Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttääkö sinua erityisherkät?
20.11.2016 |
Ovat ottaneet etuoikeudekseen olla herkkiä jotenkin biologisesti määräytyneenä. Kaikki me ihmiset olemme omalla tavallamme herkkiä. Ärsyttävää, että jotkut tekevät siitä niin pirun ison numeron ja korostavat itseään. Enemmän kyse on mielestäni huomiohakuisuudesta ja itsekeskeisyydestä tämän erityisherkkyyden kanssa.
Kommentit (92)
Kyllä todellakin ärsyttää nämä "nomuttakun minä olen niin herkkä"-tyypit jotka loukkaantuu aivan joka asiasta, milloin niitä katsoo väärin ja milloin ei onnistu lukemaan heidän ajatuksiaan kysymättä, koska se kysyminenkin on niin loukkaavaa. Vähän vaikuttaa siltä että tuudittaudutaan tuohon omadiagnoosiin ja katsotaan että se oikeuttaa tuollaisen lapsellisen kiukuttelun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan niin helkkaristi ärsyttääkin. "mä oon niiiiiiiin erityisherkkä" "MÄ oon taas erityisherkkä sille ja tälle ja vähän tuollekin" ja sit ne "mä oon tuoksuyliherkkä"-tyypit. Viddu. Niitten takia koko Suomi on muuttumassa hajuttomaksi ja mauttomaksi, missään muualla Euroopassa ei olla näin saakelin "herkkiä" kuin täällä.
Kun rajat kunnolla aukeaa taas niin mä niin matkustan Etelä-Eurooppaan nuuhkimaan oikeita pesuaineitten tuoksuja ja muita.
Lähinnä ärsyttää se jos yhden mielen oikkujen mukaan täytyy suunnitella yhteisiä juttuja.
Vierailija kirjoitti:
Taas ihmiset, jotka eivät ole asiaan sen syvemmin tutustuneet, pauhaavat kovaan ääneen omia mielipiteitään "totuuksina".
Just tällaisia ihmisiä en voi sietää.
t. Erityisherkkä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas ihmiset, jotka eivät ole asiaan sen syvemmin tutustuneet, pauhaavat kovaan ääneen omia mielipiteitään "totuuksina".
Just tällaisia ihmisiä en voi sietää.
t. Erityisherkkä.
Minä olen ihan riittävästi tutustunut erityisherkkiin ja katson olevani kykenevä muodostamaan melko faktuaalisen mielipiteen heistä. Ikävää toki kun sekin loukkaa mutta minkäs teet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erityisherkät ovat omaan napaansa tuijottavia vinkuiitoja, jotka eivät ole kasvaneet aikuisiksi eivätkä ota aikuisen vastuuta mistään. Ketä kiinnostaa, jos joku läskiperseämmä kokee milloin minkäkin masentavana tai pahana? Elämä nyt vain on semmoista. Oma osuus pitää tehdä, ei se aina ole kivaa, mutta ei mikään ole. Lähipiirissäni on yksi tämmöinen värikäs ämmä, on keltaisia sukkahousuja ja lasten vaatteiden näköisiä yöpaitamaisia kolttuja. Jatkuvasti saikulla. Tekee ylikiltin miehensä elämän helvetiksi ja laiminlyö lastaan. Koska on niin kovin, kovin herkkä. Face täynnä soopaa omasta olosta ja kokemuksista. Suosittelen vahvasti perspektiivin laajentamista ja joidenkin muiden asemaan asettumista, esim. sen lapsensa tai miehensä. Ei vie lastaan harrastamaankaan mitään, kun oma jooga jää sitten vähemmälle eikä kestä stressiä. Lapsia on yksi kpl ja harrastus voisi olla ihan vaikka van kerran viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi, sekoitin hajusteyliherkkyyteen.
– nro 24
Menehän viemärisiira kuuseen siitä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas ihmiset, jotka eivät ole asiaan sen syvemmin tutustuneet, pauhaavat kovaan ääneen omia mielipiteitään "totuuksina".
Just tällaisia ihmisiä en voi sietää.
t. Erityisherkkä.
Minä olen ihan riittävästi tutustunut erityisherkkiin ja katson olevani kykenevä muodostamaan melko faktuaalisen mielipiteen heistä. Ikävää toki kun sekin loukkaa mutta minkäs teet.
Minäkin olen jo vuosien ajan lukenut kaltaistesi kommentteja, ja katson voivani muodotaa teistä niiden kautta hyvin faktuaalisen mielipiteen.
Ei ärsytä erityisherkät vaan ärsyttää se, kun siitä pitää tehdä numero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen eritysherkkä. En todellakaan tee siitä mitään numeroa. Kukaan ympärilläni ei edes tiedä siitä.
Ohis
Ettehän se s*atana edes tiedä, mitä se eritysherkkä tarkottaa!
Jos te näkisitte mut, te ette päälle päin tietäisi, miten kuormitun väkijoukossa tai mekkalassa. Miten tuskaa on tehdä töitä myymälässä, jossa on ylikirkkaat spottivalot. Miten huono olo joistain tuoksuista tulee (ei, en tarkoita hajuvesiä, vaan vaikka voimakasta homeenhajua tai esim. pilaantuneen/mädäntyneen perunan hajua). Miten joku uusi vaate voi tuntua iholla miljoonalta neulanpistolta.
Ette tietäis näistä mitään, koska se ei näy päälle päin, enkä mä kertoisi, kun läheisimmilleni.
Korkeintaan ihmettelisitte, miks kuljen pää kenossa, kun ette tietäis, että se on ainut asento, missä se päällyspaita EI kosketa mun niskaa...
Se, että tekee itsestään numeron ja kaikkialla pitää toitottaa, miten on raskasta ja vaikeea, johtuu jostain ihan muusta kuin siitä, että olisi oikeasti erityisherkkä.
Myös mua vituttaa, että tunnen sellaisia ihmisiä. Hyvin huomionhakuisia, itsekeskeisiä ihmisiä, mutta ei todellakaan erityisherkkiä.
Sama ilmiö kuin.. No tiedätte varmaan myös tämän hyvin dramaattisen "mulla on varmaan fibromyalgia/krooninen uupumusoireyhtymä" -ihmistyypin.
Nämä päästään jollain tapaa hullut ihmiset pilaavat oikeasti fyysisesti sairaiden maineen.
Itse en ole ottanut virallista fibromyalgia-diagnoosia vastaan, vaikka sen huomasi sekä fyssari että työterveys- ja erikoislääkäri.
Kun oikeaa hoitoakaan ei ole, niin selviän omien kipujeni kanssa kaikessa hiljaisuudessa.
Mieluummin kuin olisin ihmisten ja myös hoitohenkilökunnan mukaan tuon koodin vuoksi yksi näistä ärsyttävistä alati suureen ääneen valittavista, uupuneista tai kipeistä tyypeistä.
Tämä liittyy jotenkin tietyn ihmistyypim tapaan uhriutua ja valittaa kaikesta mahdollisesta ja saada kaikki huomio itseen. Olla marttyyri. Itse olen allerginen sellaiselle.
Niin, ja pidän itse siis sekä erityisherkkyyttä että mainitsemisen fyysisiä sairauksia lääkärin diagnosoimana ihan todellisina sairauksina mutta ikävä kyllä todella huonomaineisina.
Ääri-ilmiö sitten tästä saattaa olla tämä yksi nuori bloggaajanainen, josta täälläkin on keskusteltu. Joka koko ajan kuolee omasta mielestään ja kieltäytyy psykiatrisesta hoidosta.