Rakkaus on ihan täyttä hölynpölyä
Enemmänkin pariutuminen on eräänlaista kaupankäyntiä, mutta mitään tekemistä sillä ei ole rakkauden tai muunkaan olemattoman ideamaailman käsitteen kanssa, vaan perustuu lähinnä laskelmoivalle ja itsekkäälle oman edun tavoittelulle ja oman lisääntymismenestyksen maksimoinnille.
Kun kerran rakkautta ei tosiasiassa ole olemassakaan, eivät markkina-arvoltaan kovasti toisistaan poikkeavat ihmiset käytännössä koskaan rakastu (niinkuin sen pitäisi olla romantikkojen logiikalla). En ole koskaan nähnyt pariskuntia, joissa osapuolten markkina-arvo poikkeaisi merkittävästi toisissaan - en esimerkiksi ole koskaan nähnyt pariskuntaa, jossa nainen on kurvivas ja hyvännäköinen 17v huippumalli ja mies Downin syndroomaa sairastava kääpiö. Tai pariskuntaa, jossa Hunks-tasoinen mies seurustelee jonkun läskin wt-yhärin kanssa.
Kommentit (19)
Jaa. Ap voi pariutua ihan millä perusteilla haluaa, minä pariudun rakkaudesta.
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Ap voi pariutua ihan millä perusteilla haluaa, minä pariudun rakkaudesta.
Mutta kun mitään rakkautta ei ole olemassakaan.
Olipas vertaukset sulla! :D
Miehet ajattelevat ehkä just noin, eli valitsevat niin hyvän näköisen kuin mahdollista ja jos flaksi käy niin kehittävät sitten tunteita. Mutta me naiset vaan rakastutaan jännämiehiin ja renttuihin :(
Ap taitaa olla se downin syndroomaa sairastava kääpiö, joka haikailee huippumallien perään ja katkeroituu kun ei nappaa. Vaikka on oikeus. Epistä, naiset on hirviöitä ja lompakkoloisia, lorttoja ja hyväksikäyttäjiä, kun ei 17-vuotias huippumalli rakasta ap:tä vaikka pitäisi!
Vierailija kirjoitti:
Olipas vertaukset sulla! :D
Miehet ajattelevat ehkä just noin, eli valitsevat niin hyvän näköisen kuin mahdollista ja jos flaksi käy niin kehittävät sitten tunteita. Mutta me naiset vaan rakastutaan jännämiehiin ja renttuihin :(
Ette te rakastu jännämiehiin, renttuihin, komistuksiin jne. vaan koette ainoastaan, että näillä miehillä on paremmat geenit tarjota teidän jälkeläisillenne, joten valitsette heidät parittelemaan kanssanne.
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Ap voi pariutua ihan millä perusteilla haluaa, minä pariudun rakkaudesta.
Mistä hiton rakkaudesta? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Ap voi pariutua ihan millä perusteilla haluaa, minä pariudun rakkaudesta.
Mutta kun mitään rakkautta ei ole olemassakaan.
Ihan sama. Minä pariudun sen tunteen perusteella, jota pidän rakkautena. Sinä voit pariutua ihan mistä syystä haluat.
Kyllä itsekkäitä olemme mutta ei se poista rakkauden mahdollisuutta. Jos et usko siihen niin siinä tapauksessa ainakin sinun on sitä mahdotonta löytää.
Vierailija kirjoitti:
Ap taitaa olla se downin syndroomaa sairastava kääpiö, joka haikailee huippumallien perään ja katkeroituu kun ei nappaa. Vaikka on oikeus. Epistä, naiset on hirviöitä ja lompakkoloisia, lorttoja ja hyväksikäyttäjiä, kun ei 17-vuotias huippumalli rakasta ap:tä vaikka pitäisi!
En ole, mutta se on kyllä totta etteivät ne huippumallit musta kiinnostu, vaikka romantikkojen mielestä pitäisi, koska eihän se ulkokuori ratkaise mitään vaan se sisäinen kauneus.
AP
Ok, et siis ikinä ollut rakastunut. Rakastuminen on kyllä ihan todellinen asia, mutta se on pelkkää aivokemiaa.
Vierailija kirjoitti:
Ok, et siis ikinä ollut rakastunut. Rakastuminen on kyllä ihan todellinen asia, mutta se on pelkkää aivokemiaa.
Itse en usko rakkauteen ja vaikka sitä olisikin olemassa, niin se on sitten yli 99%:n ihmisistä ulottumattomissa täysin. Ihan jo siitä syystä, että valtaosa ihmisistä ei löydä sellaista kumppania, joka viehättäisi ja herättäisi heissä rakkautta eniten kaikista maailman ihmisistä.
Muutenkin rakkauden romantisointi voitaisiin lopettaa ja alkaa puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä eli rakkaus = pano-/lisääntymishalut.
Niin ja kyllähän niitä vastarakastuneita pareja, jotka vannovat ikuista rakkautta on vaikka kuinka paljon, mutta mistäs johtuu, etteivät ole yleensä enää 2 vuotta suhteen alkamisen jälkeen yhdessä?
Tämä ei ole sukupuolisidonnainen ilmiö, vaan koskee molempia sukupuolia juuri niin kuin ap. esitti.
Ihminen tuppaa kehittämään tunteita sitä kumppania kohtaan, jonka tietää olevan itselleen mahdollinen saada sitoutuneeseen parisuhteeseen. Nämä tunteet nimetään rakastuneisuudeksi.
Kyllä rakkaus on reaalinen tunne, siis oikeasti olemassa. Se vain ei ole niin mystillinen ja korkein arvoin motivoitunut tunnetila kuin mitä esim. Hollywoodin elokuvat esittävät.
Voi ap senkin höntti, kannattaisi pyrkiä ymmärtämään ilmiötä ennen kuin ryhtyy provoamaan.
Suosittelen lukemaan esimerkiksi evoluutiopsykologian julkaisuja aiheesta rakkaus, pariutuminen ja seksuaalisuus. Rakkaus on fakta, sitä esiintyy muuallakin eläinkunnassa kuin vain ihmisten keskuudessa. Rakkauden aiheuttavat aivokemialliset reaktiot, hormonit ja feromonit. Se on siis sopivan lisääntymiskumppanin löytymisestä aiheutunut pitkäaikainen kemiallinen reaktio, joka muuttuu ja syvenee ajan myötä myös ystävyydeksi, luottamukseksi ja syväksi toisen tuntemiseksi (joka joissain tapauksissa takaa rakkaussuhteen jatkumisen myös suurimpien hormonimyrskyjen laannuttua ajan myötä).
Rakkauden olemus voidaan tiivistää myös näin: ihmisvauva on avuton ja täysin riippuvainen aikuisen huolenpidosta. Sen selviämismahdollisuudet paranevat huikeasti mikäli enemmän kuin yksi aikuinen vastaa sen huolenpidosta. Rakkauden tunne sitoo pariskunnan yhteen, mikä takaa vauvalle paremmat selviämismahdollisuudet verrattuna vain yhden vanhemman huolenpitoon. Nyt en tietenkään puhu nykyajasta jolloin ainakin länsimaissa yh-vanhempien lapset selviävät yhtä todennäköisesti kuin muidenkin perheiden, vaan EEA:sta, (environment of evolutionary adaptedness, kvg).
Tsemppiä myös sun rakkausrintamalle, ap!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap taitaa olla se downin syndroomaa sairastava kääpiö, joka haikailee huippumallien perään ja katkeroituu kun ei nappaa. Vaikka on oikeus. Epistä, naiset on hirviöitä ja lompakkoloisia, lorttoja ja hyväksikäyttäjiä, kun ei 17-vuotias huippumalli rakasta ap:tä vaikka pitäisi!
En ole, mutta se on kyllä totta etteivät ne huippumallit musta kiinnostu, vaikka romantikkojen mielestä pitäisi, koska eihän se ulkokuori ratkaise mitään vaan se sisäinen kauneus.
AP
Sisäinen kauneus jutuissasi juuri loistaakin poissaolollaan.
Järkeistäminen ja tyhjäksi tekeminen on tietynlainen defenssi.
Termit:
järkeistäminen, rationalisaatio
psyykkinen puolustusmekanismi, jonka avulla henkilö keksii itselleen edullisen, järkevältä tuntuvan, mutta virheellisen selityksen ahdistavalle asialle
järkeistäminen
rationalisaatio
http://www.tohtori.fi/?page=4069997&search=j%C3%A4rkeist%C3%A4minen
Järkeistäminen
"Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista" on tyyppiesimerkki järkeistämisestä. Järkeistäminen on tietoinen ajatus, jonka tarkoituksena on lievittää tunteiden tuomaa tuskaa. Varkauteen syyllistyvä voi rauhoittaa omaatuntoaan ajattelemalla "Kaikkihan isoilta yrityksiltä varastavat". Kun joku on töhrinyt seinän graffitilla tarkoituksenaan ärsyttää, voi omaa voimatonta vihantunnetta yrittää vähentää ajattelulla: "Se on oman laatuista taidettaan, graffiteja on ollut jo antiikin Roomassa yms." Pääsykokeessa epäonnistunut voi lohduttautua ajatuksella: "En olisi siitä alasta kuitenkaan pitänyt"
Aleksityymikko? Se ei ole millään lailla hävettävää, onhan miehistä arvioiden mukaan jopa 10 % aleksityymikkoja. Sen sijaan ei pidä olettaa, että koska itse ei kykene tunnistamaan tunteita, niin muutkaan eivät pysty. Päinvastoin, yli 90 % ihmisistä tuntee ja tunnistaa tunteensa. Aleksityymikon maailmankuva on siis se, mikä on poikkeava ja "epänormaali", ei meidän jotka olemme rakastuneet ja rakastaneet.
"Rakkaus voittaa yli kaiken". Kulunut klischee, mutta niin totta, niin totta.
AP, toivoisin että sinäkin jonain päivänä saisit kokea sen aidon, syvän rakkauden. Se on tosi mahtavaa, voimakasta, hienoin tunne minkä millonkaan voit kokea. Rakkaudella järkkyy vuoretkin paikoiltaan - niin tai ainakin melkein. :)
Samaa mieltä.