Lue keskustelun säännöt.
Voi itku. Yritettiin lasta, nyt olen sitten raskaana ja mies perääntyy :(
19.11.2016 |
Ollaan oltu yhdessä kaksi vuotta, asuttu yhdessä vähän yli vuosi. Jätettiin ehkäisy pois pari kk sitten miehen ehdotuksesta. Mutta itsekin haluaisin lapsen, niin se oli minulle ok ehdotus. Ja ollaan molemmat 35-vuotiaita niin ajattelin, että ei tässä vuosia kannata odotella kuitenkaan. Nyt sitten plussasin, tein testin viikko sitten, eli raskaana ollaan. Ilo vaihtui suruksi kun mies täräyttikin suutuspäissään että ei halua sitä lasta ja katuu että olen raskaana. En ymmärrä miten voi mieli muuttua parissa viikossa noin :( . Mies ei suostu puhumaan asiasta, vihoittelee vain. Hän sitä ehkäisyä halusi pois jättää ja hössötti lapsesta, minä en yhtään houkutellut häntä siihen. En voi tehdä aborttia, joten tässä sitä ollaan sitten. Itkettää vain enkä pysty ajattelemaan järkevästi. Mistä ihmeestä voi olla kyse?
Kommentit (115)
Vierailija kirjoitti:
Mistä tässä on kyse? Vastaus = miesvihaprovosta.
Miksi niin ajattelet? Provo tämä ei ole. Omalle miehelle olen kyllä vihainen. En muille miehille. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikset voi tehdä aborttia? Eiköhän se olisi paras ratkaisu, jos mies OIKEASTI on sitä mieltä, ettei halua isäksi. Tai sitten kannat vastuun yksin, mies toki maksaa elarit.
En pysty, en antaisi ikinä anteeksi itselleni että olen abortoinut lapsen. En voisi elää sen asian kanssa, tunnen itseni kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Mikset voi tehdä aborttia? Eiköhän se olisi paras ratkaisu, jos mies OIKEASTI on sitä mieltä, ettei halua isäksi. Tai sitten kannat vastuun yksin, mies toki maksaa elarit.
Joo, tosi hieno ajatus: päätetään yhdessä yrittää lasta, ja sitten kaikki vastuu lankeaakin vain toiselle osapuolelle. Tapu tapu. Nykyään on näköjään muotia olla niin kyyninen, että abortin tekeminen vastaa suunnilleen sukkien vaihtamista.
En nyt osaa antaa mitään neuvoja, mutta mä itse olen ollut aika paljon kauhuissani raskausajat. Sehän on hirveän lopullista, kun lapsi on tulossa. Voisikohan olla vähän samanlaisia tuntemuksia miehelläsi?
voi itku kyllä. Kannattaisiko muistuttaa miestä, että hänhän sitä ehdotti alun perin. Ehkei uskonut, että näin nopeasti tärppää - olisiko siitä kyse? Oli ehkä varautunut siihen, että joskus puolen vuoden, vuoden kuluttua ehkä raskaus toteutuu.
Jos hän ei ole valmis kantamaan vastuuta, niin ei voi mitään. Jos itse haluat lapsen, pidät sen ja hoidat asiat, kuten kuuluu, elatusmaksut sitten tulevat jotain kautta. Jos et halua jostain uskonnollisesta tms. syystä aborttia, voit antaa lapsen adoptoitavaksi. Ei sekään hyvä ratkaisu ehkä ole, mutta tilanteita on niin monia, ettei voi ennalta sitä poiskaan laskuista jättää.
Vierailija kirjoitti:
Mikset voi tehdä aborttia? Eiköhän se olisi paras ratkaisu, jos mies OIKEASTI on sitä mieltä, ettei halua isäksi. Tai sitten kannat vastuun yksin, mies toki maksaa elarit.
Ei jumalauta. Abortti ei ole mikään ratkaisu tilanteessa, jossa lapsi on yhdessätuumin alulle laitettu.
Miehelle voi ilmoittaa, että aikuistuu eikä ala nyt ruikuttaa kuin pikkulapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset voi tehdä aborttia? Eiköhän se olisi paras ratkaisu, jos mies OIKEASTI on sitä mieltä, ettei halua isäksi. Tai sitten kannat vastuun yksin, mies toki maksaa elarit.
En pysty, en antaisi ikinä anteeksi itselleni että olen abortoinut lapsen. En voisi elää sen asian kanssa, tunnen itseni kyllä.
No sitten et see aborttia ja synnytät sen lapsen. Mies luultavammin lähtee lätkimään mutta saat ainakin elarit. Apua saa neuvolasta ja toivottavasti sulla on omiakin turvaverkkoja. Harmillinen juttu mutta näin siinä saattaa käydä. Suosittelen mennään naimisiin ensin ja sitten vasta hankkimaan ne lapset.
Miksi sä edes mietit aborttia? Ethän sä sitä lasta kai miehen takia halunnut, vaan lapsen itsensä takia? Ilman miestäkin selviää lapsen kanssa, vaikka se toki rankempaa voikin olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos pikkuisenkaan toivot saavasi joskus lapsia, niin aborttia ei kannata tehdä.
Onnittelut raskaudesta! Voi olla, että miehellä on paniikki, joka menee kohta ohitse, mutta jos ei mene, niin selviät yksinkin.
Oletteko naimisissa? Onko avioehto?
Nyt kannattaa myös soittaa esim. miehen sukulaisille, ja kysyä, että saako heistä apua, kun olet raskaana, ja nyt ei mies haluakaan lasta.
Kyllä sie pärjäät yksinkin, älä huoli. Miehelle iski ehkä kriisi kun lapsen tulo ko konkretisoitui. Saattaa vielä tokkeentua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset voi tehdä aborttia? Eiköhän se olisi paras ratkaisu, jos mies OIKEASTI on sitä mieltä, ettei halua isäksi. Tai sitten kannat vastuun yksin, mies toki maksaa elarit.
En pysty, en antaisi ikinä anteeksi itselleni että olen abortoinut lapsen. En voisi elää sen asian kanssa, tunnen itseni kyllä.
Sitten se on oma valintasi ja turha siitä on muita syyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset voi tehdä aborttia? Eiköhän se olisi paras ratkaisu, jos mies OIKEASTI on sitä mieltä, ettei halua isäksi. Tai sitten kannat vastuun yksin, mies toki maksaa elarit.
En pysty, en antaisi ikinä anteeksi itselleni että olen abortoinut lapsen. En voisi elää sen asian kanssa, tunnen itseni kyllä.
No sitten et see aborttia ja synnytät sen lapsen. Mies luultavammin lähtee lätkimään mutta saat ainakin elarit. Apua saa neuvolasta ja toivottavasti sulla on omiakin turvaverkkoja. Harmillinen juttu mutta näin siinä saattaa käydä. Suosittelen mennään naimisiin ensin ja sitten vasta hankkimaan ne lapset.
Naimisissa olo vaan ei auta tuollaisessa tilanteessa mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmeessä ryhdyit tietoisesti au-äidiksi? Kahdessa vuodessa ei ihmistä opi tuntemaan, joten aivan liian varhain rupesit äidiksi haaveilemaan. Lisäksi, eikö tuon isäpotentiaalin näe jo melko aikaisin. Penikkatauti ei saa vaivata, jos isäksi ryhtyy...
Lapsella on OIKEUS äitiin ja isään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset voi tehdä aborttia? Eiköhän se olisi paras ratkaisu, jos mies OIKEASTI on sitä mieltä, ettei halua isäksi. Tai sitten kannat vastuun yksin, mies toki maksaa elarit.
En pysty, en antaisi ikinä anteeksi itselleni että olen abortoinut lapsen. En voisi elää sen asian kanssa, tunnen itseni kyllä.
No sitten et see aborttia ja synnytät sen lapsen. Mies luultavammin lähtee lätkimään mutta saat ainakin elarit. Apua saa neuvolasta ja toivottavasti sulla on omiakin turvaverkkoja. Harmillinen juttu mutta näin siinä saattaa käydä. Suosittelen mennään naimisiin ensin ja sitten vasta hankkimaan ne lapset.
Jos mies on urpo, sitä ei papin aamenet paljon muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset voi tehdä aborttia? Eiköhän se olisi paras ratkaisu, jos mies OIKEASTI on sitä mieltä, ettei halua isäksi. Tai sitten kannat vastuun yksin, mies toki maksaa elarit.
Ei jumalauta. Abortti ei ole mikään ratkaisu tilanteessa, jossa lapsi on yhdessätuumin alulle laitettu.
Miehelle voi ilmoittaa, että aikuistuu eikä ala nyt ruikuttaa kuin pikkulapsi.
Minä tietysti suutuin miehelle hänen sanoistaan ja sanoin suunnilleen kuin ehdotat, siis pari päivää sitten. Että kasva aikuiseksi ja lakkaa olemasta kuin viisi vuotias kakara ja kanna vastuusi. Joo huusin, koska olin niin ahdistunut kun hän oli ensin huutanut minulle muun riidan yhteydessä että ei halua sitä lasta. Mies tietysti suuttui lisää sanoistani ja mököttää nyt, ei suostu keskustelemaan. Ap.
Vierailija kirjoitti:
voi itku kyllä. Kannattaisiko muistuttaa miestä, että hänhän sitä ehdotti alun perin. Ehkei uskonut, että näin nopeasti tärppää - olisiko siitä kyse? Oli ehkä varautunut siihen, että joskus puolen vuoden, vuoden kuluttua ehkä raskaus toteutuu.
Jos hän ei ole valmis kantamaan vastuuta, niin ei voi mitään. Jos itse haluat lapsen, pidät sen ja hoidat asiat, kuten kuuluu, elatusmaksut sitten tulevat jotain kautta. Jos et halua jostain uskonnollisesta tms. syystä aborttia, voit antaa lapsen adoptoitavaksi. Ei sekään hyvä ratkaisu ehkä ole, mutta tilanteita on niin monia, ettei voi ennalta sitä poiskaan laskuista jättää.
Tästä kommentista (abortti+adoptiojutut) tulee mieleen vaan kysymys, että tosissaanko ei ennen ehkäisyn poisjättöä mietitä, pärjääkö lapsen kanssa yksin.
Jos tosiaan ollaan aborttia tekemässä halutussa raskaudessa jos mies perääntykin, niin ei pitäisi missään tapauksessa edes harkita lapsen hankkimista. Lapsi ei ole lelu, jolla leikitään niin kauan kuin mieskin leikkii ja sitten heitetään nurkkaan.
Paniikki iski miehelle. Kyllä se siitä, useimmissa tapauksissa. Tuo on yllättävän yleistä. Että mies toivoo lasta ja sitten kun kumppani tuleekin raskaaksi niin mies sanoo että ei olekaan valmis.
Ota rauhallisesti, vaikka se onkin sydäntäsärkevää.
Mies voi muuttaa mielensä kun lapsi syntyy ja näkee miten ihana vauva on.
Ja jos ei niin mies on itsekäs munapää eikä lapsen arvoinen. Älä ainakaan laita lasta maksamaan hengellään siitä, että isä sattui muuttamaan mieltään hetken mielijohteen jälkeen...
Voimia sulle!
Mä tulin äidiksi saman ikäisenä kuin ap enkä olisi millään pärjännyt yh.na. Syy, lapsella oli niin paha koliikki ja refluksi ja päivät olivat suoraa itkua. Vasta n vuoden ikäisenä alkoi helpottaa. Kyllähän yh-äitinä olo menee helpon vauvan kanssa mutta jos vauva on haastava niin se on varmasti todella raskasta.
Oliko teillä mitään riitaa ennen kuin kerroit?
Ehkä mies on tavannut toisen, ja aikoi juuri erota. Tai sitten hän vain pelästyi hetkellisesti, on kohta taas järjissään ja pyytää anteeksi.
Joka tapauksessa onnea raskaudesta! SINÄ saat lapset, ilman miestä tai hänen kanssaan. Tulet varmasti pärjäämään hyvin myös yksinhuoltajana, vaikka nyt pelottaisikin. Onko sinulla sukulaisia tai ystäviä, jotka olisivat valmiita auttamaan lapsen kanssa?
Mikset voi tehdä aborttia? Eiköhän se olisi paras ratkaisu, jos mies OIKEASTI on sitä mieltä, ettei halua isäksi. Tai sitten kannat vastuun yksin, mies toki maksaa elarit.