Raskaita ystäviä kenelläkään?

Siis raskaita, tavalla tai toisella. Ystävä on omasta mielestäni hölmö nimitys jos suhde on täysin yksipuolinen. Vastavuoroisuus puuttuu täysin. Omassa tapauksessa on kyse tyypistä joka tuntuu kuluttavan yhden suhteen kerrallaan ihan loppuun asti. Niin kauan ollaan ystäviä kun toinen tuntee hyötyvänsä toisesta. Kyläilyt ja ruokailut aina , aina meillä. Muuhun ei kelpaa kun lastenhoitajaksi, kuuntelemaan toisen ylistystä omastä äitiydestään sekä toki auttamaan, missä milloinkin. Toisinpäin ei homma toimi. Missään muualla ei tavata kun meillä. Tosin nämä tapaamiset loppuivat nyt. Ja se piheys.... ihan käsittämätöntä...