Lue keskustelun säännöt.
Mikä sun enkku-nimesi oli koulussa?
Kommentit (542)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Heide
Mulla oli pitkä saksa. Ei ollut enkkunimeä, vaan saksanimi.
Olisipa meilläkin ollut. Olisi ollut komeaa olla Adolf. Hätätilanteessa Hermann tai Heinrich olisi myös käynyt.
90-luvun lopulla:
Meillä nimet päätti ope ja nimen piti alkaa oman nimen alkukirjaimella (mutta oikeaa nimeään ei saanut käyttää). No, meidän ryhmässä oli kaksi Emmiä ja Emmaa, Emilia, Elisa ja Essi. Siinä oli opettajalla keksimistä. Musta tais tulla Emily, vaikkei se kovin loogista ollutkaan. :D
Mun lasten kouluissa käytetään vieläkin. Tyttö on Emmie ja poika Andy. Piti oikein käydä kysymässä heiltä. Itse olin Joan. Mieheni oli Mike. Kiva ketju!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Linda, siitäkin saatiin riita aikaan. Voitin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin Laura. Ääntäminen kuulosti kauhealta ja se hävetti.
Terrie. Hyi olkoon. Meillä piti valita samalla kirjaimella alkava nimi kuin oma nimi on, ja mieluiten omaa nimeä muistuttava. Vaihtoehdot oli rajattu, eli ei saanut itse keksiä lisää vaihtoehtojakaan. Olisin halunnut olla Tina, mutta luokkakaverini Tiina sai sen nimen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei meidän koulussa ollut mitään enkku-nimiä. Ihan omalla nimellä mentiin, onneksi.
Mää olin ensin Sheila ja sen jälkeen Geraldine (koska spaissareitten Geri...) . Ite valittiin nimet :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pamela. Joo en tykännyt nimestä, pojat kiusas mua :D
Vierailija kirjoitti:
Ei meidän koulussa ollut mitään enkku-nimiä. Ihan omalla nimellä mentiin, onneksi.
Niin meilläkin, onneksi. Olisi tuntunut todella vaivaannuttavalta olla joku George tai Richard.
Joan. Opettaja antoi nimet. En tiedä mitä tein ansaitakseni tuon, huh.
Minä olin Donald, ihailin suuresti Aku Ankkaa silloin lapsena. Edelleenkin Aku Ankka on yksi idoleistani :D. M34
Mulla oli ala-asteella ruotsin tunnilla nimi Stina. Mä muistan vieläkin kaikkien luokkakavereiden ruotsinimet, vaikka niistä ajoista on jo kohta kolmisenkymmentä vuotta.
Enkku alkoi vasta seiskalla enkä muista olisko siellä ollut mitään nimiä. Jos olikin, niin niitä ei käytetty.
Taas näitä jotka ei ole päässeet yläasteesta yli..
Meillä koko nimitouhu tyssäsi siihen, että yksi poika ilmoitti heti ensimmäisellä tunnilla haluavansa olla Dick. Toinen neropatti sitten komppasi ja halusi olla John Holmes. Opettaja huokaisi ja totesi, että ehkäpä on järkevintä jatkaa ihan suomalaisilla nimillä. Sen jälkeen olimme ihan vain Paseja, Mareja, Mikkoja ja Sannoja.