Kerro mahdollisimman lyhyesti kolme tämän hetkisen elämäsi pahinta ongelmaa

Toisen alan opiskelu töiden ohella (eka ei työllistä), en pääse varmaan ikinä ensihoidon valtakunnallista tenttiä läpi

Krooninen rahapula

Oma huono kunto ja ylipaino kun jatkuva valvominen lisää syöpöttelyä.

mtj kirjoitti:

Kerro mahdollisimman lyhyesti kolme tämän hetkisen elämäsi pahinta ongelmaa ja niihin ratkaisut.

Olen laiska, mukavuudenhaluinen ja täynnä itseäni:D Vai pitikös nämä olla ongelmia.... jaa, poistun takavasemmalle...

Perussairaus joka voi tuhota urani. Ratkaisu:ihme

Aikapula. Ratkaisu raha, jotta ei tarvisi käydä töissä vaativien opintojen ohella ja voisi joskus olla vähän enemmän perheen kanssa ja opiskella kunnolla.

Huono keskittymiskyky. Ratkaisu myöskin raha niin ei tarvisi koko ajan suorittaa vaan sais levätä välillä ja jaksais paremmin keskittyä opintoihin.

Työttömyys

Rahattomuus

Koulutus

Työttömyys ja rahattomuus ratkeaisi jos vain saisin töitä. Tällä alueella niitä ei ole :( Koulutukseen johon haen pääsee joka vuosi 10 koko Suomesta, kiitos koulutusleikkausten.

Töissä vaikeaa, väsyttää, huoli nuoresta

Olet siis vähän lyhyehkö, se karsii monta pois. Itse olen 171 cm nainen. Yritä kompensoida lyhyytesi raamikkuudella :) eli salille mars ja ravitsevaa ruokaa (siis jos et ole jo). Hyvä ettet juo, pidä siitä kiinni, mutta älä nalkuta jos nainen juo lasin viiniä. Kokemattomuus voi olla ongelma, jos olet yli 30. Sillä naisia kiehtoo itsevarmuus. Hienomotoriikan huonoutta voit kompensoida opettelemalla lukemaan naista ja naisen reaktioita (milloin hiljenpaa, milloin kovempaa, milloin enemmän, milloin nopeammin). Takertuvuus tulee esille usein vasta pidemmässä suhteessa, ei seurustelun alkuvaiheessa jolloin molemmat on tosi ihastuneita, vaan vasta silloin kun toinen alkaa jo kaivata vähän tilaa. Luulen silti että suurin "vikasi" on se, että kova tarve saada parisuhde paistaa sinusta ulospäin ja se tulkitaan epätoivoisuudeksi, ja epätoivoisuus on sekä naisissa että miehissä mitä suurin turn off.[/quote]

Voi v*ttu! En ole tuo jolle vastasit, mutta... v*ttu, "vähän" tunnistin itseäni:D No, kyllä se tästä vielä hyväksi muuttuu.

Oon niin pahassa sokerikoukussa, että en pysty laihtumaan takas entisiin mittoihini. Itsekuria ei oo tässä suhteessa ollenkaan.

Olen ihan surkea aikatauluttaja ja en saa vain aikaiseksi asioita. Kouluhommistakin selviytyminen tuntuu tosi haastavalta, saati sitten että kerkeisin sen lisäksi nähdä kavereita tai urheilla tai käydä töissä.

Otin pikavippiä.. uskon että saan maksettua takas kunhan veronpalautukset ja opintolaina tulee mutta silti kokoajan ahdistaa tieto siitä että se kerää korkoa ja olen velkaa jollekin noin suuren summan rahaa.

Vakava sairaus, yksinäisyys, rahattomuus ja välitön hengenuhka.

Ratkaisu: Itsemurha

Rahapula---> työpaikka

Tytär---> tytär alkaa kiltiksi

Parisuhde---> ero

Työttömyys

Koulutuksen puute

Köyhyys

1. Syömishäiriö

2. Masennus

3. Lihavuus

Nämä kolme pitävät toisiaan kivasti yllä.

Rahapula

Rahapula

Rahapula.

Muuta ratkaisua ei ole kuin lottovoitto. Niin ja olen töissä mutta pienipalkkainen.

Työttömyys, diagnosoimaton adhd tai tyhmyys (en tiedä kumpi, kun ei pääse tutkimuksiin), huono jaksaminen esim. 40 tunnin työviikolla.

Ei tunnu olevan ratkaisuja. Olen nyt yrittänyt käydä tavoitteellisesti salilla kun on ollut ylimääräistä aikaa, ja kunto onkin kohonnut, mutta ei se silti ole kaiken väsyttävyyteen vaikuttanut. Noihin adhd-tutkimuksiin on julkisella melkein mahdoton saada lähetettä menemään läpi, ja yksityisellä ei ole rahaa. Rahaa saisi jos saisi töitä, mutta työnsaanti taas vaatisi skarpisti toimivaa mieltä. Tai sitten jos tutkimuksissa kävisi ilmi, että olen liian tyhmä alalleni/ylipäänsä mihinkään keskittymistä vaativaan, niin sitten osaisi suhtautua loppuelämäänkin eri tavalla.

Joo ja terkkuja tutuille. Ainakaan en vuodata näitä juttuja teidän niskaanne vaan netissä vain:D

Lapsettomuus

Olen väärällä alalla

Jännittäminen

Kolme vuotta kestänyt syömishäiriö

Välit mennyt ystäviin

Työttömyys

Pitäisi jaksaa nyt se tosiasia että kaksi tärkeintä ihmistä lähtee pois elämästä. Toinen varmaan pysyvästi niin etten häntä tule kun vain pari kertaa enään näkemään ennen hänen kuolemaansa(äitini muuttaa toiselle puolelle maapalloa) ja mieheni menee nyt puoleksi vuodeksi toiseen maahan tekemään firmansa kanssa jotain sopimusta ja tulemme näkemään vain muutamana viikonloppuna jos sitäkään. Ystäviä ei ole hirveästi sillä muutimme juuri uudelle pienelle paikkakunnalle pääkaupunkiseudulta. Omat työni teen koneelta käsin eli siis en edes välttämättä tule näkemään ihmisiä edes päivisinkään paljoa. Kuullostaa säälittävältä mutta en haluaisi olla yksin.

Vanhenemisen merkit ihossa, läskimakkara mahassa ja juurihoidettava reikä hampaassa :-(

Flunssa - menee ohi kun lepää

TVssä ei tule mitään kiinnostavaa - TV kiinni ja nokoset (vrt. eka kohta)

Nenä niin tukossa että päätä särkee - inkiväärijuomaa ja sitten nokoset.

Pikkasen on tällä hetkellä laput silmillä ja näen vain tuon yhden ongelman. Muut ongelmat odottaa kyllä.

Individualisten länsimaalainen ihminen. Itsepetoksen mestari. Oma identiteetti (sille hyväksyntä) ja konteksti yhteiskuntaan. Jatkuva oman identiteetin tarkastelu päivittäisessä elämässä. Tällaisessa yhteiskunnassa elämme.

Ulosteen ja ilman pidätyskyvyttömyys

Pieniasteinen masennus

Säästöt käytetty loppuun

Ensimmäisen asian eteen tehty voitava. Toinen johtuu ensimmäisestä asiasta + väsymys vauvan takia + hiljalleen hiipivä ylipaino kaikesta tästä + seksihaluttomuus -> parisuhde enää kaveripohjalla.

Rahaa varmaan töissä käymällä, mutta mihinkä menet kaksikymppisenä vaippaperseenä.