Vertaistukea teinin äidille...
Meillä asuu kasiluokkalainen hirviö, joka kaataa kaiken äidin niskaan. Eilen nousi sota, kun olin mennyt ilmoittamaan leirikoululeivonnaiset ilman hänen lupaansa. En tajunnut, että leivonnaiset pitää leipoa leirikoululaisen kanssa tai leirikoululaisen pitää leipoa, koska opettajan kysely niistä tuli vanhemmille. Järkyttävä huuto aiheesta, samaan syssyyn taas kaikki muutkin "kamaluudet" mitä olen tehnyt. Ja kuinka kaikkien muiden äidit on fiksuja ja ihania. Minä olen tyhmä.
HUOH.
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kannanottoja lukiessa tulee kylla mieleen, etta aikamoista uhriutumista taitaa olla hanen elamansa. Monta hyvaa(kin) neuvoa on tassa ketjussa jo tullut, mutta ei, maailma on kamala paikka, koulu VAATII liikaa ja teini NALKUTTAA, ap parka vaan yrittaa parhaansa mukaan jaksaa kaikkia.
Teinit tarvitsevat oikeasti aika paljonkin hengitystilaa, kuten myos rajoja ja rakkautta. Voithan sina tietysti jatkaa valitsemallasi tiella ja reagoida viela kehittyvan ja kasvavan nuoren kipuiluun samalla tasolla tai voisit kokeilla aikuisen roolia. Parhaassa tapauksessa saat viela suhdetta paikattua (ja opit myos olemaan jamptimpi koulun vaatimusten suhteen).
Niin. Vertaistuen pitäisi olla sitä että saa vain joskus oksentaa ulos kaiken mikä painaa ja ne vertaiset ymmärtää ja tulee.
Se ei ole hanakkaa ja syyllistävää neuvomista ja latistamista ja solvaamista.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avaudun tähän, josko joku teinin vanhempi saisi vertaistukea.
Meillä ysiluokkalainen kiltti ja fiksu tyttö tempaisi tiistaipäivänä elämänsä ensimmäiset kännit. Kaveri oli varastanut kotoaan viinaa ja pullo kiersi ringissä. Hoikka tyttö, tyhjä vatsa, ei kokemusta alkoholista...
Omituinen käytös sai toisen kaverin soittamaan ambulanssin ja tyttö oli yön sairaalassa. Oli sanonut ensihoitajille ottaneensa lääkkeitä. Perillä huumeseulat, potilaan selvitessä selvisi totuuskin, 1 kpl Burana 400 mg särkyyn.
Nyt sitten mennään sossuun selvittelemään asiaa, koska alaikäisen juomisesta tehdään lasu."No mitä sä ajattelit, kun joit sen" kysyi psyk.sh potilaalta. "No en mä kyllä yhtään tiedä, en mä ajatellut mitään" vastasi teini. Ai jessus että on äidin mieliala korkealla.
Ja ei olla mitään wt-porukkaa, ennen kuin kukaan ehtii irvailemaan. Terveet elämäntavat, rakastava perhe ja rakkaudella, rajoilla ja maalaisjärjellä kasvatettu lapsi, jolla teiniys oireilee puuskittain.Että eipä niistä koskaan tiedä. Äiti on juuri nyt vähän takki tyhjänä.
Yksien kännien takia :D
Ei vaan sen sossurumban, parhaimmillaan tuosta voi tulla vuosien helvetti. Sossu kun ei toimi millään järjen tasolla.
Älä jaksa olla noin lapsellinen. Ymmärrätkö yhtään millaisissa olosuhteissa tuolla lapsia ja nuoria ihan oikeasti elää? Ei ne ehdi yhden hienostoperheen lapsen yksistä känneistä numeroa tekemään. Palaa joskus reilun puolen vuoden päästä kertomaa tuliko sitä kutsua.
Älä itse viitsi. Helsingin sosiaaliviraston kalliin kampanjan mukaan jo tekstiviestin lähettäminen on väkivaltaa. Täällä ei tiedä yhtään mikä rumba tuosta voi tulla.
Täällä se känniteinin äiti. Korjaan nopeasti vääriä olettamuksia kiireessä: ei olla hienostoperhe, ihan tavallisia ihmisiä. Numeron tekee systeemi, en minä, ja sossukäynti on varattu ja pikapuoliin. Luojan kiitos virkailija vaikutti järkevältä puhelimessa, katsotaan sitten mikä on käytäntö Tampereella. Muutakin tekemistä olisi.
Muutakin tekemistä olisi. Kiva asenne sinun lapsesi liittyvissä asioissa. Eikö ole ihan hyvä selvittää mitä lapselle ihan oikeasti kuuluu? Mistä tiedät, että oli esim. ekat kännit tai ettei lapsi käytä muita päihteitä?
Vierailija kirjoitti:
Juu, minä olen kaverien mielestä mahtiäiti... Ja mielestäni kyllä annamme lapsille paljon aikaa, paljon tehdään ja paljon saavat. Tää esikoinen on aina ollut tuittupää ja tosi itsenäinen. Nyt sitten tämä itsenäisyys keulii vähän liikaakin.
Ja tiedän toki, että tämä on pientä, mutta raskasta tää jatkuva haukkuminenkin on. Mitään en osaa, enkä tiedä.
ap
Jos teini haukkuu sinua (huom. syyttä) laita kone- ja puhelinkielto ja kotiaresti. Mikä lapanen oikein olet että huokailet vain haukkumisen raskautta. Pistä siihen stoppi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avaudun tähän, josko joku teinin vanhempi saisi vertaistukea.
Meillä ysiluokkalainen kiltti ja fiksu tyttö tempaisi tiistaipäivänä elämänsä ensimmäiset kännit. Kaveri oli varastanut kotoaan viinaa ja pullo kiersi ringissä. Hoikka tyttö, tyhjä vatsa, ei kokemusta alkoholista...
Omituinen käytös sai toisen kaverin soittamaan ambulanssin ja tyttö oli yön sairaalassa. Oli sanonut ensihoitajille ottaneensa lääkkeitä. Perillä huumeseulat, potilaan selvitessä selvisi totuuskin, 1 kpl Burana 400 mg särkyyn.
Nyt sitten mennään sossuun selvittelemään asiaa, koska alaikäisen juomisesta tehdään lasu."No mitä sä ajattelit, kun joit sen" kysyi psyk.sh potilaalta. "No en mä kyllä yhtään tiedä, en mä ajatellut mitään" vastasi teini. Ai jessus että on äidin mieliala korkealla.
Ja ei olla mitään wt-porukkaa, ennen kuin kukaan ehtii irvailemaan. Terveet elämäntavat, rakastava perhe ja rakkaudella, rajoilla ja maalaisjärjellä kasvatettu lapsi, jolla teiniys oireilee puuskittain.Että eipä niistä koskaan tiedä. Äiti on juuri nyt vähän takki tyhjänä.
Yksien kännien takia :D
Ei vaan sen sossurumban, parhaimmillaan tuosta voi tulla vuosien helvetti. Sossu kun ei toimi millään järjen tasolla.
Älä jaksa olla noin lapsellinen. Ymmärrätkö yhtään millaisissa olosuhteissa tuolla lapsia ja nuoria ihan oikeasti elää? Ei ne ehdi yhden hienostoperheen lapsen yksistä känneistä numeroa tekemään. Palaa joskus reilun puolen vuoden päästä kertomaa tuliko sitä kutsua.
Älä itse viitsi. Helsingin sosiaaliviraston kalliin kampanjan mukaan jo tekstiviestin lähettäminen on väkivaltaa. Täällä ei tiedä yhtään mikä rumba tuosta voi tulla.
Täällä se känniteinin äiti. Korjaan nopeasti vääriä olettamuksia kiireessä: ei olla hienostoperhe, ihan tavallisia ihmisiä. Numeron tekee systeemi, en minä, ja sossukäynti on varattu ja pikapuoliin. Luojan kiitos virkailija vaikutti järkevältä puhelimessa, katsotaan sitten mikä on käytäntö Tampereella. Muutakin tekemistä olisi.
Muutakin tekemistä olisi. Kiva asenne sinun lapsesi liittyvissä asioissa. Eikö ole ihan hyvä selvittää mitä lapselle ihan oikeasti kuuluu? Mistä tiedät, että oli esim. ekat kännit tai ettei lapsi käytä muita päihteitä?
Ai niin, av:lla ei voi tehdä mitään oikein. No esim. siitä, että sporttityttö ei ole pitänyt alkoholin mausta, ei ole ollut kiinnostunut koko asiasta ja kotona ei alkoholia ole. Tunnen kaveripiirin, ja aika menee koulussa, harrastuksissa ja kotona. Välit ovat lämpimät ja avoimet, meillä puhutaan kaikesta ja paljon, eikä mokaamista tarvitse pelätä. Mutta nyt täytyy mennä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kannanottoja lukiessa tulee kylla mieleen, etta aikamoista uhriutumista taitaa olla hanen elamansa. Monta hyvaa(kin) neuvoa on tassa ketjussa jo tullut, mutta ei, maailma on kamala paikka, koulu VAATII liikaa ja teini NALKUTTAA, ap parka vaan yrittaa parhaansa mukaan jaksaa kaikkia.
Teinit tarvitsevat oikeasti aika paljonkin hengitystilaa, kuten myos rajoja ja rakkautta. Voithan sina tietysti jatkaa valitsemallasi tiella ja reagoida viela kehittyvan ja kasvavan nuoren kipuiluun samalla tasolla tai voisit kokeilla aikuisen roolia. Parhaassa tapauksessa saat viela suhdetta paikattua (ja opit myos olemaan jamptimpi koulun vaatimusten suhteen).
Niin. Vertaistuen pitäisi olla sitä että saa vain joskus oksentaa ulos kaiken mikä painaa ja ne vertaiset ymmärtää ja tulee.
Se ei ole hanakkaa ja syyllistävää neuvomista ja latistamista ja solvaamista.
Ap
Olet saanut ymmärrystä ja tukea. Ja monet on ihan hyvää tarkoittavina neuvoneetkin ihan asiallisesti. Oletko lukenut ne ajatuksella ja miettinyt että tämä voisi toimia? Vertaistuki on myös vuorovaikutteista, pitää osata myös kuunnella. Sinä julistat nyt vain jotain oman pääsi pyhää totuutta, kuten evankeliumia ja takerrut näihin solvauksiin puolustelemalla niitä omia heikkouksiasi.
Mitä olet ajatellut lapsi suhteen tehdä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avaudun tähän, josko joku teinin vanhempi saisi vertaistukea.
Meillä ysiluokkalainen kiltti ja fiksu tyttö tempaisi tiistaipäivänä elämänsä ensimmäiset kännit. Kaveri oli varastanut kotoaan viinaa ja pullo kiersi ringissä. Hoikka tyttö, tyhjä vatsa, ei kokemusta alkoholista...
Omituinen käytös sai toisen kaverin soittamaan ambulanssin ja tyttö oli yön sairaalassa. Oli sanonut ensihoitajille ottaneensa lääkkeitä. Perillä huumeseulat, potilaan selvitessä selvisi totuuskin, 1 kpl Burana 400 mg särkyyn.
Nyt sitten mennään sossuun selvittelemään asiaa, koska alaikäisen juomisesta tehdään lasu."No mitä sä ajattelit, kun joit sen" kysyi psyk.sh potilaalta. "No en mä kyllä yhtään tiedä, en mä ajatellut mitään" vastasi teini. Ai jessus että on äidin mieliala korkealla.
Ja ei olla mitään wt-porukkaa, ennen kuin kukaan ehtii irvailemaan. Terveet elämäntavat, rakastava perhe ja rakkaudella, rajoilla ja maalaisjärjellä kasvatettu lapsi, jolla teiniys oireilee puuskittain.Että eipä niistä koskaan tiedä. Äiti on juuri nyt vähän takki tyhjänä.
Yksien kännien takia :D
Ei vaan sen sossurumban, parhaimmillaan tuosta voi tulla vuosien helvetti. Sossu kun ei toimi millään järjen tasolla.
Älä jaksa olla noin lapsellinen. Ymmärrätkö yhtään millaisissa olosuhteissa tuolla lapsia ja nuoria ihan oikeasti elää? Ei ne ehdi yhden hienostoperheen lapsen yksistä känneistä numeroa tekemään. Palaa joskus reilun puolen vuoden päästä kertomaa tuliko sitä kutsua.
Älä itse viitsi. Helsingin sosiaaliviraston kalliin kampanjan mukaan jo tekstiviestin lähettäminen on väkivaltaa. Täällä ei tiedä yhtään mikä rumba tuosta voi tulla.
Täällä se känniteinin äiti. Korjaan nopeasti vääriä olettamuksia kiireessä: ei olla hienostoperhe, ihan tavallisia ihmisiä. Numeron tekee systeemi, en minä, ja sossukäynti on varattu ja pikapuoliin. Luojan kiitos virkailija vaikutti järkevältä puhelimessa, katsotaan sitten mikä on käytäntö Tampereella. Muutakin tekemistä olisi.
Muutakin tekemistä olisi. Kiva asenne sinun lapsesi liittyvissä asioissa. Eikö ole ihan hyvä selvittää mitä lapselle ihan oikeasti kuuluu? Mistä tiedät, että oli esim. ekat kännit tai ettei lapsi käytä muita päihteitä?
Ai niin, av:lla ei voi tehdä mitään oikein. No esim. siitä, että sporttityttö ei ole pitänyt alkoholin mausta, ei ole ollut kiinnostunut koko asiasta ja kotona ei alkoholia ole. Tunnen kaveripiirin, ja aika menee koulussa, harrastuksissa ja kotona. Välit ovat lämpimät ja avoimet, meillä puhutaan kaikesta ja paljon, eikä mokaamista tarvitse pelätä. Mutta nyt täytyy mennä.
Harrastukset ja varsinkin urheiluharrastukset, koulumenestys suojaavatkin lapsia päihteiltä. Ei pidä mausta? Tietää miltä alkoholimastuu vaikka ei käytä, eikä asia kiinnosta...
Täällä se känniteinin äiti. Korjaan nopeasti vääriä olettamuksia kiireessä: ei olla hienostoperhe, ihan tavallisia ihmisiä. Numeron tekee systeemi, en minä, ja sossukäynti on varattu ja pikapuoliin. Luojan kiitos virkailija vaikutti järkevältä puhelimessa, katsotaan sitten mikä on käytäntö Tampereella. Muutakin tekemistä olisi.