseään.
Kuinka hyvin teini on saanut esittää omia mielipiteitään ilman, että vanhemmat puuttuvat ensin asioihin, kuten esim. tuohon leipomiseen?
Missä asemassa teini on kotona versus vanhemmat tai muut sisarukset? Onko teinin ja vanhempien välinen suhde tasavertainen vai vallitseeko kotona jatkuva vastakkainasettelu? Toki vanhemmilla on oltava auktoriteettiä lapsiinsa, mutta kuinka ehdoton se auktoriteetti on, vaikuttaa paljon perhedynamiikkaan.
Teinit nyt vaan angstaa, toiset enempi, toiset vähempi. Joissain perheissä tuo tarkoittaa kolmatta maailmansotaa, toisissa taas normaaleja teini-iän tunnekuohuja. Pitääkin osata päättää, asettuuko teinin puolelle tukemaan kasvua ja kehitystä aikuiseksi vai elääkö keskellä konfliktia. Teinikin kaipaa ymmärrystä.
Tarvittaessa apua ja tukea tähän saa myös ulkopuolisilta tahoilta, jos tuntuu että omat keinot on kaikki kokeiltu ja riittämättömiksi todettu.
Toivottavasti saatte teini-iän haasteet sekä vanhemman että teinin vuorovaikutustaidot kuntoon. Tsemppiä!
-Itsekin teinien äiti
eli sinusta pitäisi antaa lisää vapauksia, vaikkei käytöksen perusteella ole ansainnut nykyisiäkään vapauksia. Kuria tuollainen kiittämätön teini tarvitsee eikä mitään muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap relaa. Wilmassa käynti riittää kerran viikossa. Jos se ei koululle sovi niin voi voi. Anna lapselle tilaa ja antaa itse hoitaa leirikouluasiansa. Tee kuitenkin selväksi, että asioista on keskusteltava ja jotain viime hetken juttuja ei saa tulla tai et ainakaan reagoi ellei teini ole ajoissa niistä ilmoittanut.
Oma veljeni keräsi aikoinaa jotain luokkaretkirahastoa yläasteella. Veli saattoi illalla klo 22 sitten äidille tokaista, että huomiseksi pitäisi olla tehtynä kakkuja. Äiti hulluna yöllä alkoi leipomaan. Tämä leivontavastuu olisi ollut veljeni. Äiti vain oli sellainen hyysääjä, ja veli luotti, että äiti homman hoitaa.
Ei se kuule nykyaikana toimi, se kerran viikossa Wilmassa käynti. Uutta säätämistä saattaa tulla kello 11 vielä saman iltapäivän asioihin. Tai illalla kello 23 seuraavaksi päiväksi. Ja esimerkiksi ensi viikoksi molemmille tuli jotain uutta ilmiölähtöistä tapahtumaa jne ja aikataulumuutosta - nuoremmalla pitää mennä maanantaina päivällä koululle ja isommalla on jotain arviointiasiaa, jota varten tuli nettilinkki. Tämä teini kulkee itse kouluun, mutta nuoremman usein haen (koska julkislla matka kestää yli tunnin) ja pakko on siis tarkastaa vähintään aamulla heti herätessä ja kerran päivän aikana ja yleensä vielä illallakin.
ap
Kyllä se vain toimii, että kerran viikossa käy. Itse käyn viikonloppuna lauantaina tai sunnuntaina. Harvoin keskellä viikkoa. Jotenkin jo järkyttävää, että siellä pitäisi päivittäin käydä saati sitten usein päivän aikana?!? Lapseni ovat 15v, 13v ja 11v eli teinivuodet meilläkin. Se on vain voi voi jos joku homma jää. Itse en ole suostunut oleen naimisiissa koulun kanssa. Olen kylmästi jättänyt väliin vanhempainiltoja, joissa ei todellakaan ole mitään rakettitiedettä vaan ihan samat asiat vuosittain ja kaikki tieto löytyy netistä ja wilmasta. Se koulu on oppilaita varten ja oppilaiden pitää olla asioista kartalla ja vanhemmat sitten siinä sivussa. Ap on itse tehnyt asiasta ongelman ja hyysäät lapsiasi liikaa, jos kerran kuljetat kouluunkin, vaikka on kulkumahdollisuus julkisillakin.
Prototyyppi kirjoitti:
Lisää tilaa teinille hengittää, elää, olla ja ilmaista itseään.
Kuinka hyvin teini on saanut esittää omia mielipiteitään ilman, että vanhemmat puuttuvat ensin asioihin, kuten esim. tuohon leipomiseen?
Missä asemassa teini on kotona versus vanhemmat tai muut sisarukset? Onko teinin ja vanhempien välinen suhde tasavertainen vai vallitseeko kotona jatkuva vastakkainasettelu? Toki vanhemmilla on oltava auktoriteettiä lapsiinsa, mutta kuinka ehdoton se auktoriteetti on, vaikuttaa paljon perhedynamiikkaan.
Teinit nyt vaan angstaa, toiset enempi, toiset vähempi. Joissain perheissä tuo tarkoittaa kolmatta maailmansotaa, toisissa taas normaaleja teini-iän tunnekuohuja. Pitääkin osata päättää, asettuuko teinin puolelle tukemaan kasvua ja kehitystä aikuiseksi vai elääkö keskellä konfliktia. Teinikin kaipaa ymmärrystä.
Tarvittaessa apua ja tukea tähän saa myös ulkopuolisilta tahoilta, jos tuntuu että omat keinot on kaikki kokeiltu ja riittämättömiksi todettu.
Toivottavasti saatte teini-iän haasteet sekä vanhemman että teinin vuorovaikutustaidot kuntoon. Tsemppiä!
-Itsekin teinien äiti
Kun en tiennyt "puuttuvani" leipomiseen. Luulin että minun piti hoitaa se koska viesti laitettiin vanhemmille! Niin se meni edellisessäkin koulussa. En tiennyt että teinien oiti hoitaa se! Miksi opettaja ylipäätään viestitteli siitä vanhemmille?!
Sekoan jos toisaalta sanotaan että hoida ja sitten kuitenkaan ei saa hoitaa. Tämä yksi myyjäinen on pisara meressä tässä viestitulvassa. Esim tänään toinen lapsi on retkellä, piti olla sentilleen määritelty rahasumma sitä varten ja lapselle ohjeistus miten tulee itse kotiin kaupungilta. Teinillä on ollut kokeita ja projekteja koko ajan, joihin vaikeimpiin kokeisiin autamme.
Sen lisäksi on viikonloppuna molempien koulujen myyjäiset joihin pitää säätää. Ensi viikolla Maanantaina on taas tempaus jonne pitää leipoa ja mennä päivällä. Ti-to on toisella erikoisohjelmaa johon liittyen pitää lukea matskua ja perjantaina toisella on teemapäivä. Ja sen lisäksi tuli iso nivaska tietoa arvioinnista.
Ja kahtena iltana on kokous koululla.
Tällaista ihan koko ajan.
Onneksi sitten on se neljän päivän itsenäisyyspäiväloma.
Teinillä on oma wilma, hoitaa kaiken sen itse. Enkä siihen sekaannu. En vaan jaksaisi a)tätä jatkuvaa koulusäätämistä ja b) teinin jatkuvaa nalkutusta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Prototyyppi kirjoitti:
Lisää tilaa teinille hengittää, elää, olla ja ilmaista itseään.
Kuinka hyvin teini on saanut esittää omia mielipiteitään ilman, että vanhemmat puuttuvat ensin asioihin, kuten esim. tuohon leipomiseen?
Missä asemassa teini on kotona versus vanhemmat tai muut sisarukset? Onko teinin ja vanhempien välinen suhde tasavertainen vai vallitseeko kotona jatkuva vastakkainasettelu? Toki vanhemmilla on oltava auktoriteettiä lapsiinsa, mutta kuinka ehdoton se auktoriteetti on, vaikuttaa paljon perhedynamiikkaan.
Teinit nyt vaan angstaa, toiset enempi, toiset vähempi. Joissain perheissä tuo tarkoittaa kolmatta maailmansotaa, toisissa taas normaaleja teini-iän tunnekuohuja. Pitääkin osata päättää, asettuuko teinin puolelle tukemaan kasvua ja kehitystä aikuiseksi vai elääkö keskellä konfliktia. Teinikin kaipaa ymmärrystä.
Tarvittaessa apua ja tukea tähän saa myös ulkopuolisilta tahoilta, jos tuntuu että omat keinot on kaikki kokeiltu ja riittämättömiksi todettu.
Toivottavasti saatte teini-iän haasteet sekä vanhemman että teinin vuorovaikutustaidot kuntoon. Tsemppiä!
-Itsekin teinien äiti
eli sinusta pitäisi antaa lisää vapauksia, vaikkei käytöksen perusteella ole ansainnut nykyisiäkään vapauksia. Kuria tuollainen kiittämätön teini tarvitsee eikä mitään muuta.
Kuria juu, mutta ei niin, että elämässä ei muuta olekaan kuin sitä kuria. Ei se jatkuva negatiivisuus, rajoitukset ja rangaistukset (puolin ja toisin) kenellekään hyvää tee.
Oletko kertonut tytölle miltä moinen käytös sinusta tuntuu? Jos ei muu auta niin joku sanktio joka kerrasta kun puhuu sulle rumasti. Joku roti pitää olla siinä mitä ihminen joutuu kotonaan kuuntelemaan. Itsellä kokemusta kahdesta jo aikuisesta pojasta ja juurikin kasiluokkalaisesta tytöstä. Ei ole juurikaan tarvinnut haukkuja kuunnella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap relaa. Wilmassa käynti riittää kerran viikossa. Jos se ei koululle sovi niin voi voi. Anna lapselle tilaa ja antaa itse hoitaa leirikouluasiansa. Tee kuitenkin selväksi, että asioista on keskusteltava ja jotain viime hetken juttuja ei saa tulla tai et ainakaan reagoi ellei teini ole ajoissa niistä ilmoittanut.
Oma veljeni keräsi aikoinaa jotain luokkaretkirahastoa yläasteella. Veli saattoi illalla klo 22 sitten äidille tokaista, että huomiseksi pitäisi olla tehtynä kakkuja. Äiti hulluna yöllä alkoi leipomaan. Tämä leivontavastuu olisi ollut veljeni. Äiti vain oli sellainen hyysääjä, ja veli luotti, että äiti homman hoitaa.
Ei se kuule nykyaikana toimi, se kerran viikossa Wilmassa käynti. Uutta säätämistä saattaa tulla kello 11 vielä saman iltapäivän asioihin. Tai illalla kello 23 seuraavaksi päiväksi. Ja esimerkiksi ensi viikoksi molemmille tuli jotain uutta ilmiölähtöistä tapahtumaa jne ja aikataulumuutosta - nuoremmalla pitää mennä maanantaina päivällä koululle ja isommalla on jotain arviointiasiaa, jota varten tuli nettilinkki. Tämä teini kulkee itse kouluun, mutta nuoremman usein haen (koska julkislla matka kestää yli tunnin) ja pakko on siis tarkastaa vähintään aamulla heti herätessä ja kerran päivän aikana ja yleensä vielä illallakin.
ap
Kyllä se vain toimii, että kerran viikossa käy. Itse käyn viikonloppuna lauantaina tai sunnuntaina. Harvoin keskellä viikkoa. Jotenkin jo järkyttävää, että siellä pitäisi päivittäin käydä saati sitten usein päivän aikana?!? Lapseni ovat 15v, 13v ja 11v eli teinivuodet meilläkin. Se on vain voi voi jos joku homma jää. Itse en ole suostunut oleen naimisiissa koulun kanssa. Olen kylmästi jättänyt väliin vanhempainiltoja, joissa ei todellakaan ole mitään rakettitiedettä vaan ihan samat asiat vuosittain ja kaikki tieto löytyy netistä ja wilmasta. Se koulu on oppilaita varten ja oppilaiden pitää olla asioista kartalla ja vanhemmat sitten siinä sivussa. Ap on itse tehnyt asiasta ongelman ja hyysäät lapsiasi liikaa, jos kerran kuljetat kouluunkin, vaikka on kulkumahdollisuus julkisillakin.
En hyysää lapsiani liikaa, jos kaksi kertaa viikossa haen alakoululaisen koulusta. Hänellä on pitkä koulumatka ja pitkät koulupäivät. Jouduin itse aikoinani kulkemaan pitkää koulumatkaa ja se oli raskasta vielä lukiossakin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Prototyyppi kirjoitti:
Lisää tilaa teinille hengittää, elää, olla ja ilmaista itseään.
Kuinka hyvin teini on saanut esittää omia mielipiteitään ilman, että vanhemmat puuttuvat ensin asioihin, kuten esim. tuohon leipomiseen?
Missä asemassa teini on kotona versus vanhemmat tai muut sisarukset? Onko teinin ja vanhempien välinen suhde tasavertainen vai vallitseeko kotona jatkuva vastakkainasettelu? Toki vanhemmilla on oltava auktoriteettiä lapsiinsa, mutta kuinka ehdoton se auktoriteetti on, vaikuttaa paljon perhedynamiikkaan.
Teinit nyt vaan angstaa, toiset enempi, toiset vähempi. Joissain perheissä tuo tarkoittaa kolmatta maailmansotaa, toisissa taas normaaleja teini-iän tunnekuohuja. Pitääkin osata päättää, asettuuko teinin puolelle tukemaan kasvua ja kehitystä aikuiseksi vai elääkö keskellä konfliktia. Teinikin kaipaa ymmärrystä.
Tarvittaessa apua ja tukea tähän saa myös ulkopuolisilta tahoilta, jos tuntuu että omat keinot on kaikki kokeiltu ja riittämättömiksi todettu.
Toivottavasti saatte teini-iän haasteet sekä vanhemman että teinin vuorovaikutustaidot kuntoon. Tsemppiä!
-Itsekin teinien äiti
Kun en tiennyt "puuttuvani" leipomiseen. Luulin että minun piti hoitaa se koska viesti laitettiin vanhemmille! Niin se meni edellisessäkin koulussa. En tiennyt että teinien oiti hoitaa se! Miksi opettaja ylipäätään viestitteli siitä vanhemmille?!
Sekoan jos toisaalta sanotaan että hoida ja sitten kuitenkaan ei saa hoitaa. Tämä yksi myyjäinen on pisara meressä tässä viestitulvassa. Esim tänään toinen lapsi on retkellä, piti olla sentilleen määritelty rahasumma sitä varten ja lapselle ohjeistus miten tulee itse kotiin kaupungilta. Teinillä on ollut kokeita ja projekteja koko ajan, joihin vaikeimpiin kokeisiin autamme.
Sen lisäksi on viikonloppuna molempien koulujen myyjäiset joihin pitää säätää. Ensi viikolla Maanantaina on taas tempaus jonne pitää leipoa ja mennä päivällä. Ti-to on toisella erikoisohjelmaa johon liittyen pitää lukea matskua ja perjantaina toisella on teemapäivä. Ja sen lisäksi tuli iso nivaska tietoa arvioinnista.
Ja kahtena iltana on kokous koululla.
Tällaista ihan koko ajan.
Onneksi sitten on se neljän päivän itsenäisyyspäiväloma.
Teinillä on oma wilma, hoitaa kaiken sen itse. Enkä siihen sekaannu. En vaan jaksaisi a)tätä jatkuvaa koulusäätämistä ja b) teinin jatkuvaa nalkutusta.
Ap
Auttaisiko, jos pystyisit vähän hellittämään esim. noissa koulun vapaaehtoisjutuissa? Eri luokilla ja kouluilla on omat tapansa toimia ja niissä on eroja. Itse olisin kysynyt omalta teiniltäni ennen leipomisia hänen mielipidettään, leivonko vai en vai leipooko teini mahdollisesti itse. Avoin vuorovaikutussuhde saattaa noita riitoja vähentää.
En usko hetkeäkään, että olisit mikään huono vanhempi aloituksesi perusteella ja meistä jokainen kaipaa elämänsä aikana vertaistukea kuka mihinkin. Toivottavasti saat tässä ketjussa jotain kokeilemisen arvoisia vinkkejä. Mitään muutosta tuskin tapahtuu hetkessä ja sormia napsauttamalla, mutta ajan kanssa ja pitkäjänteisyydellä toivottavasti.
Prototyyppi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Prototyyppi kirjoitti:
Lisää tilaa teinille hengittää, elää, olla ja ilmaista itseään.
Kuinka hyvin teini on saanut esittää omia mielipiteitään ilman, että vanhemmat puuttuvat ensin asioihin, kuten esim. tuohon leipomiseen?
Missä asemassa teini on kotona versus vanhemmat tai muut sisarukset? Onko teinin ja vanhempien välinen suhde tasavertainen vai vallitseeko kotona jatkuva vastakkainasettelu? Toki vanhemmilla on oltava auktoriteettiä lapsiinsa, mutta kuinka ehdoton se auktoriteetti on, vaikuttaa paljon perhedynamiikkaan.
Teinit nyt vaan angstaa, toiset enempi, toiset vähempi. Joissain perheissä tuo tarkoittaa kolmatta maailmansotaa, toisissa taas normaaleja teini-iän tunnekuohuja. Pitääkin osata päättää, asettuuko teinin puolelle tukemaan kasvua ja kehitystä aikuiseksi vai elääkö keskellä konfliktia. Teinikin kaipaa ymmärrystä.
Tarvittaessa apua ja tukea tähän saa myös ulkopuolisilta tahoilta, jos tuntuu että omat keinot on kaikki kokeiltu ja riittämättömiksi todettu.
Toivottavasti saatte teini-iän haasteet sekä vanhemman että teinin vuorovaikutustaidot kuntoon. Tsemppiä!
-Itsekin teinien äiti
Kun en tiennyt "puuttuvani" leipomiseen. Luulin että minun piti hoitaa se koska viesti laitettiin vanhemmille! Niin se meni edellisessäkin koulussa. En tiennyt että teinien oiti hoitaa se! Miksi opettaja ylipäätään viestitteli siitä vanhemmille?!
Sekoan jos toisaalta sanotaan että hoida ja sitten kuitenkaan ei saa hoitaa. Tämä yksi myyjäinen on pisara meressä tässä viestitulvassa. Esim tänään toinen lapsi on retkellä, piti olla sentilleen määritelty rahasumma sitä varten ja lapselle ohjeistus miten tulee itse kotiin kaupungilta. Teinillä on ollut kokeita ja projekteja koko ajan, joihin vaikeimpiin kokeisiin autamme.
Sen lisäksi on viikonloppuna molempien koulujen myyjäiset joihin pitää säätää. Ensi viikolla Maanantaina on taas tempaus jonne pitää leipoa ja mennä päivällä. Ti-to on toisella erikoisohjelmaa johon liittyen pitää lukea matskua ja perjantaina toisella on teemapäivä. Ja sen lisäksi tuli iso nivaska tietoa arvioinnista.
Ja kahtena iltana on kokous koululla.
Tällaista ihan koko ajan.
Onneksi sitten on se neljän päivän itsenäisyyspäiväloma.
Teinillä on oma wilma, hoitaa kaiken sen itse. Enkä siihen sekaannu. En vaan jaksaisi a)tätä jatkuvaa koulusäätämistä ja b) teinin jatkuvaa nalkutusta.
Ap
Auttaisiko, jos pystyisit vähän hellittämään esim. noissa koulun vapaaehtoisjutuissa? Eri luokilla ja kouluilla on omat tapansa toimia ja niissä on eroja. Itse olisin kysynyt omalta teiniltäni ennen leipomisia hänen mielipidettään, leivonko vai en vai leipooko teini mahdollisesti itse. Avoin vuorovaikutussuhde saattaa noita riitoja vähentää.
En usko hetkeäkään, että olisit mikään huono vanhempi aloituksesi perusteella ja meistä jokainen kaipaa elämänsä aikana vertaistukea kuka mihinkin. Toivottavasti saat tässä ketjussa jotain kokeilemisen arvoisia vinkkejä. Mitään muutosta tuskin tapahtuu hetkessä ja sormia napsauttamalla, mutta ajan kanssa ja pitkäjänteisyydellä toivottavasti.
Kun ei nää ole mitään "vapaaehtoisjuttuja". Nää on nyt kaikki sitä uutta koulua, joihin vanhempien halutaan osallistuvan. En edes ole ollut kaikissa leirikoulujutuissa läheskään mukana, vaan olen rajannut tylysti. Ja silti tää on tällaista.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Prototyyppi kirjoitti:
Lisää tilaa teinille hengittää, elää, olla ja ilmaista itseään.
Kuinka hyvin teini on saanut esittää omia mielipiteitään ilman, että vanhemmat puuttuvat ensin asioihin, kuten esim. tuohon leipomiseen?
Missä asemassa teini on kotona versus vanhemmat tai muut sisarukset? Onko teinin ja vanhempien välinen suhde tasavertainen vai vallitseeko kotona jatkuva vastakkainasettelu? Toki vanhemmilla on oltava auktoriteettiä lapsiinsa, mutta kuinka ehdoton se auktoriteetti on, vaikuttaa paljon perhedynamiikkaan.
Teinit nyt vaan angstaa, toiset enempi, toiset vähempi. Joissain perheissä tuo tarkoittaa kolmatta maailmansotaa, toisissa taas normaaleja teini-iän tunnekuohuja. Pitääkin osata päättää, asettuuko teinin puolelle tukemaan kasvua ja kehitystä aikuiseksi vai elääkö keskellä konfliktia. Teinikin kaipaa ymmärrystä.
Tarvittaessa apua ja tukea tähän saa myös ulkopuolisilta tahoilta, jos tuntuu että omat keinot on kaikki kokeiltu ja riittämättömiksi todettu.
Toivottavasti saatte teini-iän haasteet sekä vanhemman että teinin vuorovaikutustaidot kuntoon. Tsemppiä!
-Itsekin teinien äiti
Kun en tiennyt "puuttuvani" leipomiseen. Luulin että minun piti hoitaa se koska viesti laitettiin vanhemmille! Niin se meni edellisessäkin koulussa. En tiennyt että teinien oiti hoitaa se! Miksi opettaja ylipäätään viestitteli siitä vanhemmille?!
Sekoan jos toisaalta sanotaan että hoida ja sitten kuitenkaan ei saa hoitaa. Tämä yksi myyjäinen on pisara meressä tässä viestitulvassa. Esim tänään toinen lapsi on retkellä, piti olla sentilleen määritelty rahasumma sitä varten ja lapselle ohjeistus miten tulee itse kotiin kaupungilta. Teinillä on ollut kokeita ja projekteja koko ajan, joihin vaikeimpiin kokeisiin autamme.
Sen lisäksi on viikonloppuna molempien koulujen myyjäiset joihin pitää säätää. Ensi viikolla Maanantaina on taas tempaus jonne pitää leipoa ja mennä päivällä. Ti-to on toisella erikoisohjelmaa johon liittyen pitää lukea matskua ja perjantaina toisella on teemapäivä. Ja sen lisäksi tuli iso nivaska tietoa arvioinnista.
Ja kahtena iltana on kokous koululla.
Tällaista ihan koko ajan.
Onneksi sitten on se neljän päivän itsenäisyyspäiväloma.
Teinillä on oma wilma, hoitaa kaiken sen itse. Enkä siihen sekaannu. En vaan jaksaisi a)tätä jatkuvaa koulusäätämistä ja b) teinin jatkuvaa nalkutusta.
Ap
Joka paikkaan EI tarvitse mennä, kaikkeen EI tarvitse osallistua. Käytkö töissä olenkaan, kun sinulla on noin paljon aika säätää?
Teinisi elää tuota samaa arkea. Hänenkö pitäisi jaksaa kiukuttelematta kaikki, kun sinäkään et näytä jaksavan? Otatte tänään pienen irtioton arjesta. Menette vaikka kaakaolle puhumaan nämä asiat läpi. Yhdessä laaditte säännöt ja mitä seuraa, jos niitä rikkoo. Eikä pieni palkkiokaa ole pahaksi, jos kaikki sujuu sääntöjen mukaisesti.
Alue: Aihe vapaa
Käyttäytyjä ja käytöksen mahdollistaja. Reagoit vain negatiivisiin ja jätät positiiviset huomioimatta syntyy hedelmätön keskustelu, joka ei johda mihinkään. Jos keskustelutaitosi on samalla pohjalla lapsesi kanssa sinun pitää käydä keskustelu sieltä peilistä näkyvän henkilön kanssa.