Lue keskustelun säännöt.
"Miehesi maksaa aina kaupassa!" ja muut epämääräiset ja yllättävät valitukset, joita olette kuulleet.
17.11.2016 |
Mieheni täti motkotti minulle isänpäivälounaalla, että hän on huomannut, että mieheni maksaa aina, olimmepa missä tahansa, vaikka mies on työtön ja minä tienaan paljon enemmän. Hyi minua! Todellisuudessa minulla ja miehelläni on yhteinen taloustili, johon kaikki rahamme menevät, ja molemmilla on tälle tilille kortti - on siis aivan yksi ja sama, kuka sen kortin käyttää lukijassa, kun kaikki on yhteistä. En kuitenkaan ollut ikinä ajatellut, että jonkun persettä voisi kutittaa se, että "mies maksaa", yleensä mies tosiaan maksaa käytännön syistä - minä yleensä pakkaan ostoksia tai huolehdin pikkulapsesta tms.
Toinen yllättävä valituksen aihe oli paasaus siitä, kun suvun kesämökillä miehen siskon kaveri näki, että minulla oli Tikin shampoota. Isot pullot shampoota+hoitoainetta maksoi 25 euroa yhteensä (sain äidiltä lahjaksi), joten ei se halvinta ainetta ole, mutta kokonsa vuoksi ei nyt ihan älyttömän kallista verrattuna muihin shampoisiin, joita meillä useimmiten on. Tämä nainen kuitenkin otti asiakseen paasata, miten törkeää on, että jotkut käyttävät pesuaineisiin tuollaisia summia, vaikka monet kitkuttelevat vaikka miten pienillä summilla. Hölmöimmäksi asian teki sen, että tämä nainen poltti askin päivässä, ja minusta taas se jos mikä on rahan tuhlausta typeryyksiin.
Mitä yllättäviä valituksen aiheita te olette joutuneet kuulemaan?
Kommentit (160)
Minulle anoppi valitti kerran, että uusi kampaukseni ei sitten yhtään sovi valtion viranhaltijalle. Olin aika ihmeissäni, ihan tavallinen polkkatukka se oli, sinänsä kyllä epäonnistunut kokeilu, mutta että ei sovi viranhaltijalle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näköalattomat ihmiset ja asiasta täyttä totuutta tietämättömät voi jättää omaan arvoonsa. Jos joku ihan suoraan vettuilee, saatan sanoa, että ei se häneltä pois ole. Vaikka kaataisin päähäni shampanjaa, se ei silti tuo enempää rahaa ko. valittajalle.
Kertoo vain jotain niiden ihmisten elämän pienuudesta, hykertelen sitä sitten itsekseni.
Jännä juttu sanomien tekemistä aloituksista poistuu vain kommentit muiden ketjut poistetaan kokonaan
Isä opetti poikansa vaihtamaan auton renkaat.
Isoäiti nyreissään - mitä tuommosia kun pojalla selvästi on lukupäätä, kannustakaa nyt että opiskelisi vaikka lääkäriksi (ajaako ne lääkärit sittten kesät talvet samoilla renkailla? -kysyin häneltä, mutta kuulemma voi poika 'hurahtaa' tollaisiin amishommiin 😱)
Kuulen ihan liian usein, että mun mies ansaitsisi parempaa kuin minut.
Teen kaikki kotityöt, en nalkuta tai motkota, käyn kaupassa aina ja teen kaikki ruuat itse, hemmottelen miestä ja haluan et hänellä on mahdollisimman hyvä olla mun kanssani. Jaa, vai niin sitten...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oltiin juuri saatu ajokortit kavereiden kanssa ja oltiin menossa kouluun yhden kaverin kyydillä. Kyselin paikkaa autosta ja hän sitten veti ihan maailmanluokan kilarit siitä, että minä en ole kuulemma koskaan ottanut häntä kyytiin koulumatkalla, eikä minulla ole siis hänen kyytiinsä asiaa. Todellisuudessa hän oli tullut kyydissäni kaksi kertaa, mutta häntä hiersi kun olin edeltävällä viikolla sivuuttanut vahingossa whatsapp-viestin jossa hän kyseli kyytiä ja hän oli joutunut menemään bussilla.
Ei olla enää kavereita, oli todella hankala ihminen. :) (en tiedä oliko vähän ohis..?)
Mussa on varmaan jotain vikaa, kun kukaan ei koskaan kehtaa valittaa mulle mistään turhasta. Jos kehtais, niin niittaisin mokomat kyllä heti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitini on kestovalittaja, että kun en käy oikeissa töissä. Miten kehtaan asua mieheni omistamassa talossa ja käyttää mieheni rahoja reissuihin ja shoppailuihin.
Toisella äityislomalla sain kuningasidean, että perustan firman ja teen työni kotona. Asiakaskäyntejä on parina päivänä viikossa. Joskus äitiäni pyysin muksuja vahtimaan, kun hän halusi olla avuksi. Enää en, kun tuo valitusrumba alkaa sitten, kun kotiin tulen.
Firma pyörinyt suht kivasti viimeiset 9 vuotta, että kiitos vaan kysymästä.
Se vasta on rasittavaa, kun pariskunta tulee kauppaan ja pistäävät tavarat puoliksi ja maksavat erikseen. Onko se niin tarkkaa? Maksakaa vuorotellen tai perustakaa yhteinen taloustili.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Appivanhemmat ovat suorastaan järkyttyneet kuinka kuumana meillä pidetään taloa talvella ja lämmitetään ihan liikaa (omilla puilla valtaosin). Meillä on yleensä 17-18 astetta ja kumpikaan ei pidä kovin kuumasta. Appilassa on 15-16 astetta, jos sitäkään ja varmaan homeongelmakin.. Ja vielä hirveämpää on se, että minä lämmitän, ei ole naisten homma se ja pitäisi odottaa vapaapäivinäni vaikka jäätyneenä sitä, että mies tulee kotiin lämmittämään.
Minua eräs puolituttu ohjasi kaupassa halvemman vessapaperin luokse. Oli kuullut että olen jäämässä työttömäksi. Paperi oli n. 1 € halvempaa kuin ostamani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mummoni jaksoi aikoinaan valittaa, kuinka me nykynuoret olemme liian ronkeleita miesten suhteen. Kuulemma ihan turha etsiä jotain suurta rakkautta. Pitää vaan ottaa joku joka on riittävän säädyllinen, mennä naimisiin ja tehdä pari lasta. Kyllä tätä valitusta sai sekä minä että serkku kuulla 18-25 vuotiaaksi, ihan kauheita vanhoja piikoja kun oltiin.
Toisaalta ei sekään kelvannut, kun kolmas serkku meni naimisiin sen nuoruuden poikaystävän kanssa ja teki 4 lasta. Kuulemma meni naimisiin liian nuorena ja lapsiakin oli liikaa, kaksi olisi pitänyt riittää. (mummolla itsellään toki oli 7 lasta).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sarjaa anopin valitukset, lankapuhelimen aikaan:
Nuhteli minua siitä, että puhun raha-asioista kaverini kanssa. Eihän vieraitten kanssa saa puhua rahasta - vaan kun kaverilla oli yleensä vaan kaksi puheenaihetta, ja raha oli toinen niistä. Keksi myös, että lainaan sille kaverilla rahaa - ei tosiaan olisi tullut pieneen mieleenkään, ei enää kun ensimmäinenkin laina oli ikuisesti maksamatta.
Vierailija kirjoitti:
Kuulen ihan liian usein, että mun mies ansaitsisi parempaa kuin minut.
Teen kaikki kotityöt, en nalkuta tai motkota, käyn kaupassa aina ja teen kaikki ruuat itse, hemmottelen miestä ja haluan et hänellä on mahdollisimman hyvä olla mun kanssani. Jaa, vai niin sitten...
Öö keneltä kuulet? Mikset haistata vi##uja ja lopeta yhteydenpitoa tällaisiin ihmisiin??
14 jatkaa mummostaan
Tämä ei koskenut minua vaan siskoani. Mummo haukkui siskoni, kun hän meni ostamaan imurin. Olisi kuulemma pitänyt ensimmäiset vuodet avopuolisonsa kanssa pärjätä harjalla ja luutulla. Kauheaa tuhlausta nuorelle parille ostaa imuri (ja ihan omilla rahoillaan). Siitä tuli kunnon säksätys.
Lapsena vähän kammosin mummoa, kun aina sieltä tuli jotain arvostelua. Vanhemmiten oon oppinut ottamaan huumorilla ja kuuntelemaan tyylillä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
On aina huvittavaa kun joku kuvittelee toisen elämästä kaikenlaista ja kehtaa vielä mainita siitä päin naamaa. Itseäni lähinnä huvittavat nämä tilanteet ja kuuntelen näitä juttuja suuren mielenkiinnon vallassa, aivan kuin tämä olisi suuri ja uusi uutinen jonka hän kertoo. Sitten alan naureskelemaan itsekseni enkä kommentoi asiaa sen enempää, mikä saa vastapuolen vielä enemmän hämmennyksiin. Jos esim. aloitusviestiin viitaten joku valittaisi minulle, että työtön mieheni maksaisi aina kaiken, olisin oikein mukahämmentynyt ja kyselisin vain että "Ai sekö maksaa aina? Ai minä tienaan enemmän? Jaa niinkö se meneekin?" ja jättäisin sitten asian sikseen. Siinäpähän aukokoon päätään. Jos asia olisi joku ihan älytön niin ehkä kommentoisin että "Aijaa, en tiennytkään tuota, kiitos kun kerroit."
Jätän nyt juorut sikseen ja kerron kun erosin eksästäni ja olin niiiin onnellinen eron jälkeen. Kotona olin aina masentunut, itkin vain ja tein paljon hommia päästäkseni omilleni. Kun pääsin esim. vanhempieni luona käymään, olin niin onnellinen että ero olisi kohta ohi ja näin rakkaita läheisiäni, jotka saivat minut aina iloiseksi. No äitini otti tämän asian siten että olin seonnut lopullisesti ja ero oli vain joku päähänpisto, ja että minun pitäisi nyt vain miettiä asiaa uudestaan ja palata yhteen. En aivan muista mitä hän minulle sanoi, mutta syytteli ja kyseli että mitä aion nyt tehdä (aivan kuin joltain pikkulapselta kyseltäisiin että rikoit puhelimen, mitä nyt meinasit tehdä ja mistä saada uuden). Sattuu vieläkin, äitini kun on normaalisti niin ihana ja rauhallinen ihminen. Minullahan oli suunnitelmat tehtynä jo aikaa sitten, olin muuttamassa uuteen kämppään ja aloittamassa opintoja. Harmittaa etten silloin ollut sellainen kuin nyt enkä osannut ilmaista tunteitani, se olisi silloin poistanut paljon pahaa mieltä niin minulta kuin äidiltäni. Mutta silloin sain vain pahan mielen enkä luottanut äitiini pitkään aikaan.
Epämukava kirjoitti:
Se vasta on rasittavaa, kun pariskunta tulee kauppaan ja pistäävät tavarat puoliksi ja maksavat erikseen. Onko se niin tarkkaa? Maksakaa vuorotellen tai perustakaa yhteinen taloustili.
Että mitä? Käydään poikaystävän kanssa usein yhdessä kaupassa koska hänellä auto ja minulla ei, ja pääsen siten markettiin jossa enemmän valikoimaa. Ostetaan ihan omiin kämppiimme omat ruoat, joista välillä ehkä kokataan yhdessä tai sitten ei, riippuen kyläileekö toinen. Minunko pitäisi alkaa maksaa ruokaa joka menee poikaystävän kämpille tai toisinpäin? Mikä järki siinä on? Hidastaako se olennaisesti kassajonoa kun kaksi ihmistä maksaa omat ostoksensa (jotka eivät yksinelävillä opiskelijoilla muutenkaan erityisen valtavat ole)?
Minä olen itsekäs ja huono ihminen, koska en tee lapsia, vaikka kaikki eivät niitä saa vaikka miten haluaisivat. Tällaisen kommentin olisin voinut ymmärtää, jos sanoja olisi itse ollut tahtomattaan lapseton tai minä olisin tyyliin juuri tehnyt abortin. Mutta kummastakaan ei ollut kyse.
Eräs sukulaiseni jaksaa päivitellä ihmisten omistamia kirjoja. Siis kun eihän kirjojen ostamisessa ole mitään järkeä, kun niitä voi lainata kirjastostakin, jos nyt välttämättä muka haluaa tuhlata aikaansa lukemiseen...
.