Lue keskustelun säännöt.
Voi itku. Yritettiin lasta, nyt olen sitten raskaana ja mies perääntyy :(
19.11.2016 |
Ollaan oltu yhdessä kaksi vuotta, asuttu yhdessä vähän yli vuosi. Jätettiin ehkäisy pois pari kk sitten miehen ehdotuksesta. Mutta itsekin haluaisin lapsen, niin se oli minulle ok ehdotus. Ja ollaan molemmat 35-vuotiaita niin ajattelin, että ei tässä vuosia kannata odotella kuitenkaan. Nyt sitten plussasin, tein testin viikko sitten, eli raskaana ollaan. Ilo vaihtui suruksi kun mies täräyttikin suutuspäissään että ei halua sitä lasta ja katuu että olen raskaana. En ymmärrä miten voi mieli muuttua parissa viikossa noin :( . Mies ei suostu puhumaan asiasta, vihoittelee vain. Hän sitä ehkäisyä halusi pois jättää ja hössötti lapsesta, minä en yhtään houkutellut häntä siihen. En voi tehdä aborttia, joten tässä sitä ollaan sitten. Itkettää vain enkä pysty ajattelemaan järkevästi. Mistä ihmeestä voi olla kyse?
Kommentit (149)
Sun tilanteessa antaisin raskauden jatkua ja olisin iloinen vauvasta. Miehen päätös jos haluaa erota, isä hän on kuitenkin. Minä hoidin lapseni kokonaan , erottiin kun lapsi oli 3v. Hän tapasi isänsä vasta aikuisena, välit ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikset voi tehdä aborttia? Eiköhän se olisi paras ratkaisu, jos mies OIKEASTI on sitä mieltä, ettei halua isäksi. Tai sitten kannat vastuun yksin, mies toki maksaa elarit.
Minusta ap ei kannata miehen käytöksen takia tehdä aborttia, lapsen voi kasvattaa yksinhuoltajanakin.
Miehelle iski vaan paniikki päälle. Kyllä se siitä. Olen ihan varma, että kaikki on kohta taas hyvin ja miehestä tulee vielä kunnon isä.
Onhan se surullista mutta ainahan se on riski että saa yksin hoitaa lapsen/lapset. Voi tulla ero, sairaus tai kuolema. Mitään takeita ei ole. Lapsi on tärkein kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
No tee abortti tietenkin. Ja kuka on niin tyhmä että 2 vuoden seurustelun jälkeen hankkii lapsia? tosi lyhyt aika.
2 vuotta on oikein sopiva aika. Jos ylipäätään joskus lapsia haluaisin, en todellakaan tekisi aborttia. Siinä tulee jo ikäkin vastaan, jos jää tuossa kovasti odottelemaan, tai eroaa ja lähtee etsimään uutta isäehdokasta. Sen uuden kanssa ei välttämättä kahta vuotta ehtisi edes seurustella, ennen kuin biologia jo alkaa kolkutella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä valitettavasti vähän samanlainen kokemus. Mies halusi lasta ja yllättyi ilmeisesti kun tärppäsi samantien. Todella tyly reaktio raskaustestin plussaan.. noh ajan kuluttua rauhoittui, mutta intiimielämämme kuoli täysin( hän ei halunnut enää) ja valitettavasti myös pettäminen alkoi. Kituutin suhteessa 4-5v vielä lapsen synnyttyä vaikka olimme kuin kämppiksiä. Lopulta riitti pään seinään hakkaaminen ja muutin lapsen kanssa pois.
Voi olla, että se mies vielä rauhoittuu ja tämä on alkushokki hänelle. Toivottavasti. Jos sama meno jatkuu niin tukea löytyy paljon yksinodottajille.. Omasta kokemuksesta sanon että kannattaa lähteä ennemmin kuin myöhemmin. Säästät itsesi paljolta..
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kaksi lasta. Molemmilla kerroilla plussan tärähtäessä tikkuun, iski paniikki ja "tämän voi vielä perua" -fiilis. Fiilikset tulee ja fiilikset menee. Miehes teki inhottavasti, mutta jotenkin ymmärrän häntä. Antaisin anteeksi, mutta ei niin, että asia vaan unohdetaan. Kissa pöydälle ja puhukaa juttu selväksi.
Näin. Elämän muuttuminen pysyvästi iskee tajuntaan ja siitä seuraa epävarmuus ja jännitys siitä, onko tehnyt oikean valinnan ja se purkautuu paniikkireaktiona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä. En tiedä mistä tähän keskusteluun joillekin on tullut olo että harkitsen aborttia, en harkitse, enkä tee aborttia.
Ne on vain kommentteja siihen, kun joku ehdottaa aborttia ratkaisuksi tilanteeseen. Tää kun on keskustelupalsta, niin asiat velloo vähän aloituksen sivustakin.
En olisi ikinä tehnyt aborttia jos mies olisi jättänyt ja/tai pettänyt. Eihän se vauvan vika ole että mies onkin paska. Kun vauva on tpivottu ja haluttu niin se on sitä ilman paskaa miestäkin. Kaikesta selviää kun niin haluaa ja päättää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi on se paras asia tässä. Onnea! Pärjäät kyllä.
Kymmenen vuotta vanha aloitus. Jos tuo lapsi lopulta syntyi, niin nyt hän taitaa parhaillaan lopetella peruskoulun kolmatta luokkaa ja jää kohta kesälomalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidät lapsen. Lapsi on lahja ja sitä olet toivonut, mieskin. Nyt vaan annat miehesi rauhassa totutella ajatukseen perheestä. Jos sinulla on ollut vaikeuksia tulla raskaaksi, voi olla että tämä on ainut mahdollisuutesi. Jos nyt tekisit raskaudenkeskeytyksen ja ottaisit eron miehestäsi, alkaisit etsimällä etsimään miestä joka haluaa lapsia voi olla ettet enää raskaudu.
No sä pidät lapsen ja ilmeisesti mies on kumminkin täyspäinen ja töissä koska yhdessä asiasta sovitte ja hänet isäehdokkaaksi kelpuutit. Pidä lapsi vaikka yksin, sulla ei välttämättä muuten tule olemaan lasta ollenkaan ikäsi puolesta. Mies joko sopeutuu asiaan ja siihen että tämä oli myös alunperin hänen tahtonsa tai jatkaa matkaa mutta maksaa sulle elärit. Ei ole niin että mies ei kanna vastuutaan omista päätöksistään ja voi muuttaa mielipidettään kuten haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pidät lapsen. Lapsi on lahja ja sitä olet toivonut, mieskin. Nyt vaan annat miehesi rauhassa totutella ajatukseen perheestä. Jos sinulla on ollut vaikeuksia tulla raskaaksi, voi olla että tämä on ainut mahdollisuutesi. Jos nyt tekisit raskaudenkeskeytyksen ja ottaisit eron miehestäsi, alkaisit etsimällä etsimään miestä joka haluaa lapsia voi olla ettet enää raskaudu.
No paha sitä on kymmenvuotiaana enää poiskaan antaa, ääliö.
Ettekö te lainkaan katso, että milloin aloitus on tehty vaan neuvotte täällä ap:ta asiassa joka on ratkennut jo vuosia sitten.
Tämähän on tyypillistä narskujen touhua. Ap:na juoksisin lujaa.
Vierailija kirjoitti:
Paniikki iski miehelle. Kyllä se siitä, useimmissa tapauksissa. Tuo on yllättävän yleistä. Että mies toivoo lasta ja sitten kun kumppani tuleekin raskaaksi niin mies sanoo että ei olekaan valmis.
Meillä kävi näin ensimmäisen lapsen kohdalla. Mies panikoi aivan täysin, vaikka oli aina halunnut lapsia. Aborttia ehdotti. Hän sulatteli asiaa kolme viikkoa ja sitten naps olikin yhtäkkiä ihan innoissaan. Hyvä isä on ollut.
Jos yli 35 vuotias nainen tulee raskaaksi. Niin ehdottomasti kannattaa pitää lapsi. Tietysti, jos lapsessa on jotain häikkää. Niin jokainen tekee omat ratkaisunsa sitten itse raskauden suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tulin äidiksi saman ikäisenä kuin ap enkä olisi millään pärjännyt yh.na. Syy, lapsella oli niin paha koliikki ja refluksi ja päivät olivat suoraa itkua. Vasta n vuoden ikäisenä alkoi helpottaa. Kyllähän yh-äitinä olo menee helpon vauvan kanssa mutta jos vauva on haastava niin se on varmasti todella raskasta.
Minä taas tiedän naisia, jotka pärjäsivät yh:na samanlaisessa tilanteessa. Rankkaa se tietysti oli, mutta ihmiset ovat erilaisia. Ei kannata pelotella toisia turhaan.
Ei tämä ole pelottelua. Pitää vaan olla realisti ja ottaa huomioon että vauva voi olla tosi haastavakin. Tätä ei koskaan täällä oteta huomioon.
So what? Vauva on vauva, oma lapsesi, ja tilanteen mukaan mennään vauvan ja perheen parhaaksi.
-Itsellä kaksi pientä lasta. Vauva-aika on ollut vaativaa, mutta oma rakas lapsi tuo joka päivä paljon iloa elämään.
Mun mies lähti 2 viikoksi toiselle paikkakunnalle keikkatöihin, kun kuuli raskaudesta, vaikka molemmat sitä oltiin haluttu. Soitin sitten perään ja kysyin, että onko tulossa ollenkaan takaisin, kun niin äkisti lähti.
Tulihan se sieltä, mutta saattoi silloin jo olla muita naisia kierrossa ja kävi ne vaan hetkeksi hyvästelemässä tms.
Aikamoinen pettymys koko mies, mutta pojallemme oli ihan hyvä isä, kunnes erottiin. Erotessa miehellä oli jo uusi nainen Helsingissä katsottuna. Kun laitoin me talon myyntiin, lähti heti puhelun kourassa ajelulle ja soitti Hesan muijalle, että Tinder panosuhde jatkuu.
Vuoden asui samalla paikkakunnalla kuin minä ja poika, ja sitten hommasi työpaikan Hesasta ja muutti mimmin ja sen tyttären luo.