Alle 3-vuotiaina päivähoitoon viedyt kouluttautuvat pidemmälle

Harmi, että mun mies ei päässyt hoitoon alle 3-v, vaan nyhjäsi savolaisessa pikkukaupungissa perheen ainoana lapsena Radio Suomea äitinsä kanssa kuunnellen. Olisi sitten voinut hänestäkin tulla jotain enempi kuin mitä nyt on: väitteli tohtoriksi alle 30-v ja tekee huippututkimusryhmässä kovaa uraa tutkijana genetiikassa.

Olisipa äidillä ollut varaa olla kotona.T. Aikanaan hoitoon retuutettu

Vierailija kirjoitti:

Menin hoitoon 6kk ikäisenä koska silloin äitiysloma oli vain niin lyhyt. Äiti oli ensimmäisessä työpaikassaan ja isä 23v teki gradua. Sekä minä että siskoni olimme päiväkodissa myös sinäkin aika kun isäni oli työttömänä 2v. Hän saikin sitten hyvinpalkatun koulutustavastaavan viran valtiolta lopulta. Ei suostunut paskahommiin vaan maalasi tauluja, pesi pyykkiä ja teki valmiiksi ruoan kun tulin koulusta kotiin ekalla.

Mä pääsin yliopistoon 23v kun olin viimeisillä raskaana. Lapsi meni hoitoon 10 ja puol kk iässä. Uskokaa tai älkää mutta imetin häntä siihen asti! Opiskelin, tein koko ajan töitä, valmistuin. Sain toisen lapsen 36 vuotiaana ja taas piti laittaa lapsi hoitoon jo 1, 2v iässä koska työnantaja painosti ja oli yt-neuvottelut.

No mulla loppuikin sitten työt kun lapsi oli melkein 3,5v. En missään nimessä ottaisi lastani pois päiväkodista, jossa on kiva ryhmä ja hyvät opettajat. Minä toivun siitä ahdistuksesta mitä edellinen työnantaja itselleni tuotti ja haen vihdoin vain niitä töitä jotka vastaavat koulutustani. Lapseni saa virikkeitä leikkiessään ryhmässä.

Ja mitä tulee tähän lapseeni joka meni hoitoon jo 10,5 kk iässä? Hän käy lukiota hyvillä arvosanoilla ja on ollut jo kahtena kesänä kesätöissä.

Sinun lapsuudessasi ette todellakaan ole olleet päiväkodissa, jos toinen vanhempi oli työttämänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt ei kyllä mene minulla läpi. Toisaalta tehokkainta olisi varmaan ottaa kaikki lapset kokonaan pois vanhemmiltaan ja kasvattaa heidät yhteiskunnan laitoksissa kunniallisiksi kansalaisiksi joilla on kaikilla samanlaiset hyvää. Pienillä muutoksille voisivat olla sen muutaman tunnin pidempään helpostikkin + yön päälle ja viikonloppuisin vaan omien vanhempien luokse, jos eivät tartuta lapsiin mitään epäpuhtaita ajatuksia.

Miten se platonin valtio nyt menikään?

Että sellainen kärjistys. Kyseenalaistakaa vaan tutkimustulos, mutta jollain muulla metodilla kuin mutulla.

Saako kyseenalaistaa esim. sen, että tutkimus päättyi 22 ikävuoteen? Sen jälkeenhän suuremmat koulutuserot vasta syntyvät. Ja esimerkiksi lääkikseen tai oikikseen ei taida kovin moni noin nuorena päästäkään/hakeakaan.

Kuvitteletteko että päivähoito on samanlaista kuin vaikka 5 vuotta sitten? Nyt saattaa olla pienten ryhmässä 17 alle 3 vuotiasta ja 2 hoitajaa joista toisella wc/kahvitauko ja toinen heistä voi olla sijainen. 3 hoitajaa ei ole samaan aikaan koko päivää töissä. Luuletteko, että tuolla ryhmäkoolla hoito on laadukasta?

KAIKKI on muuttunut. Aivan kaikki. Oma lapseni käy kerhossa jossa on 13 alle 5 vuotiasta, osa vielä vaipoissa ja yksi hoitaja. Lapset lähinnä leikkivät keskenään ja riitelevät, tarvitsisivat aikuisten ohjausta mutta hoitaja voi olla vaikka vessassa yhden kanssa.

Turha verrata siihen miten vaikka 10 vuotta sitten oli asiat, nyt ryhmäkoot ovat kammottavia ja työntekijä voi olla yhden päivän keikkalainen.

Tokihan kodin asenteet ja arvot usein siirtyvät lapsille ja tämä koskee sitä, kun lapsi viedään hoitoon siksi, että vanhempi palaa työelämään. Sen sijaan virikehoidatettavilla lapsilla tuskin tulee olemaan vastaavaa korrelaatiota, osalla jopa aikuisiän elämänlaatu heikkenee varhaislapsuudessa saadun stressialtistuksen vuoksi. 

t. 2 kk vanhasta hoitoon laitettu ja pitkälle työelämässä edennyt luterilaisen raatamismentaliteetin omaava

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sehän on tiedossa että huonosti koulutetut, työttömät ja pieni palkkaiset äidit käyttävät pisimmät hoitovapaat - ja koulutushan periytyy melko vahvasti. Haluaisin nähdä tutkimuksen jossa verrataan saman tasoisten perheiden lapsien hoidon aloitusaikaa ja sen merkitystä.

Hohhoijaa taas. Et sitten lukenut tutkimusta, siinähän nimenomaan oli huomioitu myös vanhempien koulutustausta, tuo mainittiin myös aloituksessa.

Oliko huomioitu sitä, että tutkimuksen alkaessa päivähoitoon pääsivät vain työssäkäyvien tai opiskelevien vanhempien lapset?

Aiemmin perhepäivähoitoa oli tarjolla huomattavasti nykyistä enemmän. Eli onko tuossa huomioitu mitenkään perhepäivähoidon ja päiväkotihoidon eroja? Nykyään päivähoito on lähes sama kuin päiväkoti.

Keksi huomiota:

http://blogit.utu.fi/tita/varhaisella-paivahoidolla-myonteinen-vaikutus…

We can clearly see parental unemployment being entwined with childcare decisions: parents are more likely to be unemployed if their children are in homecare;'

1. Lapsen pysyminen kotona johtuu joskus myös siitä, että perheessä on työttömyyttä. Työttömyys puolestaa vaikuttaa tutkitusti lapsiin: keskimäärin he kouluttautuvat vähemmin ja tienaavat vähemmän.

---

We utilized register-based information on biological parents, excluding children who were not living with both biological parents at the age of three. This means that we excluded children of divorced, separated, and single parents. These groups are likely to be very different when it comes to both day care arrangements and the effects of day care.

2. Tutkimukseen otettiin mukaan vain sellaiset biologiset lapset, joiden vanhemmat asuivat yhdessä vielä lapsen ollessa kolmevuotias.

Minua ainakin kotiäitinä loukkaa yleistys että kotihoito on aina laadutonta. Itse en keksi mitä enemmän päivähoito voisi tarjota lapsilleni kuin mitä itse olen tarjonnut ja tarjoan. Nyt jo koululaiset ovat aina olleet taidoiltaan ja tiedoiltaan ikäistensä tasolla tai edellä, vaikka ovat eskariin asti kotihoidettuja. Pärjäävät ryhmässä ja yksin. Ovat innostuneita, kiinnostuneita ja keskittymiskykyisiä. Pärjäävät kouluaineissa luokkansa parhaiden joukossa. Eskarista/ koulusta/ harrastuksista tuleva palaute on ollut aina positiivista.

T. Kaksi ammattikoulututkintoa (,jotka eivät millään tavalla liity lapsiin ja kasvatukseen) suorittanut äiti.

Missä olisi erittäin älykkäiden lasten päiväkoteja, joissa lapsia autettaisiin akateemisten tavoitteiden saavuttamisessa, ja jossa ei tarvitsisi leikkiä lähinnä kehitysvammaisille suunniteltuja leikkejä? Haluaisin lapseni sellaiseen tarhaan, missä hänen ei tarvitsisi olla jälkeenjääneiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Kuvitteletteko että päivähoito on samanlaista kuin vaikka 5 vuotta sitten? Nyt saattaa olla pienten ryhmässä 17 alle 3 vuotiasta ja 2 hoitajaa joista toisella wc/kahvitauko ja toinen heistä voi olla sijainen. 3 hoitajaa ei ole samaan aikaan koko päivää töissä. Luuletteko, että tuolla ryhmäkoolla hoito on laadukasta?

KAIKKI on muuttunut. Aivan kaikki. Oma lapseni käy kerhossa jossa on 13 alle 5 vuotiasta, osa vielä vaipoissa ja yksi hoitaja. Lapset lähinnä leikkivät keskenään ja riitelevät, tarvitsisivat aikuisten ohjausta mutta hoitaja voi olla vaikka vessassa yhden kanssa.

Turha verrata siihen miten vaikka 10 vuotta sitten oli asiat, nyt ryhmäkoot ovat kammottavia ja työntekijä voi olla yhden päivän keikkalainen.

Harmi vain, että ihan noinkaan se ei mene. Kahvitaukoja ei todellakaan ole, ainoastaan joko välipalan aikaan tai sitten lasten päiväuniaikaan. Vessassa toki käydään kun tarve on, ei tietenkään jätetä lapsia yksin, jos yksi on vaipanvaihdossa vaan sen hetken odotetaan.

- Aamuvuorolainen on 7-14, jos lapsia on vähän, saattaa päästä jo 12 lähtemään. Jos lapsia on liikaa vielä klo 14, niin menee ylitöiksi.

- Välivuorolainen on 8-16

- Iltavuorolainen 8.30-17

Ja jos lapsia on aamulla tulossa enemmän, tulee väli aiemmin töihin. Näin meillä, toki olisi ihanteellista vain mennä kahvitauolle kun haluaa, sellainen kuva tuntuu av:lla olevan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sehän on tiedossa että huonosti koulutetut, työttömät ja pieni palkkaiset äidit käyttävät pisimmät hoitovapaat - ja koulutushan periytyy melko vahvasti. Haluaisin nähdä tutkimuksen jossa verrataan saman tasoisten perheiden lapsien hoidon aloitusaikaa ja sen merkitystä.

Hohhoijaa taas. Et sitten lukenut tutkimusta, siinähän nimenomaan oli huomioitu myös vanhempien koulutustausta, tuo mainittiin myös aloituksessa.

Oliko huomioitu sitä, että tutkimuksen alkaessa päivähoitoon pääsivät vain työssäkäyvien tai opiskelevien vanhempien lapset?

Miten niin? 1990 alkaen subjektiivinen päivähoito-oikeus oli kaikilla alle 3v ikäisillä, tosin sitä ei käytetty samalla tavalla virikehoitona kuin nyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menin hoitoon 6kk ikäisenä koska silloin äitiysloma oli vain niin lyhyt. Äiti oli ensimmäisessä työpaikassaan ja isä 23v teki gradua. Sekä minä että siskoni olimme päiväkodissa myös sinäkin aika kun isäni oli työttömänä 2v. Hän saikin sitten hyvinpalkatun koulutustavastaavan viran valtiolta lopulta. Ei suostunut paskahommiin vaan maalasi tauluja, pesi pyykkiä ja teki valmiiksi ruoan kun tulin koulusta kotiin ekalla.

Mä pääsin yliopistoon 23v kun olin viimeisillä raskaana. Lapsi meni hoitoon 10 ja puol kk iässä. Uskokaa tai älkää mutta imetin häntä siihen asti! Opiskelin, tein koko ajan töitä, valmistuin. Sain toisen lapsen 36 vuotiaana ja taas piti laittaa lapsi hoitoon jo 1, 2v iässä koska työnantaja painosti ja oli yt-neuvottelut.

No mulla loppuikin sitten työt kun lapsi oli melkein 3,5v. En missään nimessä ottaisi lastani pois päiväkodista, jossa on kiva ryhmä ja hyvät opettajat. Minä toivun siitä ahdistuksesta mitä edellinen työnantaja itselleni tuotti ja haen vihdoin vain niitä töitä jotka vastaavat koulutustani. Lapseni saa virikkeitä leikkiessään ryhmässä.

Ja mitä tulee tähän lapseeni joka meni hoitoon jo 10,5 kk iässä? Hän käy lukiota hyvillä arvosanoilla ja on ollut jo kahtena kesänä kesätöissä.

Sinun lapsuudessasi ette todellakaan ole olleet päiväkodissa, jos toinen vanhempi oli työttämänä.

No kyllä näin oli. Aloitin koulun 1984 ja silloin pikkusiskoni oli päiväkodissa. Äiti oli töissä kunnalla (vtm) ja isä oli työttömänä (mtm). Isä sai myöhemmin korkeastipalkatun työn valtiolta.