Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Lihoin mielisairaalassa pakkosyötön takia 2 kk aikana 7kg, voinko valittaa johonkin? (en ollut syömishäiriön takia)
17.11.2016 |
Olin masennuksen takia ja viimein sain psykoosin.
Olen aina ollut pieni ja melko hoikka. Ilmeisesti tästä syystä eräs hoitaja otti syömiseni silmätikukseen. Jos muut ottivat kauhallisen kastiketta, tämä hoitaja lättäsi minulle toisen. Jos en jaksanut, hän kiristi että menetän sitten ulkoiluaikaa ja puhelimen. Istuin pöydässä usein kaksikin tuntia, itkin ja yritin syödä.
Oli pakko syödä myös lääkettä, joka ei sopinut minulle yhtään. Voin jatkuvasti pahoin ja olin tunnoton zombie.
Tämä tapahtui syys-lokakuun aikana, täytin nyt juuri 18 vuotta. Olisiko jotakin paikkaa mihin voisin kohtelusta valittaa? Toiset hoitajat eivät uskoneet, olinhan "psykoosissa"
Kommentit (55)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääkkeet eivät lihota. Lääkkeiden sivuvaikutukset voivat edesauttaa lihomista (mm. Aineenvaihdunnan hidastuminen). Liiallinen energiansaanti ruuasta omaan henkilökohtaiseen kulutukseen nähden lihottaa. Näin on sanonut minulle ainakin kaksi eri lääkäriä, ja olen syönyt usempaa eri masennuslääkettä.
Silti en ole lihonut. Jos huomaan uuden lääkkeen hidastavan aineenvaihduntaani, pienennän aiemmin sopinutta ruokamäärääni. Ja jos huomaan lääkkeiden kiihdyttävän ruokahaluani, vedän kasviksia.
Jotkut lääkkeet toki kerryttävät nestettä jolloin paino nousee, mutta neste ei ole rasvaa joten se ei oikeastaan ole lihomista, kun nesteet vielä poistuvat jos lääkitys lopetetaan.
Vierailija kirjoitti:
Ap sanoi että hän painoi ENNEN lihomista 52.
Juuri näin, voisi lukea viestit kunnolla ja kommentoida vasta sitten.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmiset ovat vieläkin niin pihalla ihmiskehon toiminnasta. Kuvitteleeko joku oikeasti, että kun syöt 7700 ylimääräistä kaloria, lihot yhden kilon, samoin kuin toinen ihminen joka syö samat 7700 kaloria lihoo myös yhden kilon.
Keho ei ole mikään kone! Lihomiseen ja laihtumiseen vaikuttaa tuhannet eri syyt, keho on kokonaisuus jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Hormonit, suolisto, bakteerikanta, mieliala jne. Väitän, että jopa pelkkä masennus voi lihottaa ilman lääkkeitäkin. Stressi lihottaa usein, koska se välittää elimistölle viestiä siitä että on varauduttava koviin aikoihin. Tämä on etenkin naisten ongelma, koska keho yrittää huolehtia siitä että näiden tulossa olevien kovien aikojen yli selvitään vaikka tulisi raskaaksi. Useinkaan lihominen ei johdu mitenkään suoraan siitä, että ihminen söisi liikaa ruokaa. Tämä on todella yksisilmäinen ja suorastaan tyhmä näkemys.
Mutta tämä on vähän sivuraide tässä keskustelussa. Oli todella kurja lukea ap:n saamasta kohtelusta. Olen pahoillani puolestasi. Mielisairaaloiden arjessa on ilmeisesti paljon sellaista, mikä ei kestä päivänvaloa. Uskon, että painosi palaa takaisin omaan ominaispainoosi äkkiä, kun tilanne tasapainottuu. Silti kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi potilasasiamieheen, koska jo se että saat tämän asian jonkun virallisen tahon tietoon, on varmasti tärkeää henkiselle hyvinvoinnillesi ja sille, miten pystyt käsittelemään tätä mielivallan uhriksi joutumista.
Tottakai jokainen ihminen on erilainen, mutta yleisessä kaavassa on laskettu, että normaali terve liikkuva henkilö tarvitsisi 7700 lisäkaloria kiloa kohden. Tottakai on ihan eri, jos verrataan henkilöön joka istuu 24/7 kotona eikä tee mitään.
Myös kysyisin sinua lyömään ihan tutkittuja faktoja tuosta, että pelkkä stressi lihottaisi? Stressihän yleisemmin, Varsinkin naisilla johtaa stressisyömiseen, mikä lihottaa.
Mitä tarkoitat että mitään tekemättömällä tilanne on eri? Tässähän puhutaan lisäkaloreista. Jos liikkuvan kulutus on esim. 3000 kaloria päivässä, viikossa hän tarvitsee 21 000 + 7700 kaloria lihoakseen kilon viikon aikana. Tekemätön taas tarvitsisi esim. 14 000 + 7700 kaloria samaan lihomiseen.
Mutta tämä ei ole se ero, mistä minä puhun. Tuo tekemätön saattaa syödä nuo kalorit lisäkaloreineen lihomatta tätä kiloa. Liikkuva saattaa lihoa jo pelkästään syömällä laskennallisen kulutuksensa verran. Esimerkiksi juuri stressaavassa elämäntilanteessa. Kaikki riippuu heidän kehonsa toiminnasta ja eri tekijöiden tasapainotilasta.
En jaksa googlata tutkimuksia stressin lihottavuudesta. Tällaisia tutkimuksia on, mutta aiheessa on myös vielä paljon lisää tutkittavaa. Olen itse sen kokenut ja nähnyt, minusta se on itsestäänselvää, ei minulle ole väliä uskotko sinä siihen vai et. Stressillä on lukuisia vaikutuksia kehon toimintaan, tietenkin on. Monet niistä myönnetään ilman mitään kysymyksiä, mutta jostain syystä paino on monille sellainen juttu, ettei haluta ajatellakaan siihen liittyvän mitään muuta kuin kulutettujen ja syötyjen kalorien suhde.
Stressi on luonnollinen reaktio, jossa keho valmistautuu jossain poikkeustilanteessa toimimiseen, esimerkiksi hidastamalla aineenvaihduntaa ja sulkemalla pois erilaisia kehon normaalia tasapainotilaa ylläpitäviä toimintoja, säästäen resursseja tätä äkillistä poikkeusta varten. Ongelmia tulee kun stressi on jatkuvaa. Siksi myös laihdutuskuurit yleensä epäonnistuvat. Laihduttaminen on keholle jo itsessään valtava stressi, puhumattakaan henkisestä puolesta johon usein liittyy itsevihaa, itseruoskintaa ja syyttelyä, jatkuvaa tarkkailua, pettymyksiä yms. Mielestäni kannattaa todella harkita, onko aina välttämättä tarpeen laihduttaa muutamaa ylimääräkiloa varsinkaan kaloreita laskien ja jokaista suupalaa kytäten. Esim. ap:n kilot lähtevät varmasti parhaiten ja turvallisimmin pois vain normaalielämään palaamalla, ei stressaavalla laihdutuskuurilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
46, en mä täällä mitään dieettiä noudatakaan. Jätin lääkkeet pois ja syön pienehköjä annoksia kuten aina teen, se vaan sopii minulle parhaiten. Sain oman asunnon ja koiran joten myös lenkkeilen paljon. Kaikki on nyt loistavasti ja pidän huolen etten enää ikinä joudu mielisairaalaan, oli elämäni hirveintä aikaa. Vielä hirveämpää kuin se masennus. Olen sellainen ihminen että en kestä suljettuja tiloja. Minun on päästävä ulos luontoon liikkumaan silloin kuin haluan. Tuolloin tuo mulkku-hoitaja eväsi ulkoiluaikani jos en saanut sitä hevos-annosta syötyä.
Ap
Ap, ota vain yhteyttä siihen potilasasiamieheen. Ehkä sillä ei ole mitään merkitystä koska hoitajaa uskotaan ennemmin kuin sinua "hullua", mutta ainakin olet valittanut ja jos valituksia tulee tarpeeksi yhdestä henkilöstä niin ehkä sillä alkaakin olla jo jotain merkitystä.
Kuulostaa aivan järkyttävältä. Yritä päästä asiasta yli ja parantua. Luonnossa liikkuminen on parasta lääkettä. Tsemppiä tulevaan! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän helppo on jonkun tokaista, että söit liikaa.No olikos tämä joku koko ajan vahtimassa mitä syöt.
Ei ollut, niin miten joku voi aukottomasti todistaa että joku söi ylenmäärin.Sittenhän kaikki psykoosilääkkeiden käyttäjät söisivät ihan hulluna ja ei normaali ruoka lihota ja tuskin kukaan vetää kymmentä munkkipossua päivässä.
Kyllä näi on nii. paljon kertomuksia, kuinka lääkkeen saatuaan on lihonnut, joten eiköhön se ole aika silmiin pistävää, että lääkkeellä on siihen joku osuus.
Zyprexa oli muistaakseni juuri se, joka minut lihotti. Käytössä oli samaan aikaan toinen lääke, seroquel ja jätin zyprexan pois, jonka jälkeen paino putosi normaaliin.
Toinen lääke oli vielä käytössä pitkän aikaa, joten en usko että lihominen johtui ahmimisesta.
Miksi se olisi lakannut juuri kun tuo poistettiin ja " psykoosi" kuitenkin jatkui toisella lääkityksellä.Koska se on ihan tutkittu asia, ettei ihminen liho jos ei syö yli kulutuksen. Sen takia, ei ihminen pelkästään vettä juomalla ja ilmaa hengittämällä liho. Ja myöskään vettä ei voi juoda yksinkertaisesti niin paljoa, että se kohottaisi henkilön painoa +5kg enenpää, jos edes sitä.
Myös mikä on mielestäsi tätä normaalia ruokaa mikä ei lihota? Oma käsityksesi siitä normaali ruuasta saattaa olla eri, kuin jollain muulla.. Ja mikä edes on nykyajan normaaliruoka? Jauhelihakastike spagetilla on aika kaloripommi riippuen miten se on tehty, joten kyllä tälläinen normaali ruoka voi hyvinkin lihottaa.
No miten on mahdollista, että ennen lääkettä paino ollut ihan normaali ja lääkkeen jälkeen jo viikon kuluttua näkee jo eron.
Keksinkö muka siinä vaiheessa että nyt tekeekin mieli syödä, vaikka masennus tai mikä lie on todennäköisesti ollut jo kauan ennen lääkettä olemassa.
Jokuhan sen ruokahalunkin lisää ja jos syy on lääkkeessä, niin silloinhan se aiheuttaa lihomista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän helppo on jonkun tokaista, että söit liikaa.No olikos tämä joku koko ajan vahtimassa mitä syöt.
Ei ollut, niin miten joku voi aukottomasti todistaa että joku söi ylenmäärin.Sittenhän kaikki psykoosilääkkeiden käyttäjät söisivät ihan hulluna ja ei normaali ruoka lihota ja tuskin kukaan vetää kymmentä munkkipossua päivässä.
Kyllä näi on nii. paljon kertomuksia, kuinka lääkkeen saatuaan on lihonnut, joten eiköhön se ole aika silmiin pistävää, että lääkkeellä on siihen joku osuus.
Zyprexa oli muistaakseni juuri se, joka minut lihotti. Käytössä oli samaan aikaan toinen lääke, seroquel ja jätin zyprexan pois, jonka jälkeen paino putosi normaaliin.
Toinen lääke oli vielä käytössä pitkän aikaa, joten en usko että lihominen johtui ahmimisesta.
Miksi se olisi lakannut juuri kun tuo poistettiin ja " psykoosi" kuitenkin jatkui toisella lääkityksellä.Koska se on ihan tutkittu asia, ettei ihminen liho jos ei syö yli kulutuksen. Sen takia, ei ihminen pelkästään vettä juomalla ja ilmaa hengittämällä liho. Ja myöskään vettä ei voi juoda yksinkertaisesti niin paljoa, että se kohottaisi henkilön painoa +5kg enenpää, jos edes sitä.
Myös mikä on mielestäsi tätä normaalia ruokaa mikä ei lihota? Oma käsityksesi siitä normaali ruuasta saattaa olla eri, kuin jollain muulla.. Ja mikä edes on nykyajan normaaliruoka? Jauhelihakastike spagetilla on aika kaloripommi riippuen miten se on tehty, joten kyllä tälläinen normaali ruoka voi hyvinkin lihottaa.
No miten on mahdollista, että ennen lääkettä paino ollut ihan normaali ja lääkkeen jälkeen jo viikon kuluttua näkee jo eron.
Keksinkö muka siinä vaiheessa että nyt tekeekin mieli syödä, vaikka masennus tai mikä lie on todennäköisesti ollut jo kauan ennen lääkettä olemassa.
Jokuhan sen ruokahalunkin lisää ja jos syy on lääkkeessä, niin silloinhan se aiheuttaa lihomista.
Ei, vaan edesauttaa. Itse lapat ruokaa suuhusi. Pienennä määrä, niin et liho.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi voi, vähänpä te elämästä tiedätte, te ketkä väitätte, etteivät lääkkeet voi lihottaa. Menkää netin ihmeelliseen maailmaan tutustumaan endokrinologiaan. Elimistön toiminta, mm. lihominen ja laihtuminen, ei ole puhdasta matematiikaa, vaan siihen vaikuttavat monet eri tekijät. Olette ymmärtäneet kaloriTEORIAN väärin, kun pidätte sitä ainoana totuutena ja fysiikan lakina.
Minun elimistööni kertyi sairauden vuoksi 40 kiloa ylimääräistä vuoden aikana, ja se saatiin lääkityksellä pois. Ruokavalio oli kokoajan prikulleen samanlainen. Myöhemmin jouduin vahvalle kortisonikuurille. Lihoin 25 kiloa kuukaudessa, mojovat raskausarvet on siitä nyt ikuisesti todisteena kyljissä, reisissä, käsivarsissa, kaikkialla. En syönyt yhtään enempää, eikä ruokahaluni lisääntynyt. Sen sijaan vatsa oli kokoajan niin kipeä, kortisonista johtuen, että söin vähemmän kuin normaalisti. Ruoka vatsassa sattui, kuin olisi veitsellä viilletty, en kyennyt yksinkertaisesti syömään. Niin sitä vain monet asiat ymmärtää vasta sitten, kun ne on itse kokenut. Pidän hyvin yksinkertaisina teitä, jotka luulette että painoon liittyvät asiat ovat kiinni vain syömisen määrästä, liikunnasta ja kaloreista. Se on toki yksi tekijä, mutta ei selitä aina kokonaistilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Voi voi, vähänpä te elämästä tiedätte, te ketkä väitätte, etteivät lääkkeet voi lihottaa. Menkää netin ihmeelliseen maailmaan tutustumaan endokrinologiaan. Elimistön toiminta, mm. lihominen ja laihtuminen, ei ole puhdasta matematiikaa, vaan siihen vaikuttavat monet eri tekijät. Olette ymmärtäneet kaloriTEORIAN väärin, kun pidätte sitä ainoana totuutena ja fysiikan lakina.
Minun elimistööni kertyi sairauden vuoksi 40 kiloa ylimääräistä vuoden aikana, ja se saatiin lääkityksellä pois. Ruokavalio oli kokoajan prikulleen samanlainen. Myöhemmin jouduin vahvalle kortisonikuurille. Lihoin 25 kiloa kuukaudessa, mojovat raskausarvet on siitä nyt ikuisesti todisteena kyljissä, reisissä, käsivarsissa, kaikkialla. En syönyt yhtään enempää, eikä ruokahaluni lisääntynyt. Sen sijaan vatsa oli kokoajan niin kipeä, kortisonista johtuen, että söin vähemmän kuin normaalisti. Ruoka vatsassa sattui, kuin olisi veitsellä viilletty, en kyennyt yksinkertaisesti syömään. Niin sitä vain monet asiat ymmärtää vasta sitten, kun ne on itse kokenut. Pidän hyvin yksinkertaisina teitä, jotka luulette että painoon liittyvät asiat ovat kiinni vain syömisen määrästä, liikunnasta ja kaloreista. Se on toki yksi tekijä, mutta ei selitä aina kokonaistilannetta.
Voi voi, kun lääkäritkin ovat sitä mieltä että lääkkeet eivät lihota. Joka muuta väittää ei ota vastuuta ylipainostaan.
Jos lääke aiheuttaa elimistöön oireita jotka voivat johtaa lihomiseen, tulee energiansaantia pienentää tilanteen mukaan, aivan kuin siinä tapauksessa jos jalkasi on murtunut ja et pysty liikkumaan ja energiankulutuksesi pienenee. Tuskin tuolloinkaan sanot "Murtunut jalkani lihotti minut." :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi voi, vähänpä te elämästä tiedätte, te ketkä väitätte, etteivät lääkkeet voi lihottaa. Menkää netin ihmeelliseen maailmaan tutustumaan endokrinologiaan. Elimistön toiminta, mm. lihominen ja laihtuminen, ei ole puhdasta matematiikaa, vaan siihen vaikuttavat monet eri tekijät. Olette ymmärtäneet kaloriTEORIAN väärin, kun pidätte sitä ainoana totuutena ja fysiikan lakina.
Minun elimistööni kertyi sairauden vuoksi 40 kiloa ylimääräistä vuoden aikana, ja se saatiin lääkityksellä pois. Ruokavalio oli kokoajan prikulleen samanlainen. Myöhemmin jouduin vahvalle kortisonikuurille. Lihoin 25 kiloa kuukaudessa, mojovat raskausarvet on siitä nyt ikuisesti todisteena kyljissä, reisissä, käsivarsissa, kaikkialla. En syönyt yhtään enempää, eikä ruokahaluni lisääntynyt. Sen sijaan vatsa oli kokoajan niin kipeä, kortisonista johtuen, että söin vähemmän kuin normaalisti. Ruoka vatsassa sattui, kuin olisi veitsellä viilletty, en kyennyt yksinkertaisesti syömään. Niin sitä vain monet asiat ymmärtää vasta sitten, kun ne on itse kokenut. Pidän hyvin yksinkertaisina teitä, jotka luulette että painoon liittyvät asiat ovat kiinni vain syömisen määrästä, liikunnasta ja kaloreista. Se on toki yksi tekijä, mutta ei selitä aina kokonaistilannetta.
Voi voi, kun lääkäritkin ovat sitä mieltä että lääkkeet eivät lihota. Joka muuta väittää ei ota vastuuta ylipainostaan.
Jos lääke aiheuttaa elimistöön oireita jotka voivat johtaa lihomiseen, tulee energiansaantia pienentää tilanteen mukaan, aivan kuin siinä tapauksessa jos jalkasi on murtunut ja et pysty liikkumaan ja energiankulutuksesi pienenee. Tuskin tuolloinkaan sanot "Murtunut jalkani lihotti minut." :D
Taidat olla vähän naivi, kun lääkäri sanoo, minä uskon. Viis tutkimuksista ja lääkeselosteiden sivuvaikutuksista.
Kaiken takana on suuri lääketeollisuus ja totta kai lääkäri sanoo, mitä lääkeyhtiö käskee.
Jos uskallat vastustaa, saat potkut. Tästähän oli jo 1 esimerkki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi voi, vähänpä te elämästä tiedätte, te ketkä väitätte, etteivät lääkkeet voi lihottaa. Menkää netin ihmeelliseen maailmaan tutustumaan endokrinologiaan. Elimistön toiminta, mm. lihominen ja laihtuminen, ei ole puhdasta matematiikaa, vaan siihen vaikuttavat monet eri tekijät. Olette ymmärtäneet kaloriTEORIAN väärin, kun pidätte sitä ainoana totuutena ja fysiikan lakina.
Minun elimistööni kertyi sairauden vuoksi 40 kiloa ylimääräistä vuoden aikana, ja se saatiin lääkityksellä pois. Ruokavalio oli kokoajan prikulleen samanlainen. Myöhemmin jouduin vahvalle kortisonikuurille. Lihoin 25 kiloa kuukaudessa, mojovat raskausarvet on siitä nyt ikuisesti todisteena kyljissä, reisissä, käsivarsissa, kaikkialla. En syönyt yhtään enempää, eikä ruokahaluni lisääntynyt. Sen sijaan vatsa oli kokoajan niin kipeä, kortisonista johtuen, että söin vähemmän kuin normaalisti. Ruoka vatsassa sattui, kuin olisi veitsellä viilletty, en kyennyt yksinkertaisesti syömään. Niin sitä vain monet asiat ymmärtää vasta sitten, kun ne on itse kokenut. Pidän hyvin yksinkertaisina teitä, jotka luulette että painoon liittyvät asiat ovat kiinni vain syömisen määrästä, liikunnasta ja kaloreista. Se on toki yksi tekijä, mutta ei selitä aina kokonaistilannetta.
Voi voi, kun lääkäritkin ovat sitä mieltä että lääkkeet eivät lihota. Joka muuta väittää ei ota vastuuta ylipainostaan.
Jos lääke aiheuttaa elimistöön oireita jotka voivat johtaa lihomiseen, tulee energiansaantia pienentää tilanteen mukaan, aivan kuin siinä tapauksessa jos jalkasi on murtunut ja et pysty liikkumaan ja energiankulutuksesi pienenee. Tuskin tuolloinkaan sanot "Murtunut jalkani lihotti minut." :D
Taidat olla vähän naivi, kun lääkäri sanoo, minä uskon. Viis tutkimuksista ja lääkeselosteiden sivuvaikutuksista.
Kaiken takana on suuri lääketeollisuus ja totta kai lääkäri sanoo, mitä lääkeyhtiö käskee.
Jos uskallat vastustaa, saat potkut. Tästähän oli jo 1 esimerkki.
Ellei lääketeollisuus lisää lääkkeisiin ravintoaineita, ne eivät voi lihottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu kyllähän ne lääkkeet pelkästään lihottivat jos hoitaja lappasi ap:n lautaselle tuplasti enemmän ruokaa kuin muiden? Toki lääkkeet kuten neuroleptit pakottavat ihmistä myös syömään enemmän luultavasti siksi koska vähentävät mielihyvähormoonia (dopamiinia, jonka arvellaan olevan mm. skitsofrenian taustalla). Hyvä ruoka ainakin nostaa dopamiinia hetkellisesti. Mutta luulen että neuroleptiruokahalussa on vielä jotakin muutakin taustalla, en tiedä mitä. Minusta lääkkeiden takia lihonneita ei saisi kukaan muu arvostella kuin jos on itse syönyt kyseistä lääkettä samalla annostuksella suhteessa painoon ja silloinkin asiat ja aivokemiat ovat yksilökohtaisia.
Ja nesteiden kertyminenkin vielä siihen päälle nostaa painoa.
Alue: Aihe vapaa
Tässä sarjassa https://www.youtube.com/watch?v=EqgZLO_9Rf0 ylipainoinen nuori syyttää lihomistaan vedellä. Luuletteko, että pelkällä veden juonnilla kukaan lihoo tuon kokoiseksi? En ikinä toivoisi kenenkään kasvavan noin isoon kuntoon, mutta jos jatkuvasti syytetään kaikkea muuta, kuin katsottaisiin itseään, ei ikinä pääse esim. lihavuudesta eroon.