Lue keskustelun säännöt.
Valittavatko muiden tyttäret raskausaikansa vaivojaan niin paljon kuin oma tyttäreni?
16.11.2016 |
Olen nyt kuunnellut sen "satakertaa" raskaana olevan tyttäreni valituksia raskaudesta johtuvista vaivoistaan; on vaan tullut ajatuksiini, että miksi esim. tyttärenikään ei ole voinut ottaa selkoa jo etukäteen nykyaikana netin kautta, millaista se raskausaika tulee olemaan, ja että siihen 9 kuukauteen kuuluu kaikenlaista pientä kolotusta.
Joka kerta kun tavataan alkaa se vinkuminen huonosta nukkumisesta, tihentyneestä virtsaamisen tarpeestaan, ummetuksesta, ja milloin vauva mahassa painaa sieltä ja tuolta.....
Eikö hyvänen aika voisi nykyaikana ottaa jo etukäteen ennen raskautumistaan valmiiksi tietoa, millaisia vaivoja raskaus naisen kehossa aiheuttaa, eikä sitten kun tilanne on jo päällä valittaa ja valittaa valittamistaan. Välillä vaan kyllästyttää kuunnella ainaista vikinää, kun kaikken tärkeintä olisi keskittyä nyt vaan yrittää edes jollain tavalla tehdä itselleen paras mahdollinen olotila, käydä lenkillä ja syödä vaikkapa luumuja ummetukseensa jne. Luonnollisesta tilasta on tehty ikään kuin jokin sairaustila. Pelottaa jo etukäteen miten tuollainen vikisijä kestää synnytyksen, joka sekään ei ole mikään läpihuutojuttu, vaan vaatii kestävyyttä, saatika tulevan vauvan hoitaminen, joka on päivästä toiseen rutiinien täyttämää lapsen hoitamista, eikä todellakaan yövalvomisineenkaan mitään kevyttä hommaa. Ja jos vaan keskittyy niihin negatiivisiin puoliin vauvan kanssa olemisessakin, niin rankkaa tulee olemaan sekin vaihe elämästään.
Kommentit (29)
Toivon, että tyttäresi katkaisee välinsä kokonaan sinuun. Olet surkea äidin irvikuva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap varmaan joutuu hoitamaan vauvaa, että äiti saa nukuttua yms
Prinsessa, mutta itse olet hänet kasvattanut!
Vierailija kirjoitti:
Sanoin heti alussa tyttärelleni, joka alkoi ratsastamaan raskausvaivoillan, että; "Hauskaa olet pitänyt, että nyt on maksun aika". Ei ole kuulunut jurinaa enää 5 kk.teen.
Ä.Ä.L.I.Ö.M.Ä.I.S.T.Ä!
Ei kukaan jakaa kuunnella esim ummetusvaivoista vaikka olisi kuinka auttavainen.
En ole koskaan kuullut kenenkään vakavasti sairaan valittavan. Yleensä valittajat ovat just näitä, joilla on joku pikkuvaiva.
Miten tyttö pärjää jos synnytys on hirveä? Ei taida olla vielä henkisesti valmis, mutta elämä opettaa.
Kukapa sitä vaikka pillun repeämiseen olisi sitten "henkisesti valmis"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Villi veikkaus: jos jolta kulta muulta läheiseltä kysyttäisiin, kuinka urhoollisesti yhtään vaivaansa koskaan mainitsematta ap kesti aikoinaan raskautensa, vastaukset poikkeaisivat aika lailla ap:n itsensä käsityksistä. En ole vielä koskaan tavannut ap:n kaltaista ihmistä, joka ei olisi juuri se joka kaataa kaikki ongelmansa urheasti toisten niskaan, mutta ei itse kestä kuulla toisten ongelmista (koska sehän on poissa omista narinoista). Ap nimittäin vaikuttaa aikamoiselta valittajalta itse...
Kaikki raskaudet on erillaisia. Itsellä raskausaika oli se pahin,mutta itse synnytys paljon helpompi vaikka tulikin 2 asteen repeytymisiä.
Itsekkin valitin välillä, mutta onneksi kaikki ymmärsivät ettei raskauteni ollut helppo vaan vaikea
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan jakaa kuunnella esim ummetusvaivoista vaikka olisi kuinka auttavainen.
En ole koskaan kuullut kenenkään vakavasti sairaan valittavan. Yleensä valittajat ovat just näitä, joilla on joku pikkuvaiva.
Miten tyttö pärjää jos synnytys on hirveä? Ei taida olla vielä henkisesti valmis, mutta elämä opettaa.
Niin no jos monta kuukautta vaan jatkuvalla syötöllä sattuu voimakkaasti, en pidä sitä oikein pikkuvaivana... mutta ei sillä, kyllä minulle saa valittaa vaikka pienistä flunssista, etenkin jos kyseessä on oma lapsi. Jotenkin kuvittelisin, että äidille ja isälle voi valittaa pienemmistäkin kolotuksista ja sydänsuruista saaden rakkautta ja lämpöä takaisin, ihan aidosti. Mua säälittää jo kuka tahansa läheinen joka valittelee flunssaolojansa, eihän se mukavaa ole.
Olen kuullut monenkin vakavasti sairaan valittelevan, eikä siinä kyllä olisi mitään hienoa jos ei valittaisi.. en nostaisi jalustalle, huonoa esimerkkiä vaan.
"Kuemmääääkään valita ikinä mittttään-" valitti hän.