Lue keskustelun säännöt.
Olen 31-vuotias nainen ja kärsin erittäin pahasta itseinhosta
17.11.2016 |
En pidä vartalostani yhtään. Mahassa on muutamia raskausarpia, tosin jo haalistuneita, rinnat roikkuvat imetyksen jäljiltä ja muutenkin paljon ylimääräistä kertynyt. Painan 63 ja olen pitkä 166. Käyn säännöllisesti salilla, mutta ei tunnu auttavan.
Lisäksi, en ole ollenkaan tyytyväinen kasvoihini. Silmät ja huulet ovat pienet ja naamassa alkaa näkyä juonteita.
Ahdistaa olla tässä vartalossa ja tämän näköinen. Minua on kiusattu paljon lapsena ja nuorena juuri ulkonäön takia ja se varmasti vaikuttaa asiaan.
Lisäksi inhoan itseäni myös siksi, etten kertakaikkiaan saa laihdutettua. Minulla on myös taipumusta ahmimiseen ja tunnesyömiseen.
Olen ahdistunut. En voi katsoa itseäni peiliin jos olen alaston. Uimahallissa alkaa aina ahdistamaan, kun näen, että muilla ikäisilläni naisilla on paljon kauniimmat vartalot :( Saan välillä kohtauksia ja joskus olen meinannut leikata hiukseni kaljuksi, koska olen niin ruma ja haluan - ilmeisesti - rangaista itseäni.
Tästä asiasta on tullut minulle tosi iso juttu. Haluaisin niin kovasti olla kauniimpi ja laihempi.
Mitä voin tehdä asialle muuta kuin yrittää laihduttaa? Luulen myös, että laihdutus ei kuitenkaan poista täysin tätä ongelmaa :(
Kommentit (32)
onko käytökseni muka normaalia? Ymmärrän kyllä, että on alamäkeä, mutta.. en haluaisi silti inhota itseäni :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen myös muutamia kertoja oksentanut ahmimisen jälkeen :( Siitä ahmimisesta tulee kamala olo.
Kerran olen myös polttanut kättäni suoristusraudalla, koska minua ahdisti niin kamalasti, etten kestänyt olla.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis kuinka voit olla muka ylipainoinen? Minä olen vain 4cm sinua pidempi ja painan 73kg tällä hetkellä, ja näytän normaalipainoiselta, tosin mulla aika isot lihakset naiseksi kun urheillut ikäni. Syötkö kuitenkin terveellisesti? sekin vaikuttaa paljon mielialaan ja hyvinvointiin. sokerit ja alkoholi pois, ja terveellistä ravitsevaa ruokaa, ihan kotiruokaa vaikka, unohtamatta terveellisiä välipaloja, ja tosiaan syöt n. 3h välein , niin verensokeri pysyy tasaisena eikä tee mieli turhia herkkuja. Sitten yhdistät tuohon vielä hikiliikuntaa muutaman kerran viikossa, niin uni maittaa hyvin ja olo ja mieli varmasti paranee, ja itsetunto siinä samalla! Kovasti tsemppiä :)
Minullakin on itseinhoani koko kehoa kohtaan, en löydä siitä mitään positiivista, en yksityiskohdista enkä kokonaisuudesta. En tiedä mitä hyödyllistä voisin sinulle sanoa, jos vartalosi on oikeasti huono. Jos siinä taas on jotain hyvää, jos näytät naiselta ja vartalosi on kokonaismuodoltaan hyvä, niin se olisi hienoa ja olisin kateellinen sinulle. Jos taas vartalosi muoto on huono (miehekäs, epänaisellinen), niin huonompi juttu, mutta vaikea uskoa että olisit yhtä kuvottavan näköinen kuin minä.
Katsotko paljon televisiota, sarjoja, leffoja? Ne vievät pois tästä inhottavasta todellisuudesta ja saavat inhoamaan itseään kuitenkin enemmän, koska niissä on vain kauniita naisia, ne muka-rumatkin ovat niissä kauniita. Mutta ei siinä tietenkään vielä kaikki. Oikeakin elämä on myös täynnä kauniita naisia, ne muka-rumatkin ovat oikeasti kauniita. Näen kauneutta kaikkialla paitsi itsessäni, vaikka olen yrittänyt katsoa itseäni niin, että olisin muka kaunis. En halua uskoa valheeseen, mutta en halua nähdä itseäni rumana, koska totuus on liian järkyttävä. En tiedä mitä tekisin muuta kuin eristäytyisin muista ihmisistä, kuten olen tehnytkin. Minulla ei ole yhtään ystävää, enkä varmaan pystyisi olemaankaan kenenkään ystävä, koska inhottaa, että he näkisivät minut tällaisena.
Odotan jotain ihmettä, että saan uuden elämän, mutta niin ei koskaan tapahdu, mutten ole sisäistänyt sitä.
N 25
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no en minä olekaan ylipainoinen indeksien mukaan. Mutta vyötärö on 70 cm ja se on liikaa! Ja eniten vihaan niitä minun roikkuvia rintoja. En tiedä pieneneekö ne edes laihdutuksella..
ap
Ongelma on pääsi sisällä, ei vartalossasi tai ulkonäössäsi.
Sen sijaan, että keskityt näkemään negatiiviset asiat itsessäsi, voisit keskittyä positiivisiin juttuihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole mitään positiivisia juttuja :(
Kylläpä on itsekeskeisiä ihmisiä, ihan kuin koko elämänne olisi kiinni jostain ulkonäköseikasta. Hankkikaa elämä, harrastakaa, tapailkaa ihmisiä, niin on muutakin ajateltavaa kuin omaan ulkonäköön keskittyminen negatiivisella asenteella. Ette tietenkään näe itsessänne mitään hyvää, kun asenne on tuo. Katsokaa ympärillenne oman navan sijaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sun on haettava apua, jos tuo ahdistuksesi on niin suurta, että satutat itseäsi. Kuulostat masentuneelta.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään positiivisia juttuja :(
On tietenkin, et vain näe niitä.
Mikset näe tisseissäsi sitä, että ne ovat ruokkineet lapsen - keskityt niiden roikkuvuuteen. Vartalosi on kantanut ja luonut uuden elämän, jälkiä jää mutta eikö ole sen arvoista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minä tapailen ihmisiä ja minulla on ystäviä, harrastuksia jne. Ainoastaan aviomieheni tietää minun ongelmista ja onkin todella huolissaan.
Nää ovat sellaisia ajatuksia joille ei voi mitään.
ap
Mutta mitä apua tällaiseen vaivaan voi saada? Jos emenn terpiaan, niin millaisia juttuja siellä tullaan käsittelemään?
sinulla on kuitenkin lapsi, eikö se tuo elämääsi iloa? entä lapsen isä?
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä on itsekeskeisiä ihmisiä, ihan kuin koko elämänne olisi kiinni jostain ulkonäköseikasta. Hankkikaa elämä, harrastakaa, tapailkaa ihmisiä, niin on muutakin ajateltavaa kuin omaan ulkonäköön keskittyminen negatiivisella asenteella. Ette tietenkään näe itsessänne mitään hyvää, kun asenne on tuo. Katsokaa ympärillenne oman navan sijaan.
Meidän asenne on tämä, koska emme näe itsessämme mitään hyvää (mikä on seurausta ulkonäöstämme), ei niin päin, että olemme päättäneet asennoitua huonosti ja sitten alkaneet nähdä itsemme vastenmielisinä.
Niin, sinun on varmasti helppo keskittyä rennosti muihin asioihin. Kyllä minäkin keskittyisin enemmän muihin asioihin, jos ulkonäkö ei koko ajan huutaisi minulle kamaluuttaan, et voi uskoa miten hirvittävä näky peilissä on. Olisi hiton siistiä, ettei tarvitsisi miettiä ulkonäköään ollenkaan!
Hauska juttu, että ihmisiä tapaisin... tällä naamalla.
(ei ap.)
se on vain alamäkeä 25v jälkeen kannattaa totutella.