Lue keskustelun säännöt.
Hassua kun miesten odotetaan ymmärtävän naisia
20.11.2016 |
Jos mies kohtelee naista kuten hän kohtelisi miestä, ts. tasa-arvoisesti, on hän yleensä ongelmissa. Jos otat kaiken mitä nainen sanoo kirjaimellisesti, kuten miesten kanssa teet, saat palkinnoksi vihaisen naisen. Jos ajattelet että nainen ei kaipaa suojelua mieheltä, saat palkinnoksi vihaisen naisen. Jos ajattelet että nainen ei halua toisinaan tuntea itseään dominoiduksi, saat palkinnoksi vähintäänkin pettyneen naisen. Jos ajattelet että nainen ei toivo miehen ottavan johtajan roolia suhteessa, saat palkinnoksi pettyneen naisen.
Miehen oletetaan ymmärtävän tämä kaikki, mutta kysyn nyt vaan, että mistä helvetistä mies tämän oppii? Miehille ei todellakaan opeteta suhtautumaan naisiin tällä tavalla. Ei kukaan opeta ymmärtämään naisia tai käsittelemään heitä. Ei kukaan opeta että "ota tyhjästä draamaa kehittävä nainen syliin ja paijaa", vaikka tämä on tyypillisesti loistava tapa toimia tällaisen naisen kanssa. Itse asiassa kun tuollaista menisi joku mies laukomaan julkisuudessa, niin ihan varmasti haukuttaisiin seksistiksi. Muuallakin yhteiskunnassa nämä ovat tabuja. Halutaan esittää, että naiset ovat ihan samanlaisia kuin miehet. Mutta mies joka nielee tämän ajatuksen pureksimatta on mies, joka maksaa ja kärsii. Ne miehet, jotka tajuavat että naiset ovat monella tapaa ihan erilaisia ja että tämä kannattaa ottaa huomioon heidän kanssaan, ovat miehiä joilla menee hyvin naisten kanssa oli sitten kyse treffailusta tai parisuhteesta.
Tämä ei tietysti päde kaikkiin naisiin, mutta ilmiö on todella yleinen. Ja jos jonkun nyt tekee mieli alkaa valittaa siitä, että käytän sanaa "palkinto" tässä yhteydessä, tee ihmiskunnalle palvelus ja keksi joku keino millä pystyt vetämään itseäsi kunnolla turpaan.
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä miehet kohtelevat toisiaankin niin huonosti, että kun kohtelisivat samalla tavalla naisia, siitä nousee äläkkä. Mutta miehet ovat tyytyneet vain huonoon käytökseen ja tottuneet.
Ehkä miesten pitäisi availla toisilleen ovia ja auttaa takkia päälle ja muuta. Ei siitä haittaakaan ole.
Herrasmiespiireissä on kunnioittavaa käytöstä pidetty hyveenä, jos esimerkiksi lukee Dostojevskin kirjoja. Jopa riitely oli sivistynyttä.
Siis tämähän on mitä suurin harha. Aikuiset miehet kohtelevat toisiaan keskimäärin vitun hyvin. Puhuvat suoraan ja selvittävät riidat, jonka jälkeen lyödään kättä päälle ja asia on sillä selvä. Naisten kanssa asia ei aina ole niin yksiselittäistä. Miehet eivät esim. testaile toisiaan, mutta moni nainen testaa miehiä baarissa ja parisuhteessa.
Joo ja vitsi kun miehet olisivat reiluja, puhuisivat suoraan ja sitten kättä päälle naistenkin kanssa. Mutta ei, sitä saakelin pelaamista, vaikenemista ja pahan puhumista selän takana. Miehet muka reiluja? Älkää nyt viitsikö! :) pilperonvonkaus kaikilla aina mielessä ja siksi ne hemmetin pelaamiset. Ärsyttävää!
Koska naisille ei voi puhua suoraan jos niiden kanssa haluaa olla.
99% heteromiehistä haluaa ensisijaisesti nussia naista. Pitäisikö miehen tulla suoraan sanomaan että mennään panemaan? Sinä tykkäisit siitä?
Jos et niin miksi sitten vaadit miehiä käyttäytymään niin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, mies, minäpä neuvon sinua. Naisia on erilaisia, kuten miehiäkin. Opettele lukemaan naista paremmin. Kehonkielestä, katseesta, eleistä yms näet kaipaako nainen lohdutusta, rohkaisua, suojelua, vai sitten seksuaalisessa kanssakäymisessä vaikka dominointia. Tämän lisäksi auttaa se, että miehenä saat SUUSI AUKI JA PUHUT ASIOISTA, ja kuuntelet herkällä korvalla, koska nainen yleensä kyllä kertoo mitä toivoo, haluaa ja ajattelee, ellet ole häntä lyönyt ihan maan rakoon ja vaientanut, ehkä tahtomattasi, mutta silti.
Yksi vinkki vielä: usein nainen ei halua holhoamista tai sinun putkinäköisiä "ratkaisujasi" vaan nimenomaan halauksia ja lohdutusta. Ja kyllä, usein seksissä sitä, että otat rajusti ja kyselemättä. Kyllä hän sanoo, jos haluaa hellempää yhdyntää.
Hope this helps. 👍
Nainen ei todellakaan sano mitä haluaa vaan vihjailee ja jos niitä vihjeitä ei ymmärrä niin sitten suututaan.
Mies ei voi puhua suoraan naiselle koska nainen ei kestä sitä. Nainen kysyy että onko vaatteet hyvän näköiset. Jos mies sanoo rehellisesti että ei ole niin eipähän tarvitse enää sitäkään naista nähdä.
Ei edes kaikki naiset ymmärrä toisia naisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen oletetaan ymmärtävän tämä kaikki, mutta kysyn nyt vaan, että mistä helvetistä mies tämän oppii?
Ei kenenkään ole velvollisuus opettaa sulle tuota, eikä parinvalinta ole mitään hyväntekeväisyyttä jossa kaikki saa vaan elämän ehkä kovin kilpailu. Ja jos et kilpailussa huijaa, et edes yritä tosissasi. Se oikein kirkastuu tuossa, sinällään oikeaan osuvassa, esimerkissäsi siitä kuinka tekopyhää naisten ja miesten välinen toiminta on.
Ja "palkinto". Voi hyvä ihme, oletko joku hikarisuorittaja kympin tyttö? "Kun teen kaiken just kuin ope käskee, saan parhaan palkinnon". Ei aikuisten maailmassa ole mitään palkintoja. Ihmiset ottavat sen mihin haluillaan ja kyvyillään yltävät.
Lopulta se on niin että voit yrittää nykyisillä kyvyilläsi saada itsellesi naisen. Jos et onnistu siinä, ota mallia niistä miehistä joilla on jo nainen. Tai sitten voit perustella täällä loogisesti virheettömästi kuinka naiset valitsevat "väärin". Voit olla jopa oikeassa väitteidesi kanssa... mutta mitä sitten? Tämä ei ole täydellinen maailma.
Toi näytteleminen on juuri se syy miksi suhteet kaatuu tässä maassa. Kun esitetään jotain mitä ei olle ja kun toinen lopulta tajuaa minkälainen olet niin se häipyy.
On jotenkin järjetöntä että nainen oikein kehottaa miehiä näyttelemään, valehtelemaan ja kusettamaan naista. Miksi?
Onko se naisten etu että miehet kusettaa heitä ja esittää jotain mitä ei ole ja saa naisen suhteeseen kanssaan? Vain että nainen voi huomata myöhemmin että mies ei ole sellainen kuin hän luuli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ihmisten kanssa muutenkaan voi toimia aina samalla tavalla ja jotenkin sukupuolen mukaisesti, ellet ole huomannut. Persoonista ja kasvatuksesta se on enemmän kiinni.
On myös selviä sukupuolten luomia eroja. Kaverien kanssa ei ole kyse seksuaalisesta vetovoimasta. Ei tarvitse miettiä olisinko dominoiva tässä tai tässä kohtaa. Naisen kanssa se on hyvin olennaista, jos haluaa että seksielämä toimii.
Pikemminkin kulttuurin luomia eroja. Kannattaa hankkia kavereiksi vastakkaisen sukupuolen edustajia, ei siinäkään tarvita seksuaalista vetovoimaa ja voi huomata, että ihan tavallisia ihmisiä ne naisetkin/miehetkin on.
Toki naiset ovat tavallisia ihmisiä. Ei naiset esim. testaile miespuolisia ystäviään, mutta kun on kyse miehestä josta nainen on romanttisesti kiinnostunut, voi käytös olla kaikkea muuta kuin suoraviivaista.
ap
Tollasella temppuilulla tulee hyvin tarkistettua kumppaniehdokkaan taso. Jos se ei selviä edes tuosta, miten se selviäisi perheensä puolustamisesta.
Miehen tehtävä ei ole puolustaa perhettä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus harvoin joku poikatyttö, joka on aina väittänyt olevansa yksi jätkistä pääsee aidosti sisäpiiriin ja erikoiskohtelu unohtuu ja seurauksena on poikkeuksetta joku trauma. On kivaa olla yksi jätkistä tasan niin kauan kun on kuitenkin palvottu prinsessa.
Joo, no entä sitten?
Sitä sitten, että sukupuolten välisessä kommunikaatiossa on perustavanlaatuinen ero, joka kattaa käytännössä kaiken kanssakäymisen jostain 5-vuotiaasta eteenpäin. Ilmeisesti kaikki ihmiset eivät ymmärrä tätä, mutta itselleni se on ainakin ollut selvää lapsesta asti. Minulla on aina rooli päällä, jos samassa sosiaalisessa tilanteessa on myös naisia. Sensuroin itseäni ja käyttäydyn muutenkin hillitymmin. Myös kaikki muut miehet toimivat tällä tavalla paitsi juuri se pieni prosentti miehiä, jotka ovat aina oma itsensä ja joita kaikki kaveripiirin naiset poikkeuksetta vierastavat tai jopa vihaavat. En tiedä ymmärtävätkö naiset tämän asian tai onko heidän tilanteensa samanlainen.
Ei kai tuo ole mikään salaisuus? Tai voi se naisille olla, en tiedä.
Se mikä sen sijaan jää monesti sanomatta ääneen on se, että monet (etenkään naiset) eivät oikeasti halua kumppaninsa olevan se paras ystävä. Monilla (naisilla varsinkin) on paras ystävä tai ystävät jo ennestään ja kumppani on enemmänkin kuin yhtiökumppani yrityksessä joka on perhe. Silloin roolia vetävä puoliso ei niin haittaa, vaan menee siinä samassa missä muukin täydellinen perhe - kulissin ylläpitäminen. Tämä on jostakin syystä melkein tabu, eikä moni (nainen) tunnu myöntävän tätä edes itselleen. Ilmeisesti romanttisen rakkauden ihanne on iskostettu niin syvälle.
Toi on erittäin suuri ongelma. Paras kaveri pitää AINA olla se kumppani. Jos se ei ole niin ei edes pidä mennä yhteen.
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen oletetaan ymmärtävän tämä kaikki, mutta kysyn nyt vaan, että mistä helvetistä mies tämän oppii? Miehille ei todellakaan opeteta suhtautumaan naisiin tällä tavalla. Ei kukaan opeta ymmärtämään naisia tai käsittelemään heitä.
On olemassa sellainen asia kun sosiaaliset taidot. Niitä ei opeteta missään.
Toiset osaa, ja toiset ruikuttaa foorumeilla.
99% miehistä ei ymmärrä naisia. Ei edes homot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja on heti alkuunsa hakoteillä. Ei miehiä voi opettaa kohtelemaan naisia aivan samoin kuin naisiakaan ei voi opettaa kohtelemaan miehiä. Jokainen nainen ja jokainen mies on yksilö. Pieleen menee ihan työpaikallakin, jos oletan, että Mikko pitää samoista asioista ja toivoo elämältään tai edes työtehtävissään samoja asioita kuin Matti ja sitten kohtelen Mikkoa kuten Mattiakin. Ensin pitää selvittää, mitä juuri tämä yksilö toivoo. Kun työpaikalla esimies vaihtuu, niin ei työntekijät voi olettaa, että esimies on edellisen esimiehen klooni. Voi olla, että koko työyhteisön toimintatapa muuttuu. Sama juttu on sukulaisissa, ystävissä ja kavereissa. En voi olettaa, että nuoremman pojan vaimo on samanlainen kuin vanhemman pojan vaimo. Pitää tutustua ensin, keskustella ja kysyä. Oppia tuntemaan juuri tämä ihminen. Tutustumisen jälkeen voi jonkin verran tehdä oletuksia, mutta aina on varmempaa ensin kysyä ja vasta sitten toimia. Ihmiset kun tuppaavat muuttamaan mieltäänkin välillä.
Totuus ei ole aivan noin yksinkertainen. Ihmisen sosiaalisuus on suurempi voima kuin ihmisen yksilöys. Esimerkiksi kulttuuriantropologia tutkii pelkästään sitä, kuinka ihmiset ovat sosiaalisesti. Alahan olisi täyttä huuhaata, jos sosiaalisuus olisi merkityksetöntä ja olisi vain yksilöitä.
Silloin, kun sinä kohtaat ihmisen yksilönä, on aivan yhdentekevää, miten muut suomalaiset, muut eurooppalaiset, muut kristityt, muut ateistit, muut kaupunkilaiset, muut maalaiset, muut korkeasti koulutetut, muut matalasti koulutuetut, muut työssäkäyvät, muut työttömät, muut nuoret, muut vanhat, muut miehet tai muut naiset keskimäärin toimivat. Kyse on silloin vain ja ainoastaan siitä yksilöstä, jonka seurassa olet. Ja vaimo lienee miehelle - tai ainakin toivottavasti on - yksilö.
Kukaan ei voi tuntea kaikkia ihmisiä. Minäkin tapaan satoja ihmisiä päivässä ja puhun niiden kanssa. Miten helkutissa voisin ne kaikki tuntea? Mutta miesten kanssa ei ole koskaan ollut mitään ongelmaa puhua mistään asiasta. Naisten kanssa taas erittäin suuria ongelmia.
Käyttäjä3197 kirjoitti:
Ahahahahahaaa kiitos päivän parhaista nauruista, teki kaiken foorumille haaskaamani ajan sen arvoiseksi. Mun mielestä olet käsittänyt ihan oikein vaikka parodisoitkin asiaa vähän ja ihan oikein totesit että kaikkiin joka kohta ei päde. Varsinkin tuo "tyhjästä" hermostuneen naisen paijaus kohta on varmasti monesti totta koska se "tyhjästä" on monesti sitä että nainen on loukkaantunut jostain mieheltä ohi menneestä jutusta esim. "on ne muutkin vielä rumia vauvauinnissa, älä huoli ulkonäöstäsi kulta" ja kokee olonsa hylätyksi ja epähalutuksi. Tai sitten mieheltä on mennyt ohi että naisella on huono päivä ja hän kaipaisi henkistä tukea kuten vaikka "miten voit, näytät vähän väsyneeltä", ja siihenkin paijaus auttaa. Parasta oli miten olit oppinut sen käytännössä mutta onnistuit kuulostamaan siltä ettet yhtään tajua mistä se johtuu. Mihin stand up komediaa enää edes tarvitaan kun on parisuhteetkin.
Luulen että miestä neuvotaan kohtelemaan naista samoin kuin muita miehiä siksi että sillä varmistetaan että hän ymmärtää perusasiat. Jos sanottaisiin että nainen on ihan täysin erilainen saattaisi mies erehtyä kohtelemaan tyttöystävää äitinään tai jonain tv-sarjan stereotyyppisenä naishahmona ja olemaan vähän turhan estoton olettelemaan asioita. Kehotus ajatella että puhut samoin kuin kaverille sukupuoleen keskittymisen sijaan on sikäli hyvä että se antaa puhtaan pohjan oppimiselle jossa edes perusteet ovat oikein. Hienovaraisemmat jutut taas pitää joskus oppia käytännössä. Esim. tuo paijausjuttu on sellainen jossa täytyy ensin olla varma että neuvottava mies osaa erottaa valitukset aiheesta niistä jotka johtuvat pahasta tuulesta, loukkaantumisesta tai muista vastaavista tekijöistä jotka miehen silmissä näyttävät tyhjästä tulleilta. Muuten voi olla että hän menee neuvon takia jättämään huomiotta kaikki naisen tunteet joita hän ei ymmärrä ja vielä lähentelemään päälle silloin kun naiselle olisi erityisen tärkeää että häntä kuunneltaisiin.
En mä niinkään kokemuksesta ole oppinut, vaan pick-up-artist -kirjoista. Niistä paljon parjatuista kirjoista ja nettifoorumeilta, jotka ovat kuulemma pelkkää paskaa. No jos olisivat, niin minä olisin varmaan neitsyt ja yksinäinen syvämasentunut runkkari. En tiedä aina mitä naisten päässä liikkuu, mutta tiedän sen vähän, että tyypillinen nainen kaipaa huomiota ja kehuja tunteakseen itsensä erityiseksi sekä miehistä huolenpitoa. Mun kokemus on, että kun nainen suuttuu ns. tyhjästä, kyse on usein epärationaalisista tunteista, joissa ei naisen itsensäkään mielestä ole järkeä. Silloin auttaa se, että mies ei provosoidu, vaan on vahva ja käsittelee kiukuttelevaakin naista hellästi. Toki riippuu onko nainen epäkunnioittava. Jos on, niin naista ei todellakaan pidä halata vaan nostettava kissa pöydälle ja sanottava, ettei tuollainen käytös käy.
Kyllä mä sanoisin, että ihan hyvin voi oppia ilman kokemustakin olemaan noita juttuja mitä sanon. Itse hallitsin nämä jo kun aloin seurustelemaan. Toki en voi väittää, ettenkö olisi toisinaan vienyt joitain juttuja liian pitkälle, mutta se on inhimillistä. Paljon vahingollisempaa on se, että on naisia nuoleskeleva nössö, kuten minä joskus olin. Silloin ei ollut naisia, ei ensimmäistäkään. Nyt on parisuhde ja kaverit ihmettelee, kuinka mun tyttöystävä ihailee mua silminnähden ja kuinka en joudu kärsimään pihtaamisesta tai nalkutuksesta, toisin kuin niin moni muu mies.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja on heti alkuunsa hakoteillä. Ei miehiä voi opettaa kohtelemaan naisia aivan samoin kuin naisiakaan ei voi opettaa kohtelemaan miehiä. Jokainen nainen ja jokainen mies on yksilö. Pieleen menee ihan työpaikallakin, jos oletan, että Mikko pitää samoista asioista ja toivoo elämältään tai edes työtehtävissään samoja asioita kuin Matti ja sitten kohtelen Mikkoa kuten Mattiakin. Ensin pitää selvittää, mitä juuri tämä yksilö toivoo. Kun työpaikalla esimies vaihtuu, niin ei työntekijät voi olettaa, että esimies on edellisen esimiehen klooni. Voi olla, että koko työyhteisön toimintatapa muuttuu. Sama juttu on sukulaisissa, ystävissä ja kavereissa. En voi olettaa, että nuoremman pojan vaimo on samanlainen kuin vanhemman pojan vaimo. Pitää tutustua ensin, keskustella ja kysyä. Oppia tuntemaan juuri tämä ihminen. Tutustumisen jälkeen voi jonkin verran tehdä oletuksia, mutta aina on varmempaa ensin kysyä ja vasta sitten toimia. Ihmiset kun tuppaavat muuttamaan mieltäänkin välillä.
Totuus ei ole aivan noin yksinkertainen. Ihmisen sosiaalisuus on suurempi voima kuin ihmisen yksilöys. Esimerkiksi kulttuuriantropologia tutkii pelkästään sitä, kuinka ihmiset ovat sosiaalisesti. Alahan olisi täyttä huuhaata, jos sosiaalisuus olisi merkityksetöntä ja olisi vain yksilöitä.
Juuri näin. Yhtä hyvin voisi väittää, että Suomessa on täysin normaalia istua toisen viereen muuten tyhjässä bussissa. Koska mehän olemme yksilöitä! No emme ole. On sosiaaliset koodistot ja on sosiaalinen ympäristö joka muokkaa ihmisiä. Naiset eivät ole pelkkiä yksilöitä. Naiset ovat ympäröivän yhteiskunnan ja etenkin sen, miten naiset kasvatetaan, tulos yksilöllisten ominaisuuksiensa lisäksi. Ajatus ettei naisten käytösmalleissa olisi paljon lainalaisuuksia, on täysin mieletön.
Tilastojen mukana pienten lasten isät tekevät pisintä työpäivää. Koska mieheni on pienten lasten isä, voinko nyt mennä sanomaan hänelle, että hänen pitää hankkia päivätyönsä lisäksi iltatyö, koska tilastot sanovat niin? Miehet eivät siis ole yksilöitä vaan heidän pitää toimia tilastojen mukaan?
Sä ymmärsit niin väärin kuin voi ymmärtää. Ei ollut kyse siitä, että pakotettaisiin ketään muottiin tai luotaisiin minkäänlaisia normeja., vaan että helpotetaan toisten ihmisten tulkitsemista.
Käyttäjä3197 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, mies, minäpä neuvon sinua. Naisia on erilaisia, kuten miehiäkin. Opettele lukemaan naista paremmin. Kehonkielestä, katseesta, eleistä yms näet kaipaako nainen lohdutusta, rohkaisua, suojelua, vai sitten seksuaalisessa kanssakäymisessä vaikka dominointia. Tämän lisäksi auttaa se, että miehenä saat SUUSI AUKI JA PUHUT ASIOISTA, ja kuuntelet herkällä korvalla, koska nainen yleensä kyllä kertoo mitä toivoo, haluaa ja ajattelee, ellet ole häntä lyönyt ihan maan rakoon ja vaientanut, ehkä tahtomattasi, mutta silti.
Yksi vinkki vielä: usein nainen ei halua holhoamista tai sinun putkinäköisiä "ratkaisujasi" vaan nimenomaan halauksia ja lohdutusta. Ja kyllä, usein seksissä sitä, että otat rajusti ja kyselemättä. Kyllä hän sanoo, jos haluaa hellempää yhdyntää.
Hope this helps. 👍
Kiitos oikein paljon tästä holhoavasta vastauksesta. Tiedätkö kun miehet neuvovat jotain ongelmaa valittavaa naista, se ei ole mitään ylemmyydentuntoista holhoamista, toisin kuin tämä ylimielinen paska jonka sinä töräytit näppäimistöltäsi. Kun mies menee avautumaan jostain toiselle miehelle ja toinen mies kuuntelee hiljaa ja antaa sitten parhaat neuvonsa tilanteeseen, KUKAAN KYPSÄ AIKUINEN ei ajattele että kyse olisi holhoamisesta. Ja miesten ratkaisujen leimaaminen putkinäköisiksi kertoo siitä, että sulla on kyllä joku paha ongelma miessukupuolen suhteen. Kun mies toimii naisen kanssa tällä samalla tavalla, siinä ei todellakaan ole mitään vikaa. Ongelma on se, että mies ei useinkaan ymmärrä, että nainen ei valita ongelmasta saadakseen neuvoja, vaan tukea. Mies ei voi tietää tätä mistään, paitsi ehkä jonkun sinun kaltaisesi putkiaivon mielessä.
Tsemppiä sulle miesten kanssa :)
ap
Minä, nainen joka komppasin sinua kaikessa muussa olen sitä mieltä että vastasit tuon viestin kirjoittajalle tarpeettoman tylysti koska et ymmärtänyt etteivät miehen ratkaisut ole naisen mielestä putkinäköisiä siksi että mies on tyhmä vaan siksi että nainen yleensä näkee asioiden ratkaisut loputtomien mahdollisuuksien ja näkökantojen viidakkona jossa voi luovia luotettavasti vain se ihminen jolla ongelma on. Siksi naiset neuvovat toisia naisia yleensä vain ohjaavasti "oletko katsonut asiaa tältä kannalta". Me mietimme asioita hyvin perinpohjaisesti emmekä halua että tyrkytät "näinhän se toimii" tai "etkö sä voi vain" tyylistä neuvoa kun vielä vertailemme eri mahdollisuuksia eri näkökulmista koska se on meille tärkeää.
Ratkaisun tarjoaminen ensinnäkin toiselle ihmiselle valmiina, ja toiseksi kesken prosessin kertoo että näet asiat eri puolineen suoraviivaisemmin ja yksinkertaisemmin, siitä "putki". Naisten aivoissa on enemmän kytköksiä eri osioiden välillä kuin miesten, mikä tarkoittaa sitä että me pohdimme asioita useammalla tasolla yhtäaikaa ja rajaamme vähemmän. Miesten avoissa todellakin yhdestä asiasta johtaa toiseen vain se putki ja sen pitäminen loukkauksena on kapeakatseista. Ongelmaa vastausviestin kirjoittajalle ei myöskään muodostanut automaattisesti se että neuvoja on mies, kuten näytät reaktiosi perusteella olettaneen hänen tarkoittavan, vaan miesten tyypillinen tapa neuvoa joka naisten silmissä vaikuttaa omahyväiseltä, tahdittomalta ja holhoavalta - ja näyttäisi ihan samalta vaikka kyseessä olisi toinen nainen jollei hän satu olemaan jonkun viisikymppinen täti joka täräyttelee mitä sattuu mihin sattuu.
Vastausviestin kirjoittaja yritti sanoa että ettet ymmärrä läheskään kaikkea ja siksi sinun pitäisi pitää silmäsi auki ja kehittää myös havaintokykyäsi ja, kyllä, myös kuunnella mitä nainen sanoo. Tosin olen melko varma että tiesit asiasta mutta silti neuvo oli ystävällinen eikä sen tarkoitus ollut kohdella ketään alentuvasti vain koska sana "putki" mainittiin ja kirjoittaja toi esiin etteivät naiset arvosta tarjoamiasi ratkaisuja vaan pitävät niitä omahyväisinä.
No joo. Mä vähän ihmettelen että miksi ko. viestin kirjoittaja käyttää noinkin negatiivisia ilmauksia kuin putkinäkö, "ratkaisut" lainausmerkeissä ja etenkin holhota, jos oli kyse vain näkökulmaerojen esiintuomisesta? Antaa sellaisen kuvan, että hän ei arvosta tippaakaan sitä, kun mies yrittää em. tavoin auttaa häntä. Mä en oikeastaan törmää tuohon holhota-sanaan omassa elämässä kuin erittäin negatiivisissa, seksismiin tai rasismiin viittaavissa yhteyksissä. Holhoamista pidetään nähdäkseni yleensä ylimielisenä, toista aliarvioivana toimintana. Mansplaining ja mitä näitä on...
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja on heti alkuunsa hakoteillä. Ei miehiä voi opettaa kohtelemaan naisia aivan samoin kuin naisiakaan ei voi opettaa kohtelemaan miehiä. Jokainen nainen ja jokainen mies on yksilö. Pieleen menee ihan työpaikallakin, jos oletan, että Mikko pitää samoista asioista ja toivoo elämältään tai edes työtehtävissään samoja asioita kuin Matti ja sitten kohtelen Mikkoa kuten Mattiakin. Ensin pitää selvittää, mitä juuri tämä yksilö toivoo. Kun työpaikalla esimies vaihtuu, niin ei työntekijät voi olettaa, että esimies on edellisen esimiehen klooni. Voi olla, että koko työyhteisön toimintatapa muuttuu. Sama juttu on sukulaisissa, ystävissä ja kavereissa. En voi olettaa, että nuoremman pojan vaimo on samanlainen kuin vanhemman pojan vaimo. Pitää tutustua ensin, keskustella ja kysyä. Oppia tuntemaan juuri tämä ihminen. Tutustumisen jälkeen voi jonkin verran tehdä oletuksia, mutta aina on varmempaa ensin kysyä ja vasta sitten toimia. Ihmiset kun tuppaavat muuttamaan mieltäänkin välillä.
Totuus ei ole aivan noin yksinkertainen. Ihmisen sosiaalisuus on suurempi voima kuin ihmisen yksilöys. Esimerkiksi kulttuuriantropologia tutkii pelkästään sitä, kuinka ihmiset ovat sosiaalisesti. Alahan olisi täyttä huuhaata, jos sosiaalisuus olisi merkityksetöntä ja olisi vain yksilöitä.
Silloin, kun sinä kohtaat ihmisen yksilönä, on aivan yhdentekevää, miten muut suomalaiset, muut eurooppalaiset, muut kristityt, muut ateistit, muut kaupunkilaiset, muut maalaiset, muut korkeasti koulutetut, muut matalasti koulutuetut, muut työssäkäyvät, muut työttömät, muut nuoret, muut vanhat, muut miehet tai muut naiset keskimäärin toimivat. Kyse on silloin vain ja ainoastaan siitä yksilöstä, jonka seurassa olet. Ja vaimo lienee miehelle - tai ainakin toivottavasti on - yksilö.
Kukaan ei voi tuntea kaikkia ihmisiä. Minäkin tapaan satoja ihmisiä päivässä ja puhun niiden kanssa. Miten helkutissa voisin ne kaikki tuntea? Mutta miesten kanssa ei ole koskaan ollut mitään ongelmaa puhua mistään asiasta. Naisten kanssa taas erittäin suuria ongelmia.
Ei tietenkään voi tuntea, sitä varten tutustutaan. Mutta käsittääkseni tässä oli nyt kyse parisuhteista, jolloin se toinen ei ole kuka tahansa niistä sadoista päivittän vastaantulevista ihmisistä. Sä voit puhua tuntemattomien naisten kanssa ihan samoista asioista kuin tuntemattomien miestenkin kanssa. Säästä, päivän uutistapahtumista (vaikka Guggenheimista) tai mistä tahansa, mikä siinä tilanteessa on luonteva keskustelunaihe. Jos olet jääkiekko-ottelussa, voit takuulla puhua jääkiekosta, olipa tapaamasi ihminen mies tai nainen. Jos viinimaistiaisissa, niin ihan varmasti hyvä keskustelunaihe on viinit. Työpaikalla työhön liittyvät asiat. Jne jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja on heti alkuunsa hakoteillä. Ei miehiä voi opettaa kohtelemaan naisia aivan samoin kuin naisiakaan ei voi opettaa kohtelemaan miehiä. Jokainen nainen ja jokainen mies on yksilö. Pieleen menee ihan työpaikallakin, jos oletan, että Mikko pitää samoista asioista ja toivoo elämältään tai edes työtehtävissään samoja asioita kuin Matti ja sitten kohtelen Mikkoa kuten Mattiakin. Ensin pitää selvittää, mitä juuri tämä yksilö toivoo. Kun työpaikalla esimies vaihtuu, niin ei työntekijät voi olettaa, että esimies on edellisen esimiehen klooni. Voi olla, että koko työyhteisön toimintatapa muuttuu. Sama juttu on sukulaisissa, ystävissä ja kavereissa. En voi olettaa, että nuoremman pojan vaimo on samanlainen kuin vanhemman pojan vaimo. Pitää tutustua ensin, keskustella ja kysyä. Oppia tuntemaan juuri tämä ihminen. Tutustumisen jälkeen voi jonkin verran tehdä oletuksia, mutta aina on varmempaa ensin kysyä ja vasta sitten toimia. Ihmiset kun tuppaavat muuttamaan mieltäänkin välillä.
Totuus ei ole aivan noin yksinkertainen. Ihmisen sosiaalisuus on suurempi voima kuin ihmisen yksilöys. Esimerkiksi kulttuuriantropologia tutkii pelkästään sitä, kuinka ihmiset ovat sosiaalisesti. Alahan olisi täyttä huuhaata, jos sosiaalisuus olisi merkityksetöntä ja olisi vain yksilöitä.
Juuri näin. Yhtä hyvin voisi väittää, että Suomessa on täysin normaalia istua toisen viereen muuten tyhjässä bussissa. Koska mehän olemme yksilöitä! No emme ole. On sosiaaliset koodistot ja on sosiaalinen ympäristö joka muokkaa ihmisiä. Naiset eivät ole pelkkiä yksilöitä. Naiset ovat ympäröivän yhteiskunnan ja etenkin sen, miten naiset kasvatetaan, tulos yksilöllisten ominaisuuksiensa lisäksi. Ajatus ettei naisten käytösmalleissa olisi paljon lainalaisuuksia, on täysin mieletön.
Tilastojen mukana pienten lasten isät tekevät pisintä työpäivää. Koska mieheni on pienten lasten isä, voinko nyt mennä sanomaan hänelle, että hänen pitää hankkia päivätyönsä lisäksi iltatyö, koska tilastot sanovat niin? Miehet eivät siis ole yksilöitä vaan heidän pitää toimia tilastojen mukaan?
Sä ymmärsit niin väärin kuin voi ymmärtää. Ei ollut kyse siitä, että pakotettaisiin ketään muottiin tai luotaisiin minkäänlaisia normeja., vaan että helpotetaan toisten ihmisten tulkitsemista.
Kannattaa pysytellä keskusteluissa niin neutraaleissa puheenaiheissa, että ei tarvitse yrittää tulkita muita tai edes miettiä, onko soveliasta puhua tästä aiheesta. Ihan riippumatta kuulijan sukupuolesta, etnisestä taustasta, iästä, koulutustasosta jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja on heti alkuunsa hakoteillä. Ei miehiä voi opettaa kohtelemaan naisia aivan samoin kuin naisiakaan ei voi opettaa kohtelemaan miehiä. Jokainen nainen ja jokainen mies on yksilö. Pieleen menee ihan työpaikallakin, jos oletan, että Mikko pitää samoista asioista ja toivoo elämältään tai edes työtehtävissään samoja asioita kuin Matti ja sitten kohtelen Mikkoa kuten Mattiakin. Ensin pitää selvittää, mitä juuri tämä yksilö toivoo. Kun työpaikalla esimies vaihtuu, niin ei työntekijät voi olettaa, että esimies on edellisen esimiehen klooni. Voi olla, että koko työyhteisön toimintatapa muuttuu. Sama juttu on sukulaisissa, ystävissä ja kavereissa. En voi olettaa, että nuoremman pojan vaimo on samanlainen kuin vanhemman pojan vaimo. Pitää tutustua ensin, keskustella ja kysyä. Oppia tuntemaan juuri tämä ihminen. Tutustumisen jälkeen voi jonkin verran tehdä oletuksia, mutta aina on varmempaa ensin kysyä ja vasta sitten toimia. Ihmiset kun tuppaavat muuttamaan mieltäänkin välillä.
Totuus ei ole aivan noin yksinkertainen. Ihmisen sosiaalisuus on suurempi voima kuin ihmisen yksilöys. Esimerkiksi kulttuuriantropologia tutkii pelkästään sitä, kuinka ihmiset ovat sosiaalisesti. Alahan olisi täyttä huuhaata, jos sosiaalisuus olisi merkityksetöntä ja olisi vain yksilöitä.
Silloin, kun sinä kohtaat ihmisen yksilönä, on aivan yhdentekevää, miten muut suomalaiset, muut eurooppalaiset, muut kristityt, muut ateistit, muut kaupunkilaiset, muut maalaiset, muut korkeasti koulutetut, muut matalasti koulutuetut, muut työssäkäyvät, muut työttömät, muut nuoret, muut vanhat, muut miehet tai muut naiset keskimäärin toimivat. Kyse on silloin vain ja ainoastaan siitä yksilöstä, jonka seurassa olet. Ja vaimo lienee miehelle - tai ainakin toivottavasti on - yksilö.
Kukaan ei voi tuntea kaikkia ihmisiä. Minäkin tapaan satoja ihmisiä päivässä ja puhun niiden kanssa. Miten helkutissa voisin ne kaikki tuntea? Mutta miesten kanssa ei ole koskaan ollut mitään ongelmaa puhua mistään asiasta. Naisten kanssa taas erittäin suuria ongelmia.
Sujuva keskustelu ei edellytä, että ymmärtäisi toista. Olen työssä, jossa tapaan paljon ihmisiä eri puolilta maailmaa. Kansainvälisissä konferensseissa ja muissa tapahtumissa. Näissä on aina asiapitoisen ohjelman lisäksi myös vapaamuotoista ohjelmaa kuten illallisia, cocktail-tilaisuuksia yms. Kun aloitin tässä työssä, selvitin ennen ensimmäistä konferenssia eri kulttuureiden "älä tee näin" -asiat. Esim onko soveliasta tervehtiä kättelemällä. Lisäksi olen välttänyt keskustelemasta sellaisista aiheista, jotka kuulijan maassa tai kulttuurissa jakaa mielipiteet kahtia tai jotka ovat maassa tabuja tai muilla tavoin tulenarkoja. En esim nyt alkaisi keskustella yhdysvaltalaisen kanssa Donald Trumpista ellei hän itse ota uutta presidenttiä puheeksi. Ja silloinkin vain niin neutraalisti, etten asetu sen paremmin puolesta kuin vastaankaan. Muutoin keskusteluun muiden kanssa on riittänyt ihan yleissivistys ja ajankohtaisten asioiden seuraaminen.
Aikoinaan olin tilaisuudessa, jonka päätteeksi järjestettiin vip-illallinen. Ei ollut työjuttu vaan ihan muu tilaisuus. Olin juuri silloin hoitovapaalla ja mut istutettiin illallispöydässä silloisen Israelin suurlähettilään viereen. Hetkeksi aikaa iski paniikki ja ajattelin, että mulla on aivojen tilalla kakkavaippa ja tuttipullo. Mutta tunne meni hetkessä ohi ja keskustelimme suurlähettilään kanssa kummankin maan lasten päivähoidosta, koulutuksesta aina asevelvollisuuden suorittamiseen asti. Jälkimmäisestä tiesin sen, mitä yleissivistykseen suomalaisena kuuluu ja keskustelu sujui oikein hyvin, kun johdattelin suurlähettilästä kertomaan enemmän Israelin asevelvollisuudesta kuin mitä itse osasin kertoa suomalaisesta systeemistä.
Ei mun tarvitse ymmärtää israelilaisia, yhdysvaltalaisia, muslimeita tai hinduja voidakseni keskustella heidän kanssaa. Riittää, että tiedän ne muutamat "älä tee näin" -asiat ja sen jälkeen keksin neutraalin puheenaiheen, joka kiinnostaa myös keskustelukumppaniani.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä3197 kirjoitti:
Ahahahahahaaa kiitos päivän parhaista nauruista, teki kaiken foorumille haaskaamani ajan sen arvoiseksi. Mun mielestä olet käsittänyt ihan oikein vaikka parodisoitkin asiaa vähän ja ihan oikein totesit että kaikkiin joka kohta ei päde. Varsinkin tuo "tyhjästä" hermostuneen naisen paijaus kohta on varmasti monesti totta koska se "tyhjästä" on monesti sitä että nainen on loukkaantunut jostain mieheltä ohi menneestä jutusta esim. "on ne muutkin vielä rumia vauvauinnissa, älä huoli ulkonäöstäsi kulta" ja kokee olonsa hylätyksi ja epähalutuksi. Tai sitten mieheltä on mennyt ohi että naisella on huono päivä ja hän kaipaisi henkistä tukea kuten vaikka "miten voit, näytät vähän väsyneeltä", ja siihenkin paijaus auttaa. Parasta oli miten olit oppinut sen käytännössä mutta onnistuit kuulostamaan siltä ettet yhtään tajua mistä se johtuu. Mihin stand up komediaa enää edes tarvitaan kun on parisuhteetkin.
Luulen että miestä neuvotaan kohtelemaan naista samoin kuin muita miehiä siksi että sillä varmistetaan että hän ymmärtää perusasiat. Jos sanottaisiin että nainen on ihan täysin erilainen saattaisi mies erehtyä kohtelemaan tyttöystävää äitinään tai jonain tv-sarjan stereotyyppisenä naishahmona ja olemaan vähän turhan estoton olettelemaan asioita. Kehotus ajatella että puhut samoin kuin kaverille sukupuoleen keskittymisen sijaan on sikäli hyvä että se antaa puhtaan pohjan oppimiselle jossa edes perusteet ovat oikein. Hienovaraisemmat jutut taas pitää joskus oppia käytännössä. Esim. tuo paijausjuttu on sellainen jossa täytyy ensin olla varma että neuvottava mies osaa erottaa valitukset aiheesta niistä jotka johtuvat pahasta tuulesta, loukkaantumisesta tai muista vastaavista tekijöistä jotka miehen silmissä näyttävät tyhjästä tulleilta. Muuten voi olla että hän menee neuvon takia jättämään huomiotta kaikki naisen tunteet joita hän ei ymmärrä ja vielä lähentelemään päälle silloin kun naiselle olisi erityisen tärkeää että häntä kuunneltaisiin.
En mä niinkään kokemuksesta ole oppinut, vaan pick-up-artist -kirjoista. Niistä paljon parjatuista kirjoista ja nettifoorumeilta, jotka ovat kuulemma pelkkää paskaa. No jos olisivat, niin minä olisin varmaan neitsyt ja yksinäinen syvämasentunut runkkari. En tiedä aina mitä naisten päässä liikkuu, mutta tiedän sen vähän, että tyypillinen nainen kaipaa huomiota ja kehuja tunteakseen itsensä erityiseksi sekä miehistä huolenpitoa. Mun kokemus on, että kun nainen suuttuu ns. tyhjästä, kyse on usein epärationaalisista tunteista, joissa ei naisen itsensäkään mielestä ole järkeä. Silloin auttaa se, että mies ei provosoidu, vaan on vahva ja käsittelee kiukuttelevaakin naista hellästi. Toki riippuu onko nainen epäkunnioittava. Jos on, niin naista ei todellakaan pidä halata vaan nostettava kissa pöydälle ja sanottava, ettei tuollainen käytös käy.
Kyllä mä sanoisin, että ihan hyvin voi oppia ilman kokemustakin olemaan noita juttuja mitä sanon. Itse hallitsin nämä jo kun aloin seurustelemaan. Toki en voi väittää, ettenkö olisi toisinaan vienyt joitain juttuja liian pitkälle, mutta se on inhimillistä. Paljon vahingollisempaa on se, että on naisia nuoleskeleva nössö, kuten minä joskus olin. Silloin ei ollut naisia, ei ensimmäistäkään. Nyt on parisuhde ja kaverit ihmettelee, kuinka mun tyttöystävä ihailee mua silminnähden ja kuinka en joudu kärsimään pihtaamisesta tai nalkutuksesta, toisin kuin niin moni muu mies.
ap
Pua kirjat yrittävät nostaa miesten itsetuntoa. Jos miehille selitettäisiin että naiset ovat kyllä rationaalisia mutta se toimii eri tavalla kuin miehen vastaava ajatuksenkulku, siitä seuraisi että mies tuntisi olonsa tilanteessa hämmentyneeksi ja epävarmaksi, mikä vaikuttaisi tilanteeseen juuri päinvastoin kuin pua kirjat tarkoittavat. Se että miehen kerrotaan olevan rationaalinen ja naisen härpättävän turhasta, poistaa miehen päänsäryn sekä pelon että jotain on mennyt vialle, mikä vaikuttaa tilanteessa terveen itsevarmuuden nousuna koska hän ajattelee että kyseessä on naisen ongelma eikä se että hän mokasi. Kukaan ei halua vapisevaa hämmentynyttä tai hermostuksissaan jurottavaa miestä jos on valmiiksikin huolissaan että jotain on vialla - siksi kun sinäkään et halua hämmentynyttä ja nolostunutta ihmistä juttukumppaniksesi jos olet valmiiksikin vaivaantunut.
Sinun esimerkkisi paijaamisesta osoittaa sen että olet tehnyt oikeita huomiota mutta en ymmärrä oikeasti mitä niiden takana tapahtuu. Nainen ei ole omasta mielestään epärationaalinen silloin kuin hän kokee miehen kommunikoinnin kylmänä tai tylynä, vaan hän on huolissaan tai loukkaantunut. Eikä hän etsi johtajaa vaan sympatiaa ja vakuuttelua että kaikki on hyvin kuten kuka tahansa huolestunut - paijaus edustaa niitä jos sanallinen kommunikaatio ei jostain syystä toimi. Tuo uimaesimerkkikin oli hyvää tarkoittavan miehen toteamus tosielämästä - hän ei itse tajunnut mitä oli mennyt tekemään ja nainen hermostui yhä enemmän ja enemmän kun keskustelu eteni eikä mies vieläkään tajunnut vaan ihmetteli miksi nainen on enemmän ja enemmän loukkaantunut vaikka nainen puhui siitä miten ajatus uimisesta tuntuu kokoajan pahemmalta ja yritti kommunikoida miehelle tunteitaan. Lopulta mies sanoi "mutku sä olet musta kaunis" ja nainen oli niin että "voi juma tuo olis voinut sanoa sen ennenkuin tähän juututtiin".
Paijaus toimii yksinkertaisesti siksi että se auttaa niin monissa asioissa jotka mieheltä ovat voineet jäädä huomaamatta, ottaen huomioon että itsensä halutuksi ja hyväksytyksi tunteminen parisuhteessa on naiselle jollain lailla herkempi paikka johon kolahtaa helposti. Mies ei halua nähdä itseään tällaisena "kämmärinä" ja ymmärtämättömänä eikä se auta häntä nostamaan itsetuntoa, siksi pua kirjat eivät asiaa näin esitä. Mies muutenkin näkee itsensä mieluummin vastustamattomana casanovana joka on kova tekijä, kuin kokemattomana ja kömpelönä vasta-alkajana jonka täytyy oppia joltakulta naiselta toistuvasti miten asia on. Lisäksi asioiden oikean tolan ymmärtämiseen niin että tilanteita osaisi vältellä tai sanallisesti ratkaista pitää jossain määrin ymmärtää naista yksilönä koska se että se huolestui jostain ei riitä, eikä yksiavioisuus ole miesten maailmassa mitään kirjoja myyvää muotia joten sen neuvominen että ota nainen ja tutustu vuosi sen persoonaan ei välttämättä osta isoa yleisöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen oletetaan ymmärtävän tämä kaikki, mutta kysyn nyt vaan, että mistä helvetistä mies tämän oppii?
Ei kenenkään ole velvollisuus opettaa sulle tuota, eikä parinvalinta ole mitään hyväntekeväisyyttä jossa kaikki saa vaan elämän ehkä kovin kilpailu. Ja jos et kilpailussa huijaa, et edes yritä tosissasi. Se oikein kirkastuu tuossa, sinällään oikeaan osuvassa, esimerkissäsi siitä kuinka tekopyhää naisten ja miesten välinen toiminta on.
Ja "palkinto". Voi hyvä ihme, oletko joku hikarisuorittaja kympin tyttö? "Kun teen kaiken just kuin ope käskee, saan parhaan palkinnon". Ei aikuisten maailmassa ole mitään palkintoja. Ihmiset ottavat sen mihin haluillaan ja kyvyillään yltävät.
Lopulta se on niin että voit yrittää nykyisillä kyvyilläsi saada itsellesi naisen. Jos et onnistu siinä, ota mallia niistä miehistä joilla on jo nainen. Tai sitten voit perustella täällä loogisesti virheettömästi kuinka naiset valitsevat "väärin". Voit olla jopa oikeassa väitteidesi kanssa... mutta mitä sitten? Tämä ei ole täydellinen maailma.
Ymmärrätkö sä mistä mä puhuin aloituksessa? Ei tietenkään kenelläkään ole velvollisuutta opettaa mitään. Mutta samalla tavalla kenelläkään ei ole myöskään oikeutta olettaa, että mies/miehet hallitsisivat nämä asiat.
Sanoin tuossa aloituksessa jo siitä, että jos tekee mieli nillittää palkinto-sanan käytöstä, tee ihmiskunnalle palvelus ja keksi joku keino millä pystyt vetämään itseäsi kunnolla turpaan, sillä olet aivan helvetin raskas tyyppi.
ap
"Tai sitten voit perustella täällä loogisesti virheettömästi kuinka naiset valitsevat "väärin". Voit olla jopa oikeassa väitteidesi kanssa... mutta mitä sitten?"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen oletetaan ymmärtävän tämä kaikki, mutta kysyn nyt vaan, että mistä helvetistä mies tämän oppii?
Ei kenenkään ole velvollisuus opettaa sulle tuota, eikä parinvalinta ole mitään hyväntekeväisyyttä jossa kaikki saa vaan elämän ehkä kovin kilpailu. Ja jos et kilpailussa huijaa, et edes yritä tosissasi. Se oikein kirkastuu tuossa, sinällään oikeaan osuvassa, esimerkissäsi siitä kuinka tekopyhää naisten ja miesten välinen toiminta on.
Ja "palkinto". Voi hyvä ihme, oletko joku hikarisuorittaja kympin tyttö? "Kun teen kaiken just kuin ope käskee, saan parhaan palkinnon". Ei aikuisten maailmassa ole mitään palkintoja. Ihmiset ottavat sen mihin haluillaan ja kyvyillään yltävät.
Lopulta se on niin että voit yrittää nykyisillä kyvyilläsi saada itsellesi naisen. Jos et onnistu siinä, ota mallia niistä miehistä joilla on jo nainen. Tai sitten voit perustella täällä loogisesti virheettömästi kuinka naiset valitsevat "väärin". Voit olla jopa oikeassa väitteidesi kanssa... mutta mitä sitten? Tämä ei ole täydellinen maailma.
Toi näytteleminen on juuri se syy miksi suhteet kaatuu tässä maassa. Kun esitetään jotain mitä ei olle ja kun toinen lopulta tajuaa minkälainen olet niin se häipyy.
On jotenkin järjetöntä että nainen oikein kehottaa miehiä näyttelemään, valehtelemaan ja kusettamaan naista. Miksi?
Onko se naisten etu että miehet kusettaa heitä ja esittää jotain mitä ei ole ja saa naisen suhteeseen kanssaan? Vain että nainen voi huomata myöhemmin että mies ei ole sellainen kuin hän luuli.
Liittynee siihen että "kusettajat" mahdollisesti pärjää paremmin maailmassa, ja olemalla sellaisen kanssa takaa paremmat lähtökohdat jälkikasvulleen. En muutakaan selitystä keksi? Yleensähän epärehellisyyttä ei pidetä hyveenä mutta parinhaussa se näyttää olevan toisin, kuten tuossa kuvasit. ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus harvoin joku poikatyttö, joka on aina väittänyt olevansa yksi jätkistä pääsee aidosti sisäpiiriin ja erikoiskohtelu unohtuu ja seurauksena on poikkeuksetta joku trauma. On kivaa olla yksi jätkistä tasan niin kauan kun on kuitenkin palvottu prinsessa.
Joo, no entä sitten?
Sitä sitten, että sukupuolten välisessä kommunikaatiossa on perustavanlaatuinen ero, joka kattaa käytännössä kaiken kanssakäymisen jostain 5-vuotiaasta eteenpäin. Ilmeisesti kaikki ihmiset eivät ymmärrä tätä, mutta itselleni se on ainakin ollut selvää lapsesta asti. Minulla on aina rooli päällä, jos samassa sosiaalisessa tilanteessa on myös naisia. Sensuroin itseäni ja käyttäydyn muutenkin hillitymmin. Myös kaikki muut miehet toimivat tällä tavalla paitsi juuri se pieni prosentti miehiä, jotka ovat aina oma itsensä ja joita kaikki kaveripiirin naiset poikkeuksetta vierastavat tai jopa vihaavat. En tiedä ymmärtävätkö naiset tämän asian tai onko heidän tilanteensa samanlainen.
Ei kai tuo ole mikään salaisuus? Tai voi se naisille olla, en tiedä.
Se mikä sen sijaan jää monesti sanomatta ääneen on se, että monet (etenkään naiset) eivät oikeasti halua kumppaninsa olevan se paras ystävä. Monilla (naisilla varsinkin) on paras ystävä tai ystävät jo ennestään ja kumppani on enemmänkin kuin yhtiökumppani yrityksessä joka on perhe. Silloin roolia vetävä puoliso ei niin haittaa, vaan menee siinä samassa missä muukin täydellinen perhe - kulissin ylläpitäminen. Tämä on jostakin syystä melkein tabu, eikä moni (nainen) tunnu myöntävän tätä edes itselleen. Ilmeisesti romanttisen rakkauden ihanne on iskostettu niin syvälle.
Toi on erittäin suuri ongelma. Paras kaveri pitää AINA olla se kumppani. Jos se ei ole niin ei edes pidä mennä yhteen.
Miksi naisten viihteessä ihannenainen on sitten sellainen jolla on ystävä tai ystäviä, ja ukko jossain siellä taustalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen oletetaan ymmärtävän tämä kaikki, mutta kysyn nyt vaan, että mistä helvetistä mies tämän oppii?
Ei kenenkään ole velvollisuus opettaa sulle tuota, eikä parinvalinta ole mitään hyväntekeväisyyttä jossa kaikki saa vaan elämän ehkä kovin kilpailu. Ja jos et kilpailussa huijaa, et edes yritä tosissasi. Se oikein kirkastuu tuossa, sinällään oikeaan osuvassa, esimerkissäsi siitä kuinka tekopyhää naisten ja miesten välinen toiminta on.
Ja "palkinto". Voi hyvä ihme, oletko joku hikarisuorittaja kympin tyttö? "Kun teen kaiken just kuin ope käskee, saan parhaan palkinnon". Ei aikuisten maailmassa ole mitään palkintoja. Ihmiset ottavat sen mihin haluillaan ja kyvyillään yltävät.
Lopulta se on niin että voit yrittää nykyisillä kyvyilläsi saada itsellesi naisen. Jos et onnistu siinä, ota mallia niistä miehistä joilla on jo nainen. Tai sitten voit perustella täällä loogisesti virheettömästi kuinka naiset valitsevat "väärin". Voit olla jopa oikeassa väitteidesi kanssa... mutta mitä sitten? Tämä ei ole täydellinen maailma.
Ymmärrätkö sä mistä mä puhuin aloituksessa? Ei tietenkään kenelläkään ole velvollisuutta opettaa mitään. Mutta samalla tavalla kenelläkään ei ole myöskään oikeutta olettaa, että mies/miehet hallitsisivat nämä asiat.
Sanoin tuossa aloituksessa jo siitä, että jos tekee mieli nillittää palkinto-sanan käytöstä, tee ihmiskunnalle palvelus ja keksi joku keino millä pystyt vetämään itseäsi kunnolla turpaan, sillä olet aivan helvetin raskas tyyppi.
ap
"Tai sitten voit perustella täällä loogisesti virheettömästi kuinka naiset valitsevat "väärin". Voit olla jopa oikeassa väitteidesi kanssa... mutta mitä sitten?"
Ja taas mennään niin ohi aiheesta. Olisiko mitä jos et sotkisi minua johonkin palstaidiootteihin? Vai voinko mäkin heitellä sun suuntaan vastaavia vihjauksia?
ap
Ei todellakaan voi kohdella kaverinaisia samalla tavalla kuin kaverimiehiä.
Tai voi tietenkin mutta lopputulos ei ole kaunis