Lue keskustelun säännöt.
Pöytätavat: ihmisten moukkamaisuus kyläillessä tms.
Moikka,
Tuli tässä mieheni kanssa puhetta että onko muiden tuttavissa ja sukulaisissa sellaisia ihmisiä jotka eivät osaa ottaa kyläiltäessä ruokaa/tarjottavia niin että ottaisi muut ihmiset huomioon?
Me olemme huomanneet että meidän muutama ystävä ottaa kakusta puolet tai juustosta puolet tajuamatta että hetkinen, minun jälkeeni tätä tulee ottamaan vielä 6 henkilöä.
Pohdimme että juontaako tämä ajattelemattomuus pula-ajan perinnöstä vai ns. nuoresta kyläilyperinteestä verrattuna esim. Ranskan tai Ruotsin hoviin.
Kiinnostaisi, että onko tätä ongelmaa nähtävissä ranskalaisten viinin ja juuston illanistujaisissa tai ruotsalaisten rapujuhlissa.
Ja ennen kuin joku sanoo että laittakaa tarjottavia enemmän sanon että kyseessä ei ole mitkään syökää tykistä lohikeittoa tyyppiset tilanteet. Vaan esim. brunssi jossa on paljon erilaisia tarjottavia.
Minun mielestäni yksi henkilö ei voi juoda kokonaista smoothie-kannua tai kokonaista juustoa.
Oletteko törmänneet vastaavaan käytökseen?
Kommentit (360)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en kyllä ymmärrä miten Ruotsin hovi tähän liittyy? Ruotsalaisistakaan aika harva on liene ollut siellä opissa. Ja olen kyllä kuullut tällaisista ihmisistä, mutta en onneksi ole juhlissa törmännyt. Ja ihan ilman Ruotsin hovia on tähän oppia saatu varmaan kotona äidin taholta.
Ruotsin hovissa työskentelevä tuttavani sanoo, että aina kun kuninkaallinen perhe on ollut syömässä, niin sen jälkeen löytyy mitä ihmeellisimmistä paikoista ruokaa. On heitelty pöytäkoristeinen sekaan ja muiden huonekalujen ja taide-esineiden päälle tai niiden taakse piilotettu jotain mikä ei ole maistunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttää suunnattomasti, kun sukulaisperheen muksut, 4 kpl, ryntää aina ensimmäisenä kahvipöytään kun kutsu käy ja istuvat parhaimmille paikoille (pieni asunto). Vanhemmat eivät sano mitään. Muksut kärkkyvät jo tarjottavia ja pyörivät keittiössä, kun isäntäväki viimeistelee kahvipöytää.
Näitä nähnyt. Tosiaan, lapset ovat parhailla paikoilla kahvipöydässä ja sotkevat enemmän tai vähemmän samalla kun kukaan ei opasta heitä. Tätä ennen on jo käyty närppimässä kastettavia, kukaan ei opasta että sitten vasta kun kutsutaan.
80-vee mummit ja papat istuvat LATTIALLA tai jossain eteisessä koiranpesän vieressä saappaiden seassa kahviaan ja kastettaviaan siemaillen. Juuri tuoneet satasen lahjat.
Mikseivät vanhemmat uskalla kasvattaa kullanmurujaan? Kasvattamatta jättäminen kostautuu taatusti joskus myöhemmin elämässä. Ei voi elää kuin metsäläinen. Voihan niille lapsille selittää, että vanhemmilla ihmisillä harvemmin polvet taipuvat yhtä kivuttomasti kuin lapsilla tai nuorilla aikuisilla. Tietenkin reumaattisen lapsi voi istua tuolilla tai sohvalla eikä lattiapallin päällä.
Meillä on ihan Ikeasta ostettuja halpoja jakkaroita, jotka ovat pinossa ja niitä nostellaan aina tarpeen mukaan. Pino ei vie edes paljoa tilaa kotoa.
Mitä tarkoittaa närppimässä kastettavia.
Luin täältä muutaman kommentin ja yllätyin kuinka eri tavalla ajattelen yleisesti ottaen kuin muut. Juhlien järjestäjänä laitan tarjolle melko paljon kaikkea syötävää, ja mitä enemmän vieraille maistuu, sen tyytyväisempi ja iloisempi olen. Jos juhlapöydässä nirsoillaan tai otetaan vain vähän, ajattelen helposti, että tarjottavat ovat jotenkin huonoja. Joten minun pöytään on tervetullut vieras, joka syö vaikka sen 1/4 kakusta, koska niitä kakkuja on vähintään kaksi (toinen odottaa jääkaapissa). Meillä ei lasketa.
Olin tuollainen teininä. Opin kyllä kun asiasta sanottiin. Mutta kotona en ollut oppinut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä2875 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttää suunnattomasti, kun sukulaisperheen muksut, 4 kpl, ryntää aina ensimmäisenä kahvipöytään kun kutsu käy ja istuvat parhaimmille paikoille (pieni asunto). Vanhemmat eivät sano mitään. Muksut kärkkyvät jo tarjottavia ja pyörivät keittiössä, kun isäntäväki viimeistelee kahvipöytää.
Näitä nähnyt. Tosiaan, lapset ovat parhailla paikoilla kahvipöydässä ja sotkevat enemmän tai vähemmän samalla kun kukaan ei opasta heitä. Tätä ennen on jo käyty närppimässä kastettavia, kukaan ei opasta että sitten vasta kun kutsutaan.
80-vee mummit ja papat istuvat LATTIALLA tai jossain eteisessä koiranpesän vieressä saappaiden seassa kahviaan ja kastettaviaan siemaillen. Juuri tuoneet satasen lahjat.
Mikseivät vanhemmat uskalla kasvattaa kullanmurujaan? Kasvattamatta jättäminen kostautuu taatusti joskus myöhemmin elämässä. Ei voi elää kuin metsäläinen. Voihan niille lapsille selittää, että vanhemmilla ihmisillä harvemmin polvet taipuvat yhtä kivuttomasti kuin lapsilla tai nuorilla aikuisilla. Tietenkin reumaattisen lapsi voi istua tuolilla tai sohvalla eikä lattiapallin päällä.
Meillä on ihan Ikeasta ostettuja halpoja jakkaroita, jotka ovat pinossa ja niitä nostellaan aina tarpeen mukaan. Pino ei vie edes paljoa tilaa kotoa.
Mitä tarkoittaa närppimässä kastettavia.
Käy ottamassa leivonnaisia pöydästä, tai kakun koristeita napsimassa, ennen kuin on tullut kutsu kahvitteluun.
Ei anneta kielen köyhtyä :) tuo kastettava tarkoittaa siis kahvileipää.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2875 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttää suunnattomasti, kun sukulaisperheen muksut, 4 kpl, ryntää aina ensimmäisenä kahvipöytään kun kutsu käy ja istuvat parhaimmille paikoille (pieni asunto). Vanhemmat eivät sano mitään. Muksut kärkkyvät jo tarjottavia ja pyörivät keittiössä, kun isäntäväki viimeistelee kahvipöytää.
Näitä nähnyt. Tosiaan, lapset ovat parhailla paikoilla kahvipöydässä ja sotkevat enemmän tai vähemmän samalla kun kukaan ei opasta heitä. Tätä ennen on jo käyty närppimässä kastettavia, kukaan ei opasta että sitten vasta kun kutsutaan.
80-vee mummit ja papat istuvat LATTIALLA tai jossain eteisessä koiranpesän vieressä saappaiden seassa kahviaan ja kastettaviaan siemaillen. Juuri tuoneet satasen lahjat.
Mikseivät vanhemmat uskalla kasvattaa kullanmurujaan? Kasvattamatta jättäminen kostautuu taatusti joskus myöhemmin elämässä. Ei voi elää kuin metsäläinen. Voihan niille lapsille selittää, että vanhemmilla ihmisillä harvemmin polvet taipuvat yhtä kivuttomasti kuin lapsilla tai nuorilla aikuisilla. Tietenkin reumaattisen lapsi voi istua tuolilla tai sohvalla eikä lattiapallin päällä.
Meillä on ihan Ikeasta ostettuja halpoja jakkaroita, jotka ovat pinossa ja niitä nostellaan aina tarpeen mukaan. Pino ei vie edes paljoa tilaa kotoa.
Mitä tarkoittaa närppimässä kastettavia.
Käy ottamassa leivonnaisia pöydästä, tai kakun koristeita napsimassa, ennen kuin on tullut kutsu kahvitteluun.
Ei anneta kielen köyhtyä :) tuo kastettava tarkoittaa siis kahvileipää.
En ole ikinä kuullutkaan kastettavista. Ilmeisesti jäänne niistä ajoista, kun kahvileipiä dippailtiin sinne kahviin? Nykyään ei toivottavasti sentään enää tarkoita, että teillä kahvileipiä kuuluu lähyökohtaisesyi dippailla juomaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moukkamaisuus liittyy just siihen että tilanteet joissa pitäisi osata käyttäytyä ja ottaa muut huomioon ovat näille moukille vieraita. Jos heillä ei ole tapoja, heillä ei myöskään ole älyä seurata mitä muut tekee ja ottaa siitä mallia.
Monet eivät osaa ajatella kokonaisuutta, huolehtivat vain omista tarpeistaan ja minä keskeisyys näkyy joka tekemisessä.
Ne kerrat kun olen pöydässä törmännyt moukkamaisuuteen ovat yleensä liittyneet siihen mitä ihmiset päästää suustaan.
Eli esim aletaan puhumaan illallispöydässä seikkaperäisesti jotain mätäpaiseen leikkaussessioita tai vatsavaivoja ja sen tuotoksia ja miten monesti kävi päivässä vessassa, saati sitten jotain pervohuumoria, EI, ne jutut ei kuulu ruokapöytään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2875 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttää suunnattomasti, kun sukulaisperheen muksut, 4 kpl, ryntää aina ensimmäisenä kahvipöytään kun kutsu käy ja istuvat parhaimmille paikoille (pieni asunto). Vanhemmat eivät sano mitään. Muksut kärkkyvät jo tarjottavia ja pyörivät keittiössä, kun isäntäväki viimeistelee kahvipöytää.
Näitä nähnyt. Tosiaan, lapset ovat parhailla paikoilla kahvipöydässä ja sotkevat enemmän tai vähemmän samalla kun kukaan ei opasta heitä. Tätä ennen on jo käyty närppimässä kastettavia, kukaan ei opasta että sitten vasta kun kutsutaan.
80-vee mummit ja papat istuvat LATTIALLA tai jossain eteisessä koiranpesän vieressä saappaiden seassa kahviaan ja kastettaviaan siemaillen. Juuri tuoneet satasen lahjat.
Mikseivät vanhemmat uskalla kasvattaa kullanmurujaan? Kasvattamatta jättäminen kostautuu taatusti joskus myöhemmin elämässä. Ei voi elää kuin metsäläinen. Voihan niille lapsille selittää, että vanhemmilla ihmisillä harvemmin polvet taipuvat yhtä kivuttomasti kuin lapsilla tai nuorilla aikuisilla. Tietenkin reumaattisen lapsi voi istua tuolilla tai sohvalla eikä lattiapallin päällä.
Meillä on ihan Ikeasta ostettuja halpoja jakkaroita, jotka ovat pinossa ja niitä nostellaan aina tarpeen mukaan. Pino ei vie edes paljoa tilaa kotoa.
Mitä tarkoittaa närppimässä kastettavia.
Käy ottamassa leivonnaisia pöydästä, tai kakun koristeita napsimassa, ennen kuin on tullut kutsu kahvitteluun.
Ei anneta kielen köyhtyä :) tuo kastettava tarkoittaa siis kahvileipää.
En ole ikinä kuullutkaan kastettavista. Ilmeisesti jäänne niistä ajoista, kun kahvileipiä dippailtiin sinne kahviin? Nykyään ei toivottavasti sentään enää tarkoita, että teillä kahvileipiä kuuluu lähyökohtaisesyi dippailla juomaan?
Lienee murretta ja käytössä joissain suvuissa tms. Tiedän itse yhden sukulaisen joka sanaa käyttää. Kirjaimellisesti kukaan ei kuitenkaan kasta sitä pullaa kaffeeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Veljeni on tällainen.
En tosin voi syyttää, koska meidän vanhempamme eivät opettaneet meille yleensäkään mitään elämästä.
Teen aina siten kuin eräässä maassa tehtiin, jossa asuin: kokkaan tarjottavia niin paljon kuin kohtuulla arvelen ihmisten syövän. Esim. ruokaisaa salaattia, joskus risottotyylistä tuhtia riisipataa, josta yleensä kaikki tykkäävät.
Otan kunkin vieraan lautasen erikseen ja mätän siihen annoksen.
Riippuen siitä miten paljon
ruokaa jää, ladon santsiannoksen. Tuon jälkkäriannoksen nenän eteen.
Kahvia kaadan litrakaupalla, ken haluaa.
Tutut yleensä ovat tyytyväisiä, olo on kuin ravintolassa.
Ei tule koskaan noloa hetkeä, kula ottaa ja miten paljon kehtaa. Asia on ratkaistu :)
Mahtaako kirurgeja tai asentajia hirveästi kiinnostaa ruokailu joidenkin sääntöjen mukaan, kun jokapäivä muutenkin joutuu olemaan työkalut kourassa suorittaen niillä pakkoliikkeitä toisten määräämään tahtiin, niinkuin hienoilla kutsuilla ruokapöydässä haarukat ja veitset käsissä rueta sitten kuin remontin tekoon työstämään niillä sitä annosta :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Heh, ihan sillä tavalla että olemme metsäläisiä verrattuna vauraaseen länsinaapuriimme. Alkaen ihan pukeutumisesta.
Rumat ne vaatteilla koreilee on Suomessa aikoinaan hoettu ja liian pitkään.
Toisin ollut ruotsalaisilla.Kun Suomessa on ollut vasta huoltamoiden baarit on Ruotsissa isät käyneet lasten kanssa kivoissa kahviloissa ja ravintoloissa.
Hovilla tarkoitan että maa on vauras ja siellä on arvostettu kauniita käytöstapoja.
Suomessa on varmaan samaan aikaan arvostettu raskaan työn raatajia jotka rankan työpäivän jälkeen vetävät ruokaa kaksin käsin naamaan välittämättä jääkö kaverille kans.
Täällä ainakin ennen rehellisyyttä enemmän kun tavoilla koreilua, ja hyvä niin! Pitääkö pikkurilli olla joka Pirkalla ja Pekalla pystyssä kun kylään mennään... ihme jäykistelyä. Pöytätavat ja maalaisjärki pitäisi jokaisella olla ihan omasta takaa
Ilman ilman mitään hovin teeskentelyä.
Ihmetyttää myös, miten monilla ihan tavallisetkaan ruokailutavat eivät enää ole hallussa. Nuoret eivät osaa pitää edes haarukkaa ja veistä oikein. Pelkkä perusote on hukassa ja näyttää tosi hankalalta kun haarukan piikit ylöspäin ja ranne notkolla sohivat veitsellä ja yrittävät saada ruuan pysymään haarukassa. Onko näin, että perheissä ei enää syödä yhdessä ja nuoret syövät keskenään pikaruokapaikoissa,, joissa ei paljon ruokatapoja opi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2875 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttää suunnattomasti, kun sukulaisperheen muksut, 4 kpl, ryntää aina ensimmäisenä kahvipöytään kun kutsu käy ja istuvat parhaimmille paikoille (pieni asunto). Vanhemmat eivät sano mitään. Muksut kärkkyvät jo tarjottavia ja pyörivät keittiössä, kun isäntäväki viimeistelee kahvipöytää.
Näitä nähnyt. Tosiaan, lapset ovat parhailla paikoilla kahvipöydässä ja sotkevat enemmän tai vähemmän samalla kun kukaan ei opasta heitä. Tätä ennen on jo käyty närppimässä kastettavia, kukaan ei opasta että sitten vasta kun kutsutaan.
80-vee mummit ja papat istuvat LATTIALLA tai jossain eteisessä koiranpesän vieressä saappaiden seassa kahviaan ja kastettaviaan siemaillen. Juuri tuoneet satasen lahjat.
Mikseivät vanhemmat uskalla kasvattaa kullanmurujaan? Kasvattamatta jättäminen kostautuu taatusti joskus myöhemmin elämässä. Ei voi elää kuin metsäläinen. Voihan niille lapsille selittää, että vanhemmilla ihmisillä harvemmin polvet taipuvat yhtä kivuttomasti kuin lapsilla tai nuorilla aikuisilla. Tietenkin reumaattisen lapsi voi istua tuolilla tai sohvalla eikä lattiapallin päällä.
Meillä on ihan Ikeasta ostettuja halpoja jakkaroita, jotka ovat pinossa ja niitä nostellaan aina tarpeen mukaan. Pino ei vie edes paljoa tilaa kotoa.
Mitä tarkoittaa närppimässä kastettavia.
Käy ottamassa leivonnaisia pöydästä, tai kakun koristeita napsimassa, ennen kuin on tullut kutsu kahvitteluun.
Ei anneta kielen köyhtyä :) tuo kastettava tarkoittaa siis kahvileipää.
En ole ikinä kuullutkaan kastettavista. Ilmeisesti jäänne niistä ajoista, kun kahvileipiä dippailtiin sinne kahviin? Nykyään ei toivottavasti sentään enää tarkoita, että teillä kahvileipiä kuuluu lähyökohtaisesyi dippailla juomaan?
Näin kieli juuri köyhtyy, kun kaikki otetaan niin turkasen konkreettisesti eikä ymmärretä kielikuvia tai synonyymeja. Kaikki muuttuu tylsäksi ja mielikuvituksettomaksi. Taisteluun! Ja kastettavaa kahvipöytään!
En keksi muita mutta oma äitini on sellainen, että saattaa esim. nakkikeitosta poimia puolet nakeista omalle lautaselle ja jouluna ottaa puolet juustosta yms.
Muualla en tällaiseen ole törmännyt, omia lapsia ohjeistan kakkutilanteissa, kun ovat vielä pieniä ja voisivat periaatteessa tällaisen tempun tehdä. :D 8v Isoveli myös muistaa ohjeistaa pienempiä, eli oppi mennyt perille.
Vierailija kirjoitti:
En keksi muita mutta oma äitini on sellainen, että saattaa esim. nakkikeitosta poimia puolet nakeista omalle lautaselle ja jouluna ottaa puolet juustosta yms.
Muualla en tällaiseen ole törmännyt, omia lapsia ohjeistan kakkutilanteissa, kun ovat vielä pieniä ja voisivat periaatteessa tällaisen tempun tehdä. :D 8v Isoveli myös muistaa ohjeistaa pienempiä, eli oppi mennyt perille.
Niin ja pöytätapoja muutenkin opetetaan, ei kyynärpäitä pöydällä, kiitetään, ei olla puhelimella, pipot pois yms, ikätason mukaan myös lisää toki. Ainoan poikkeuksen teen toistaiseksi siinä, että pöydästä saa kyllä nousta kun on valmis, ellei olla jossain vierailla juhlissa jne. Mun äiti ei ole pöytätapoja koskaan opettanut, mutta peilasin paljon muita ihmisiä, joita pidin sivistyneinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en kyllä ymmärrä miten Ruotsin hovi tähän liittyy? Ruotsalaisistakaan aika harva on liene ollut siellä opissa. Ja olen kyllä kuullut tällaisista ihmisistä, mutta en onneksi ole juhlissa törmännyt. Ja ihan ilman Ruotsin hovia on tähän oppia saatu varmaan kotona äidin taholta.
Ruotsin hovissa työskentelevä tuttavani sanoo, että aina kun kuninkaallinen perhe on ollut syömässä, niin sen jälkeen löytyy mitä ihmeellisimmistä paikoista ruokaa. On heitelty pöytäkoristeinen sekaan ja muiden huonekalujen ja taide-esineiden päälle tai niiden taakse piilotettu jotain mikä ei ole maistunut.
Kuninkaan neuvonantajana toimiva kaverini sanoo, ettei pidä paikkaansa. Kaikkea ei ole pakko syödä, mutta kaikkea pitää maistaa. Näin hän sanoi Kallellekin.
Vierailija kirjoitti:
Olen törmännyt vastaavaan, ottajina tosin olleet vierailijoiden lapset joita ei yhtään ohjeisteta tai komenneta vanhempien taholta. Ei ole fiksua että yksi lapsi rohmuaa puolet kakusta kerralla vaikka 10 lasta ei ole vielä saanut palaakaan. Vanhemmat kuitenkin paikalla ja vieressä. Näitä tyyppejä ei enää kutsuta juhliin.
Lapsille voi leikata valmiit palat lautasille. Aikuisillekin voi tehdä palat tarjoiluvadille, niin siitä näkee, että paloja on yhtä monta kuin syöjää. Ei sen takia pidä ihmissuhteita rikkoa.
Sisareni lasten syntymäpäivillä aina ihmettelin kun kaikki tarjottavat oli esimaistettu, kakut ym aloitettu, vaikka olimme ensimmäiset vieraat. Ihmettelin itsekseni miksei ole kertonut lapsilleen, että odotetaan vieraita ja sitten maistetaan.
Minä olin näin opettanut omille lapsilleni kotonani ja se toimii. Myöhemmin huomasin että se olikin hänen mieslapsensa, jonka piti saada aina heti maistaa herkkuja. Tämä valkeni, kun tulivat omille juhlilleni. Mies maisteli piparkakut ym pöydän ääressä seisten, ennen istuutumistaan. Olin pöyristynyt, hän jonkinlaisessa esimiesasemassa työssään.
Pöytätavat opitaan kotona.
Mikseivät vanhemmat uskalla kasvattaa kullanmurujaan? Kasvattamatta jättäminen kostautuu taatusti joskus myöhemmin elämässä. Ei voi elää kuin metsäläinen. Voihan niille lapsille selittää, että vanhemmilla ihmisillä harvemmin polvet taipuvat yhtä kivuttomasti kuin lapsilla tai nuorilla aikuisilla. Tietenkin reumaattisen lapsi voi istua tuolilla tai sohvalla eikä lattiapallin päällä.
Meillä on ihan Ikeasta ostettuja halpoja jakkaroita, jotka ovat pinossa ja niitä nostellaan aina tarpeen mukaan. Pino ei vie edes paljoa tilaa kotoa.