Ärsyttää ystäväpariskunta

Vierailija kirjoitti:

Ystäväni alkoi seurustella vajaa pari vuotta sitten erään miehen kanssa. Tutustuimme tuohon mieheen ystäväni kanssa aikanaan samaan aikaan saman iltana yhteisten ystävien kautta ja mielestäni tuo mies piiritti alkuun minua. Ystäväni seurusteli silloin tahollaan. Ehdimme olla tuon miehen kanssa kavereita pari kk kun yhtäkkiä kuulen että hän on alkanutkin seurustella ystäväni kanssa - ystäväni oli lennosta jättänyt silloisen poikaystävänsä joka kieltämättä ansaitsi tulla jätetyksi. Olin todella yllättynyt tästä seurustelun aloituksesta sillä edelleenkin olin sitä mieltä että tuo mies oli kiinnostunut minusta. Mies ei ulkoisesti vastannut miesmakuani joten en ollut silloin kiinnostunut hänestä. Koin kuitenkin että nuo kaksi toimivat selkäni takana salaa kun alkoivat tapailla kertomatta minulle. Kun kuulin tästä suhteesta, kerroin ystävälleni suoraan että mielestäni tuo mies oli alkuun kiinnostnut minusta jne. Tästä nousi hirveä paskamyrsky ja ystäväni tenttasi miksi väitin tällaista koska se ei muka ollut oleellista, nyt kun he seurustelivat. Mielestäni oli siis outoa miksi nämä kaksi alkoivat seurustella, tuntui että ystäväni olisi tuolle miehelle ikäänkuin lohdutuspalkinto kun ei saanut minua.

Nyt ovat kuitenkin olleet siis melkein pari vuotta yhdessä ja suoraansanoen minua ärsyttää heidän yltiöpäinen rakastuneisuus. Ovat asuneet yhdessä varmaan 1,5 vuotta ja silti roikkuvat toisissaan jatkuvasti kuin vastarakastuneet. Mies hemmottelee tuota ystävääni aivan nauretttavan paljon ja ystäväni taas palvoo tuota miestä. Ovat menossa naimisiin, sillä mies on kosinut tuota ystävääni. Se että tuo mies ja ystäväni ovat olleet yhdessä on muuttanut miehen ulkonäköä paljon PALJON parempaan suuntaan ja nyt tuo mies on alkanut kiinnostaa minuakin, vaikka alkuun en ollut kiinnostunut. Suoraansanoen: tuo mies kohtelee ystääni juuri niinkuin haluaisin miehen kohtelevan minua. Tiedän että on tyhmää ärsyyntyä ja olla kateeellinen, mutta mietin usein että oikeasti tuon ystäväni tilalla kuuluisi olla minä ja jos olisin saanut aikanaan enemmän aikaa tutustua tuohon mieheen ennekuin ystäväni nappasi hänet, olisin varmaan lämmennyt mieheen. Kyllä, tiedän olevani kateellinen heidän suhteestaan mutta ystäväni ympärillä pyörisi muitakin miehiä, ja olen alkanut tajuta että tämä mies olisi juuri se oikea minulle. Mitä tehdä? Olen 29 v, ystäväni on 35 ja tämä mies 30v.

Voi voi ap! Oletpas kateellinen. Miksi sun on niin vaikea kestää kaverisi onnea?! Tuskinpa ne sulle mitään esittää, vika on sun omassa päässä. Kehoittaisin hakeutumaan hoitoon ja jättämään kaverin miehineen rauhaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies tuskin oli alunperinkään kiinnostunut sinusta. Hanki oma elämä.

No niin se mies väittää, mutta olen ihan varma että oli. Laitteli viestiä ja kyseli kuulumisia ja tuli moikkaamaan minua baariin kerran. Tämä siis ennen kuin nämä kaksi alkoivat seurustella. Siihenpä loppui miehen kuulumisten kysely eikä kysellyt enää lounasseuraksi.Ajattelin testata miehen "rakkautta" ja seuraavan kerran kun olen näiden kahden luona ja ystäväni joka menee aina aikaisin nukkumaan, saa mennä yksin ja minä kokeilen kepillä jäätä.. On vaikea uskoa että yksinhuoltaja nainen, minua 6 vuotta vanhempi vielä, voisi OIKEASTI olla viehättävämpi miehen mielestä. Ehkä mies ei tajua että voisi saada minutkin. Katsotaan miten käy. Mitä menetettävää minulla on.

AP

Ap kuvittelee selvästi olevansa joku yli-ihminen. Olisiko mahdollista että se mies ihan oikeasti rakastaa sitä toista, hän on varmaan miehen mielestä paljon viehättävämpi kuin sinä. Olet törkeä ja sydämetön ihminen joka olisi valmis särkemään toisten parisuhteen. Ole jatkossakin yksin. 

Vierailija kirjoitti:

Hahah, voiko kateellisempaa ja katkerampaa enää ollakaan, jos vielä parin vuoden jälkeen mietit että miehen kuuluisi olla sinun. Onko sulla jokin pakkomille tästä miehestä tai heidän suhteestan. Suosittelen siirtymään omassa elämässä eteenpäin.

Aloittaja kertoo tunteistaan rehellisesti. Tunteilleen harvoin mahtaa mitään. Tietysti kannattaa katsella ympärilleen, saattaa löytyä vieläkin mukavampia miehiä. Sitten vähitellen tämä yksi unohtuu, kun tulee uudet kuviot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai kun oli huono.... ensin ei kiinnostanut mutta kun alko seurustelee kaverin kanssa niin sitte kiinnostaa kyllä. Hei kaatunutta maitoa on turha surra. Vaikka provohan tää on, ei kukaan oikeasti tuu väittämään että kaverin mies kuuluisi hänelle, tai sitten oot päästäs vähän pipi etkä ansaitse ystävyyttä kaverisi kanssa, koska et osaa iloita hänen puolestaan.

No minua nyt van ärsyttää aivan suunnattomasti se että minulle ei annettu edes tilaisuutta miettiä haluanko tuota miestä vai en ja tottakai harmittaa että annoin miehen silloisen ulkokuoren hämätä: nyt kaverini kanssa ollessaan tuosta ennen mitäänsanomattomasta miehestä on kuoriutunut oikeasti hyvännäköinen mies. Tietysti olen säälittävä ja katkera. Mutta tuntuu että nuo aksi eivät voi olla oikeasti noin rakastuneita vaan esittävät jtoenkin varsinkin mulle, ihan kuin todistelisivat mulle  jotain?

AP

Se että olet itse kateellinen, katkera, kostonhimoinen ja itsekeskeinen ei tarkoita että kaverisi ja miehesi olisi. Sulla on selkeästi vaikea ymmärtää, että toiset voivat olla aidosti yhdessä, eivät siksi, että jotenkin kostaisivat sulle. Kuulostaa sille, että sulla on jokin persoonallisuushäiriö tai muu mielenhäiriö. Kannattaa mennä juttelemaan ammattilaisen kanssa.

   - Onpa armotonta tylytystä!

Nopeet syö hitaat.

Katkeruus on paska juttu, jos noin pahalta tuntuu lakkaa näkemästä tätä ystäväpariskuntaasi, ei se mies sinua huoli. Taisi olla alunperinkin "kiinnostunut" sinusta sen ystäväsi sen aikaisen seurustelusuhteen takia. 

On aika tavallista kuvitella tuollaista, kuin  että joku mies on kiinnostunut, ihastunut jne.

Totuus kuitenkin on, että miehen tunteita on helppo tulkita, tarvitsee vain katsoa tekoja. Tuo mies aktiivisesti on halunnut olla ystäväsi kanssa, aloitti suhteen, on halunnut muuttaa yhteen hänen kanssaan ja on kosinut häntä. Ei sen selvempiä kiinnostuksen merkkejä olekaan.

Onnea miehen etsintään. Kun tapaat, seuraa vain miehen tekemisiä. Milloin ja kuinka usein soittaa, viesteilee ja haluaa tavata.  

Ette te kai te todella usko, että AP on aikuinen? Näähän on ihan teinin juttuja.

Tää on vitsi, kai sen ymmärrätte.

Mutta ihan hauska.

Mies oli alkuun pillua vaille, kaverilta sai.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hahah, voiko kateellisempaa ja katkerampaa enää ollakaan, jos vielä parin vuoden jälkeen mietit että miehen kuuluisi olla sinun. Onko sulla jokin pakkomille tästä miehestä tai heidän suhteestan. Suosittelen siirtymään omassa elämässä eteenpäin.

Aloittaja kertoo tunteistaan rehellisesti. Tunteilleen harvoin mahtaa mitään. Tietysti kannattaa katsella ympärilleen, saattaa löytyä vieläkin mukavampia miehiä. Sitten vähitellen tämä yksi unohtuu, kun tulee uudet kuviot.

Tunteille ei voi mutta teoilleen voi. Tunteitakin voi työstää, katkeruus ja kostonhimo ei kuitenkaan ole niitä kaikista viehättävimpiä piirteitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai kun oli huono.... ensin ei kiinnostanut mutta kun alko seurustelee kaverin kanssa niin sitte kiinnostaa kyllä. Hei kaatunutta maitoa on turha surra. Vaikka provohan tää on, ei kukaan oikeasti tuu väittämään että kaverin mies kuuluisi hänelle, tai sitten oot päästäs vähän pipi etkä ansaitse ystävyyttä kaverisi kanssa, koska et osaa iloita hänen puolestaan.

No minua nyt van ärsyttää aivan suunnattomasti se että minulle ei annettu edes tilaisuutta miettiä haluanko tuota miestä vai en ja tottakai harmittaa että annoin miehen silloisen ulkokuoren hämätä: nyt kaverini kanssa ollessaan tuosta ennen mitäänsanomattomasta miehestä on kuoriutunut oikeasti hyvännäköinen mies. Tietysti olen säälittävä ja katkera. Mutta tuntuu että nuo aksi eivät voi olla oikeasti noin rakastuneita vaan esittävät jtoenkin varsinkin mulle, ihan kuin todistelisivat mulle  jotain?

AP

Sinullahan AP oli se pari kk, mies nähtävästi näki ettet lämmennyt hänne ja siirtyi eteen päin elämässään, tee sinäkin niin typerää jäädä vouhottaa vanhoja.

Ps. Jos mies nyt muuttui parempaan suuntaan ei tarkoita että olisi muuttunut sun kanssa - ehkäpä jos hän olisi ollut sinun kanssa olisi hänestä mahdollisesti tullut 200kg sohvaperunaporsas

Paska provo. Eihän noin säälittäviä, katkeria ja epätoivoisia ihmisiä kuin ap voi ollakaan.

Tän on pakko olla provo, mutta tuollaisia ihmisiä on oikeastikin olemassa.

Kuulostaa myöskin niin tutulta tuo tilanne. Kun aloimme seurustelemaan, miehellä oli muutama naispuolinen kaveri, joista oli alkuun ollut kiinnostunut, mutta oli päätynyt näiden kanssa vain kavereiksi. Kun nämä naiset huomasivat millainen mies on suhteessa (halailee, pussailee, kehuu, ei peittele sitä että on umpirakastunut ja jumaloi minua, kuten minäkin häntä) niin alkoikin yhtäkkiä kiinnostamaan. Eräs nainen tuli minulle itkemään kun minulla on niin hyvä mies ja parin kk päästä yritti saada miehen itselleen (sanoi siis ihan suoraan, ei jäänyt mitään epäselväksi). Mieheni on niin ihana että kertoo minulle kaikki nämä tapaukset ja voin todeta että itsensä nämä naiset vain siinä nolaavat.

Näin kävi kyllä toisin päinkin, kun pari entistä ihastustani kuuli että aloin seurustelemaan enkä enää ollutkaan saatavilla niin alkoi pommitus. Kummasti silloin ei kiinnostanut kun en ollut parisuhteessa. Säälittävää.

Tekstailin koko viime yön tän miehen kanssa ja hän myönsi rakastuneensa aluksi muhun. Sovittiin, että katsotaan viikonloppuna, voisiko meidän välille tulla jotain.

Että se niistä teidän totuuksista ;)

/Ap

Vierailija kirjoitti:

Tekstailin koko viime yön tän miehen kanssa ja hän myönsi rakastuneensa aluksi muhun. Sovittiin, että katsotaan viikonloppuna, voisiko meidän välille tulla jotain.

Että se niistä teidän totuuksista ;)

/Ap

Ihan varmasti :)

Vierailija kirjoitti:

 Ehkä mies ei tajua että voisi saada minutkin. Katsotaan miten käy. Mitä menetettävää minulla on.

AP

Itsekunnioituksesi?

Näihin vähän aiheen vierestä, "tuollaisia ihmisiä todella on"-kokemuksiin:

Mullakin on sellainen vähän omalaatuinen kaveri, joka herkästi tulkitsee normaalit sosiaaliset tilanteet flirttailuksi tms. Pari vuotta sitten pätkätyöläisenä alkoi kertoilla, miten silloisen uuden työpaikkansa pomo osoitti suurta kiinnostusta häntä kohtaan. Jutut oli oikeasti tasoa "tänään se moikkasi mua" ja "se tuli ruokkiksella samaan pöytään istumaan". Yritin aluksi rauhoitella kaveria ettei innostuisi liikaa, mutta kun hänen mielestään jokainen small talkin pätkä oli flirttailua, niin neuvoin sitten kokeilemaan kepillä jäätä. Työrupeaman jo loputtua meni sitten ex-pomonsa luokse tunnustamaan tunteitaan, ja kuinka ollakaan sai rukkaset, pomo kun sattui olemaan onnellisesti parisuhteessa...

Vielä tänäkin päivänä kaveri kiukuttelee asiasta ja on vakaasti sitä mieltä, että häntä huijattiin ja että pomo on kamala playboy ja kusipää ja vähän pedofiilikin (siitä huolimatta että kaveri on jo melkein kolmenkymmenen) :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekstailin koko viime yön tän miehen kanssa ja hän myönsi rakastuneensa aluksi muhun. Sovittiin, että katsotaan viikonloppuna, voisiko meidän välille tulla jotain.

Että se niistä teidän totuuksista ;)

/Ap

Ihan varmasti :)

Juu, Porvoossa oli rakastunut suhun kun oli tuntenut sut kaksi viikkoa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekstailin koko viime yön tän miehen kanssa ja hän myönsi rakastuneensa aluksi muhun. Sovittiin, että katsotaan viikonloppuna, voisiko meidän välille tulla jotain.

Että se niistä teidän totuuksista ;)

/Ap

Ihan varmasti :)

Ketä sä yrität huijata? Et oo textaillu yhtään mitään. Säälix sua käy. Terveysasemillakin on tarjolla mielenterveysapua. Siis ajoissa. Carpe diem!