"Ziljoona" lentoa takana. Milloin lentopelko helpottaa?
Taas yksi turbulenssilento takana, suurin lentopelkoni ikinä. Nousut ja laskut on ok, mutta se turbulenssi lentokorkeudessa! Hyvä ettei pissat tule kauhusta pöksyihin kun edes vähän kone tärisee tai matka on töyssyistä.
On vain iän myötä tää pelko pahentunut, vaikka joka vuosi lennän työni puolesta useita kertoja ja perhelomille joitain kertoja.
Kai tästä pelosta pääsee muutenkin eroon, kuin vain gt:a tai muuta viinaa kiduksiin kiskomalla?!
Auttakaas nyt kaikki lentopelkoiset ja heittäkää vinkkejä, miten mä kestän seuraavilla lennoilla turbulenssit ilman, että pelkään koneen syöksyvän johonkin valtamereen tai vuorenseinämään.
Kommentit (25)
Tuttu tunne, kartan yli 3-4h lentoja koska paniikkikohtaus iskee ajatuksestakin joutua kävelemään ja ahtautua sinne vessakoppiin..ties vaikka juuttuis vielä sinne. Olen siis myös todella matkapahoinvoipa. 5mg diapamilla onnistuu jotenkin, joku tukholman lento ihan tietyssä mielentilassa ilmankin.
Mä en pelkää putoamista vaan just sitä tärinää joka saa oksentamaan ja sekä suljetunpaikankammo.
Vierailija kirjoitti:
Mää tykkään lentämisestä. Tunnen itseni luomakunnan herraksi.
Good for U! Mä tunnen itseni maan matoseksi, joka syöksyy lentokoneessa päin Alppeja, kun edes vähän tärisyttää tai matka on töyssyinen.
Turbulenssi ei ole yhtään vaarallista. Lentokone ei todellakaan siitä hajoa.
Lentoonlähtö ja varsinkin laskeutuminen ovat vaarallisempia.
Vierailija kirjoitti:
Tuttu tunne, kartan yli 3-4h lentoja koska paniikkikohtaus iskee ajatuksestakin joutua kävelemään ja ahtautua sinne vessakoppiin..ties vaikka juuttuis vielä sinne. Olen siis myös todella matkapahoinvoipa. 5mg diapamilla onnistuu jotenkin, joku tukholman lento ihan tietyssä mielentilassa ilmankin.
Mä en pelkää putoamista vaan just sitä tärinää joka saa oksentamaan ja sekä suljetunpaikankammo.
Mä en ole vielä lääkkeisiin turvautunut mutta saattaisi ehkä olla aiheellista... Olen vain tähän saakka psyykannut itseäni (kera yhden annoksen alkoholia) että selviän hengissä. Ei vain ole henkisesti kauhean kiva tilanne.
Työni kuitenkin sisältää paljon työmatkoja lentäen. Itse työstä tykkään todella paljon kohdemaissa, mutta noi lentomatkat!
Muakin pelottaa se turbulenssi vaikka mies aina naureskelee että ihan sama se on kuin autolla ajaisi kuoppaisella tiellä, jälkimmäinen on jopa vaarallisempaa.
Vai että pelko. Mä en uskalla lentää ollenkaan. Jos ei ahtaudu sikarilaatikkoon kymmenen kilometrin korkeuteen, niin ei tarvitse murskaantua vuoristoon tai joutua haiden syötäväksi. Ja joo, tiedän väitettävän, että autokolari omalla autolla on todennäköisempää, mutta tätä mä en usko.
Pelko voi helpottaa joskus mutta vitutus ei koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Turbulenssi ei ole yhtään vaarallista. Lentokone ei todellakaan siitä hajoa.
Lentoonlähtö ja varsinkin laskeutuminen ovat vaarallisempia.
Nämä mä tiedänkin ja koko lennon psyykkaan itseäni ajatellen tuota mantraa että nousut ja laskut ovat kriittisempiä kuin lentokorkeus. Vaan siltikin nauttisin jopa mannerten välisistä lennoista enempi, jos koko lento olisi pelkkää nousua ja laskua.
On tää vaan ihan hullua!
Vakuuttakaa mut nyt, että mulla ei ole syytä pelätä. Auttaisko joku hypnoosi tai pääkoppaan kohdistuva terapia?
Mua on ruvennut pelottaa mitä enemmän on lennetty. Ennen rakastin nousuja ja laskuja (ilmassa on tylsää), mutta nyt yritän niiden aikana ajatella kaikkea muuta kuin itse lentoa. :D
No siis onhan tuo pelko ihan tervettä. Jos joutuu liikenneonnettomuuteen, niin siitä on ihan mahikset selviytyä hengissä. Lento-onnettomuudesta ei niinkään.
Mulla se eka paniikin tunne hiipii nousun jälkeen kun meno tasaantuu ja tajuan, ettei siitä muoviputkesta pääse mihinkään, ei voi mennä ulos jalottelemaan tai edes partsille niin kuin laivalla kannelle jne.
Mutta tsemppiä sulle ap! Yks vinkki: hae lekurilta se resepti ja pillerit käsveskaan mukaan, pelkkä tieto, että on "apua" saatavilla jos oikein rupiaa ahdistamaan saattaa riittää.
Se aiempi diapamisti
Vierailija kirjoitti:
No siis onhan tuo pelko ihan tervettä. Jos joutuu liikenneonnettomuuteen, niin siitä on ihan mahikset selviytyä hengissä. Lento-onnettomuudesta ei niinkään.
Ei ole tervettä, koska lentäminen on äärimmäisen turvallista.
Se on niin valvottua kaikin puolin että riski on käytännössä nolla.
Teidän kannattaisi pelätä syöpää, aivoverenvuotoa tai kotitapaturmia -siinä olisi enemmän järkeä.
Olette ihania ihmisiä. Luulin jo että tulee täyslaidallinen paskaa niskaan, kun oikein nimimerkin kanssa uskaltaa aloituksen tehdä. Vastaukset pääosin muuta kuin kuraa. 😊
Tuleekohan masentuneille paniikki jos ne joutuu lento-onnettomuuteen, vai ajatteleekohan ne että jes, nyt tää onneks loppuu.
Vierailija kirjoitti:
Tuleekohan masentuneille paniikki jos ne joutuu lento-onnettomuuteen, vai ajatteleekohan ne että jes, nyt tää onneks loppuu.
Jaa'a. Sen kun tietäisi. Riippuu varmaan siitä, kuinka syvä masennus on. Toivottavasti kukaan ei noissa tunnetiloissa joudu lentämään. Tsemppiä heille, joilla näin on!
Ei siihen auta muu kun lentää vaan aina kun täytyy ja pelko on ja pysyy. Pelkoa voi oppia kuitenkin hallitsemaan, yleensä lentopelkoisilla on korkeanpaikan kammo/ ja tai ahtaanpaikan kammo.
Lentäminen on maailman turvallisin matkustusmuoto. Ja kone ei todellakaan hajoa turbulenssistä, salaman iskusta yms.
En pelkää lentämistä mutta jos koneeseen tulee rättipäitä niin mietin että pääseekö sitä ikinä perille.
Vierailija kirjoitti:
Tuleekohan masentuneille paniikki jos ne joutuu lento-onnettomuuteen, vai ajatteleekohan ne että jes, nyt tää onneks loppuu.
Pierre Isacsson kuoli Estonialla ja silminnäkijät sanoi että se oli rauhallinen ja jäi vaan odottamaan uppoamista. Oli ehkä masentunut, koska ura oli melko floppivaiheessa siihen aikaan, eikä tainnut perhettäkään olla. Itseäni kyllä panikoittaisi laivaonnettomuudessa huomattavasti enemmän kuin lentokoneessa, koska lento-onnettomuudessa se on hetkessä ohi.
Mää tykkään lentämisestä. Tunnen itseni luomakunnan herraksi.