Miksi yksikään sukupuolten välisen tasa-arvoa (juhlapuheissaan) edistävä ja valtionapua saava järjestö ei ottanut kantaa Keltikangas-Järvisen temperamenttitutkimuksiin, joiden mukaan koulujärjestelmä suosii tyttöjä?
Esimerkiksi Naisjärjestöt Yhteistyössä ry ja Naisjärjestöjen keskusliitto ry ilmoittavat keskeiseksi tehtävikseen sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen, mutta kun käy ilmi, että oma sukupuoli hyötyy syrjinnästä, he vaikenevat asiasta kuin muuri. Mitä ihmeen tasa-arvoa se on?
http://www.opetin.fi/tutkimus-temperamentti-vaaristaa-kouluarvosanoja/
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miksei miehet itse aja näitä asioita, kampanjoi vaikka sen puolesta että miehet kävisi terveystarkastuksissa? Naiset on itse joutuneet kamppailemaan palkka-asioissa jne, eipä juuri ole miesten apua näkynyt. Miksei miehiä kiinnosta syrjäytyneiden miesten tilanne?
Perusongelma on siinä että hyvinvoivia miehiä ei kiinnosta heikommat. Tässäkin taas odotetaan että naiset hoitaa sekä miesten että naisten tasa-arvoasiat.
Väärin. Koulussa ei ole ongelma poikien huono pärjääminen vaan se että opettajat syrjivät poikia ja sen tekevät naisopettajat. Naisopettajat antavat pojille osaamista huonompia numeroita ja tytöille heidän osaamista parempia numeroita. Naisia on ylivoimaisesti suurin osa opettajista.
Ehei. Tästä on ihan tutkimuskin että pojat sai parempia arvosanoja osaamiseen nähden. Pojat harvoin lukevat mm. kokeisiin yhtä tunnollisesti kuin tytöt ja se näkyy koearvosanoissa, mutta se ei korreloi todistusarvosanoissa.
Näytä tutkimus missä pojat saa osaamistaan parempia arvosanoja?
Briteissä asiaa on tutkittu:
Tuore brittitutkimus osoittaa, että pojat madaltavat tavoitteitaan, jos tietävät, että heidän työnsä tarkastaa naisopettaja. Tutkimus myös osoittaa heidän epäilynsä oikeiksi.
Tutkimuksessa naisopettajat antoivat pojille keskimäärin huonomman arvosanan kuin ulkopuolinen tarkastaja. Sen sijaan miesopettajat antoivat pojille keskimäärin paremman arvosanan kuin ulkopuoliset tarkastajat.
Tutkimuksen toteutti London School of Economics -yliopisto. Tutkimuksen johtavan akateemisen tutkijan, professori Alan Smithersin, mukaan tutkimustulokset ovat kiehtovia.
Tutkimuksessa oli mukana 1200 oppilasta 29:stä eri brittikoulusta.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että tytöt yrittivät enemmän, jos heillä oli opettajana mies, sillä he uskoivat saavansa tältä parempia arvosanoja. Todellisuudessa miehet kuitenkin antoivat tytöille täysin samoja arvosanoja kuin ulkopuoliset arvioijat.
Tutkimus osoitti, että pojat uskoivat arvosanansa olevan 3 % matalampi, jos arvioija oli nainen. Tytöt taas uskoivat saavansa miesopettajilta 6 % paremman arvosanan.
Professori Smithersin mukaan tutkimustulokset osoittavat, kuinka tärkeää puolueeton arviointi on korkeanluokan kuulusteluissa.
http://www.tekniikkatalous.fi/tyoelama/2012-02-17/Naisopettajat-antavat…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miksei miehet itse aja näitä asioita, kampanjoi vaikka sen puolesta että miehet kävisi terveystarkastuksissa? Naiset on itse joutuneet kamppailemaan palkka-asioissa jne, eipä juuri ole miesten apua näkynyt. Miksei miehiä kiinnosta syrjäytyneiden miesten tilanne?
Yksi selitys on siinä, että näiden asioiden ajamiseen tarvitaan rahaa. Valtio jakaa rahaa naisjärjestöille, mutta ei miesjärjestöille, vaikka Miesjärjestöjen keskusliitto avustusta tänäkin vuonna haki. Kun nämä avustusta saavat naisjärjestöt ovat sanoneet edistävänsä tasa-arvoa, niin se on ymmärretty valtion tasolta niin, että he todellakin ajavat tasa-arvoa eivätkä tasa-arvoa vain siinä tilanteessa, että naiset hyötyvät siitä. Tarvitaan lakimuutos, jotta miesjärjestötkin voivat saada rahaa valtiolta ja asia pääsee sitä kautta etenemään.
Juuri näin. Miesjärjestöt ei saa valtion rahaa eikä niitä hyväksytä yliopistoihin.
Ensinnäkin näistä temperamenttitutkimuksista on melkein kaksikymmentä vuotta aikaa. Toisekseen koulumaailma ei suosi tyttöjä vaan sitkeyttä, ahkeruutta ja vaivannäköä. Kyseisiä ominaisuuksia löytyy sekä tytöistä että pojista, kasvatuskysymys. Vanhemmat tekevät valinnan siitä, haluavatko kasvattaa pojat ahkeriksi ja sitkeiksi ponnistelijoiksi vai siloittavatko tien, jotta heidän poikansa pääsisi koulusta mahdollisimman helpommin.
Vierailija kirjoitti:
No miksei miehet itse aja näitä asioita, kampanjoi vaikka sen puolesta että miehet kävisi terveystarkastuksissa? Naiset on itse joutuneet kamppailemaan palkka-asioissa jne, eipä juuri ole miesten apua näkynyt. Miksei miehiä kiinnosta syrjäytyneiden miesten tilanne?
Missä palkka-asioisssa? Näytätkö toteen esimerkiksi TES:n joltain vuosikymmeneltä jolloin naisilla ja miehillä on ollut eri taulukkopalkka? Lopeta paskanjauhaminen naisten palkoista.
Keltinkangas-Järvinen ei ole ainoa henkilö, joka on lausunut jotain koulujärjestelmästä. Näkemyksiä on muitakin. Ja kuten tästäkin keskustelusta on huomattu, samasta asiasta voi olla useammanlaisia tutkimustuloksia. Ei ole mitenkään selvää, että koulu suosii tyttöjä, päinvastoin olen viime aikoina kuullut paljonkin tästä poikkeavia mielipiteitä. Kouluahan olisi muutenkin tarkoituksenmukaista kehittää siten, että se ei suosi mitään sukupuolta tai muuta ominaisuutta vaan tukee lasten erityispiirteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miksei miehet itse aja näitä asioita, kampanjoi vaikka sen puolesta että miehet kävisi terveystarkastuksissa? Naiset on itse joutuneet kamppailemaan palkka-asioissa jne, eipä juuri ole miesten apua näkynyt. Miksei miehiä kiinnosta syrjäytyneiden miesten tilanne?
Perusongelma on siinä että hyvinvoivia miehiä ei kiinnosta heikommat. Tässäkin taas odotetaan että naiset hoitaa sekä miesten että naisten tasa-arvoasiat.
Tässähän ei odoteta kuin sitä, että nykyiset tasa-arvo-organisaatiot muuttuisivat tasapuolisiksi, oikeasti tasa-arvoa ajaviksi.
Sitä on tosin turha odottaa niin kauan kun näiden tahojen annetaan toimia täysin f-ideologian käsikassarana. On kovin arveluttavaa uhrata niinkin tärkeä ja pyhä asia kuin tasa-arvo minkään ideologian agendalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen pääpiirteittäin samaa mieltä Keltikangas-Järvisen kanssa.
Aloittajan esiin nostamassa kysymyksessä (koulujärjestelmästä) ei mielestäni ole kuitenkaan ajateltu riittävän pitkälle asioita.
Eihän peruskoulujärjestelmän pointtina ole koskaan ollut mukautua oppilaiden yksilöllisiin ominaisuuksiin, vaan koulutuksen standardi on laadittu sen mukaan mikä on katsottu sekulaarissa yhteiskunnassamme ja muuttuvassa maailmassamme milloinkin tavoittelemisen arvoiseksi. Koulujärjestelmän standardi määrittyy siis objektiivisesti ja "suosii" muuttuvassa yhteiskunnassamme milloin mitäkin oppilasryhmää.
Aina jollain ryhmällä on syytä älähtää. Objektiiviseen standardiin perustuvassa järjestelmässä ei pystytä koskaan saavuttamaan täyttä "tasa-arvoa".
Toinen vaihtoehto olisi koulujärjestelmän totaalinen yksilöllistäminen, mutta silloin ei oikein enää voisi puhua koulujärjestelmästä. Täysin subjektiivisessa mallissa jokainen oppilas vain napsisi kursseja ja aineita sen mukaan, mikä vastaa omia taipumuksia ja vahvuuksia ja jättäisi väliin ne aineet ja opintopolut, joihin ei katso temperamentiltaan sopivan...
__________________________________________________________________________________________________
** Jumala syntyi ihmiseksi Pojassa, Jeesuksessa Kristuksessa, sovitti ihmisten synnit Golgatan ristillä ja nousi kuolleista! Joka uskoo Jeesukseen sovittajanaan ja herranaan, perii ikuisen elämän. **
Koulu pitäisi olla varautumista työelämään. Se pitäisi olla samanlaista ja suoraan työelämää tukevaa.
Yhteiskunnassa on muitakin haasteita, joihin kansalaisen tulee osata vastata mahdollisimman hyvin kuin pelkkä ansiotyössä käymisen sisältämät haasteet.
Joku ylivilkas adhd-tapaus tuskin tulee koskaan saamaan kymppiä käytösestä ja huolellisuudesta, mutta jos hän saa korotettua numeroitaan vitosesta seiskaan, on tapahtunut parannusta, josta on syytä onnitella. Olen sitä mieltä, että objektiivisesta standardista ei kannata luopua, vaikka jotkut täyttävät sen huonommin synnynnäisinä pidettyjen ominaisuuksiensa takia.
__________________________________________________________________________________________________
** Jumala syntyi ihmiseksi Pojassa, Jeesuksessa Kristuksessa, sovitti ihmisten synnit Golgatan ristillä ja nousi kuolleista! Joka uskoo Jeesukseen sovittajanaan ja herranaan, perii ikuisen elämän. **
Vierailija kirjoitti:
Keltinkangas-Järvinen ei ole ainoa henkilö, joka on lausunut jotain koulujärjestelmästä. Näkemyksiä on muitakin. Ja kuten tästäkin keskustelusta on huomattu, samasta asiasta voi olla useammanlaisia tutkimustuloksia. Ei ole mitenkään selvää, että koulu suosii tyttöjä, päinvastoin olen viime aikoina kuullut paljonkin tästä poikkeavia mielipiteitä. Kouluahan olisi muutenkin tarkoituksenmukaista kehittää siten, että se ei suosi mitään sukupuolta tai muuta ominaisuutta vaan tukee lasten erityispiirteitä.
No lyöhän pöytään niitä tutkimuksia, joiden mukaan koulu suosii poikia, niin katsellaan niitä hiukan.
HS: Tuoreen tutkimuksen mukaan alaluokkien opettajien asenteet vaikuttavat merkittävästi siihen, miksi pojat pärjäävät tyttöjä paremmin matematiikassa ja luonnontieteissä.
Tutkimuksessa arvioitiin alaluokkien opettajien sukupuoliasenteiden vaikutusta oppilaiden myöhempään koulumenestykseen sekä siihen, kuinka moni oppilas valitsi laajan matematiikan ja luonnontieteitä lukiossa.
ISRAELIN TEL AVIVIN yliopiston taloustieteen tutkijan Edith Sandin ja brittiläisen Warwickin yliopiston taloustieteilijän Victor Lavyn tutkimuksenperusteella opettajien asenteella on merkittäviä vaikutuksia.
Pojat pärjäävät paremmin ja pääsevät pitemmälle, koska opettajat suosivat heitä. Poikien suosiminen vaikuttaa paitsi lukiokurssien valintaan, lopulta myös ammattiin ja ansiotasoon.
Tutkimus tehtiin Israelissa. Lavy ja Sand seurasivat vuodesta 2002 lähtien kolmea oppilasryhmää, kertoo New York Times.
POIKIEN SUOSIMINEN kävi ilmi esimerkiksi testistä, jossa oppilaille annettiin kaksi matematiikan koetta. Toisen kokeista arvioivat ulkopuoliset, jotka eivät tienneet vastaajien henkilöyttä. Toisesta kokeesta arvosanan antoivat oppilaiden omat opettajat.
Tulos oli yllättävä. Tytöt pärjäsivät poikia paremmin anonyymisti arvioidussa kokeessa, mutta pojat taas tyttöjä paremmin opettajien arvioimassa kokeessa. Sama testi tehtiin englannin ja heprean kokeilla, mutta tuloksissa ei ollut vastaavaa eroa.
Tutkijat päättelivät, että matematiikassa ja luonnontieteissä opettajat yliarvioivat poikien kyvyt ja vastaavasti aliarvioivat tyttöjen osaamisen. Suhtautuminen vaikutti myös siihen, miten oppilaat asennoituivat kyseistä ainetta kohtaan.
KUN TUTKIJAT seurasivat samojen oppilasryhmien myöhempää menestystä, he havaitsivat, että opettajien rohkaisemat pojat pärjäsivät huomattavasti paremmin valtakunnallisissa kokeissa kuin muut oppilaat.
Tutkimuksen perusteella opettajien asenteella on suuri vaikutus, sillä matematiikassa tai luonnontieteissä lannistettujen oppilaiden itsetunto oli koetuksilla muissakin aineissa.
Mun mielestä tuossa tutkimuksessa on ongelmia. Siinähän ikään kuin sanotaan, että pojat eivät muka pärjää koulussa biologisten ominaisuuksiensa takia. Mielestäni se on roskaa.
Koska kun mennään historiassa taaksepäin vain 100 vuotta tai vähän enemmän, niin nuo ym. tutkimuksen koulussapärjääjän piirteet eivät olekaan naisellisia vaan niitä korostettiin nimenomaan miesten ominaisuuksina. esim. järjestelmällisyys, sopeutuvuus, rauhallisuus, yms.
Tuolloin siis koululaitos oli luotu miehiä varten ja pojat olivat ennen ne, jotka jatkoivat korkeakoulutukseen. Suomessakin yliopistot olivat pitkään naisilta suljettuja juuri siksi, että naisten ei biologisten ominaisuuksiensa takia uskottu pärjäävän. Suomessa 1870-luvulla nainen joutui jopa anomaan Venäjän keisarilta erivapautta valmistuakseen ylioppilaaksi!
Nyt sitten Keltinkangas-Järvinen ikäänkuin esittää miehet samanlaisena biologisen temperamenttinsa syrjittynä uhrina. Mutta onko miesten "luontainen" temperamentti muka muuttunut 100 vuodessa?
Ja jos siis miesten/naisten biologiset omaisuudet ovat aina olleet samat, miten tilanteen kääntymisen ympäriinsä selitetään? Aivan, ei mitenkään. Muutenhan on täysin vaikea selittää miten vaikkapa vielä 100 vuotta sitten valtaosa yliopisto-opiskelijoista oli miehiä.
Syyt ovat siis jossain muussa kuten kulttuurinmuutoksessa ja kasvatuksessa.
Onhan siitäkin tutkimusta, esim. tämä
http://www.hs.fi/kotimaa/a1414723346168
Tuosta käy selvästi esille se, että koulunkäynti ja oppiminen on osaksi asennekysymys.
Vierailija kirjoitti:
Keltinkangas-Järvinen ei ole ainoa henkilö, joka on lausunut jotain koulujärjestelmästä. Näkemyksiä on muitakin. Ja kuten tästäkin keskustelusta on huomattu, samasta asiasta voi olla useammanlaisia tutkimustuloksia. Ei ole mitenkään selvää, että koulu suosii tyttöjä, päinvastoin olen viime aikoina kuullut paljonkin tästä poikkeavia mielipiteitä. Kouluahan olisi muutenkin tarkoituksenmukaista kehittää siten, että se ei suosi mitään sukupuolta tai muuta ominaisuutta vaan tukee lasten erityispiirteitä.
Se ainakin on todistettavasti selviö kuin myös huolestuttavaa, että uusimpien tulosten valossa pojat pärjäävät koulussa _huomattavasti_ tyttöjä huonommin. Mitä asian korjaamiseksi aiotaan tehdä? Ei mitään...'
Tiedämme mikä meteli nousisi, jos tulos olisi toisin päin.
Sekään ei muuten ole mitenkään selvää, että naisten vähäisempi määrä yhteiskunnan huipulla johtuisi naisten sorsimisesta. Itse asiassa mitään siihen viittaava todistusaineistoa ei ole koskaan kyetty esittämään. Tällä hetkellä meillä on vain feministien hellimä salaliittoteoria lasikatoista ja patriarkaatista.
Viikko pari sitten oli jonkun maakunnan alueuutisissa juttu koulusta, jossa perinteistä istumista oli vähennetty. Siellä lapsilla oli menossa "älä istu -päivä". Samoin samalla kertaa opiskeltiin eri aineita yhtä aikaa. Ainakin opettaja ja lapset oli kokeliusta innoissaan, joten jospa se leiäisi muuallekin maahan.
Omasta kouluajasta muistan, että ne muutamat metelöivät pojat saivat opettajilta lähes kaiken huomion. Opiskelun kunnolla ottavat pojat ja tytöt saivat oppia ihan oman onnen nojassa. Silloin oli selvää, että kokeiden arvosanat eivät olleet todistuksen arvosana. Tuntiaktiivisuus vaikutti numerolla suuntaan jos toiseen.
Omat pojat ovat olleet koulussa kympin poikia, joten halutessaan pojatkin pärjäävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen pääpiirteittäin samaa mieltä Keltikangas-Järvisen kanssa.
Aloittajan esiin nostamassa kysymyksessä (koulujärjestelmästä) ei mielestäni ole kuitenkaan ajateltu riittävän pitkälle asioita.
Eihän peruskoulujärjestelmän pointtina ole koskaan ollut mukautua oppilaiden yksilöllisiin ominaisuuksiin, vaan koulutuksen standardi on laadittu sen mukaan mikä on katsottu sekulaarissa yhteiskunnassamme ja muuttuvassa maailmassamme milloinkin tavoittelemisen arvoiseksi. Koulujärjestelmän standardi määrittyy siis objektiivisesti ja "suosii" muuttuvassa yhteiskunnassamme milloin mitäkin oppilasryhmää.
Aina jollain ryhmällä on syytä älähtää. Objektiiviseen standardiin perustuvassa järjestelmässä ei pystytä koskaan saavuttamaan täyttä "tasa-arvoa".
Toinen vaihtoehto olisi koulujärjestelmän totaalinen yksilöllistäminen, mutta silloin ei oikein enää voisi puhua koulujärjestelmästä. Täysin subjektiivisessa mallissa jokainen oppilas vain napsisi kursseja ja aineita sen mukaan, mikä vastaa omia taipumuksia ja vahvuuksia ja jättäisi väliin ne aineet ja opintopolut, joihin ei katso temperamentiltaan sopivan...
__________________________________________________________________________________________________
** Jumala syntyi ihmiseksi Pojassa, Jeesuksessa Kristuksessa, sovitti ihmisten synnit Golgatan ristillä ja nousi kuolleista! Joka uskoo Jeesukseen sovittajanaan ja herranaan, perii ikuisen elämän. **
Koulu pitäisi olla varautumista työelämään. Se pitäisi olla samanlaista ja suoraan työelämää tukevaa.
Yhteiskunnassa on muitakin haasteita, joihin kansalaisen tulee osata vastata mahdollisimman hyvin kuin pelkkä ansiotyössä käymisen sisältämät haasteet.
Joku ylivilkas adhd-tapaus tuskin tulee koskaan saamaan kymppiä käytösestä ja huolellisuudesta, mutta jos hän saa korotettua numeroitaan vitosesta seiskaan, on tapahtunut parannusta, josta on syytä onnitella. Olen sitä mieltä, että objektiivisesta standardista ei kannata luopua, vaikka jotkut täyttävät sen huonommin synnynnäisinä pidettyjen ominaisuuksiensa takia.
Keltikangas-Järvisen mukaan tytöt hyötyvät enemmän sopivasta temperamentista ja pojille on enemmän haittaa sopimattomasta temperamentista. Nykyinen systeemi ei siis ole objektiivinen. Tytöt saavat parempia arvosanoja matematiikasta ysiluokan todistukseen, mutta jos temperamentin vaikutus poistettaisiin, poikien matematiikan arvosanat olisivat parempia kuin tyttöjen. Tämä asia olisi etusivun uutinen, jos pojat olisivat tilanteen hyötyjiä tyttöjen sijaan.
Unisex koulut luultavasti heikentävät molempien sukupuolten koulumenestymistä ja sama jatkuu myös aikuisilla; mahdollisena poikkeuksena yliopistojen suositut alat ja muut koulutukset, joissa motivaatio on 100%.
Lasten, nuorten ja aikuisten on vaikeampi keskittyä opetukseen kun vastakkainen sukupuoli on häiritsemässä. Jotkut yksinäiset miehet myös hakevat huonosti heille sopiviin koulutuksiin kun ajattelevat löytävänsä naisseuraa (ja päinvastoin). Miehiltä voi myös hämärtyä mielessä se, että se että joku nainen on onnellinen naisvaltaisella matalapalkka-alalla ei tarkoita että hänen kannattaisi seurata naisia samaan opistoon, koska nainen voi jäädä työelämästä pois äitiyden tai miehensä tulojen takia tai tehdä vain osa-aikahommia. Tällaista illuusiota ei synny kun opiskelee vain miesten kanssa.
Miesporukassa tapahtuva opiskelu lisää tervettä kilpailua, jossa tappiokaan ei ole häpeä; naista huonommin pärjääminen taas on todella lannistavaa miehelle johtuen rooliodotuksista ja on aina mahdollisuus että kurssin opettaja suosii joko miehiä tai naisia ja antaa huonomman arvosanan saman työn tehneelle miehelle tai naiselle. Voi myös syntyä tilanteita, joissa epäsosiaalinen ja uhmaavalta vaikuttava mies antaa kiltimpien naisten tehdä ryhmätyöt hänen puolestaan, koska hänelle ei uskalleta sanoa vastaan ja vastaavasti tilanteita, joissa herkkupyllyblondi johdattelee miehen tekemään työn hänen puolestaan.
Saman sukupuolen koulussa ei myöskään tarvitse varoa sanojaan ja harrastaa poliittista korrektiutta samalla tavalla, vaan voi vapaasti puhua miesten tai naisten juttuja.
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin näistä temperamenttitutkimuksista on melkein kaksikymmentä vuotta aikaa. Toisekseen koulumaailma ei suosi tyttöjä vaan sitkeyttä, ahkeruutta ja vaivannäköä. Kyseisiä ominaisuuksia löytyy sekä tytöistä että pojista, kasvatuskysymys. Vanhemmat tekevät valinnan siitä, haluavatko kasvattaa pojat ahkeriksi ja sitkeiksi ponnistelijoiksi vai siloittavatko tien, jotta heidän poikansa pääsisi koulusta mahdollisimman helpommin.
Työelämässä vaaditaan sitkeyttä ja ahkeruutta. Miksi naiset ei siellä pärjää?
Koulussa vaaditaan vaan sitä että tekee mitä opettaja sanoo ja on sellainen ihminen mistä opettaja pitää.
Mitään tekemistä osaamisella ei sen kanssa ole.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä tuossa tutkimuksessa on ongelmia. Siinähän ikään kuin sanotaan, että pojat eivät muka pärjää koulussa biologisten ominaisuuksiensa takia. Mielestäni se on roskaa.
Koska kun mennään historiassa taaksepäin vain 100 vuotta tai vähän enemmän, niin nuo ym. tutkimuksen koulussapärjääjän piirteet eivät olekaan naisellisia vaan niitä korostettiin nimenomaan miesten ominaisuuksina. esim. järjestelmällisyys, sopeutuvuus, rauhallisuus, yms.
Tuolloin siis koululaitos oli luotu miehiä varten ja pojat olivat ennen ne, jotka jatkoivat korkeakoulutukseen. Suomessakin yliopistot olivat pitkään naisilta suljettuja juuri siksi, että naisten ei biologisten ominaisuuksiensa takia uskottu pärjäävän. Suomessa 1870-luvulla nainen joutui jopa anomaan Venäjän keisarilta erivapautta valmistuakseen ylioppilaaksi!
Nyt sitten Keltinkangas-Järvinen ikäänkuin esittää miehet samanlaisena biologisen temperamenttinsa syrjittynä uhrina. Mutta onko miesten "luontainen" temperamentti muka muuttunut 100 vuodessa?
Ja jos siis miesten/naisten biologiset omaisuudet ovat aina olleet samat, miten tilanteen kääntymisen ympäriinsä selitetään? Aivan, ei mitenkään. Muutenhan on täysin vaikea selittää miten vaikkapa vielä 100 vuotta sitten valtaosa yliopisto-opiskelijoista oli miehiä.
Syyt ovat siis jossain muussa kuten kulttuurinmuutoksessa ja kasvatuksessa.
Onhan siitäkin tutkimusta, esim. tämä
http://www.hs.fi/kotimaa/a1414723346168
Tuosta käy selvästi esille se, että koulunkäynti ja oppiminen on osaksi asennekysymys.
Luitko tuota artikkelia? Siinä ei missään sanota, että pojilla ja tytöillä olisi erilaiset temperamentit. Samoja temperamentteja löytyy molemmista sukupuolista, mutta jostain syystä opettajat suosivat tyttöjä, joilla on tietyt temperamentti piirteet, mutta eivät samanlaisia poikia.
Tämä on ei ole reilua, kumpaakaan sukupuolta kohtaan.
Kuuntelin Kelttikangas-Järvistä Kirjamessuilla, joissa hän puhui temperamenttieroista työelämässä. Lähinnä siitä kuinka introvertit kärsivät siitä, että ekstroverttejä suositaan työelämässä. Minun mielestä myös työelämässä tilanne on molemmille epäreilu. Kaikkien pitäisi olla sosiaalisia ja valmiita kertomaan mielipiteensä, mutta myös huolellisia ja valmiita esittämään vain loppuun asti hiottuja mielipiteitä. Kaikkien pitäisi olla sekä työpaikan ilopillereitä, että valmiita pitkään yksinäiseen puurtamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin näistä temperamenttitutkimuksista on melkein kaksikymmentä vuotta aikaa. Toisekseen koulumaailma ei suosi tyttöjä vaan sitkeyttä, ahkeruutta ja vaivannäköä. Kyseisiä ominaisuuksia löytyy sekä tytöistä että pojista, kasvatuskysymys. Vanhemmat tekevät valinnan siitä, haluavatko kasvattaa pojat ahkeriksi ja sitkeiksi ponnistelijoiksi vai siloittavatko tien, jotta heidän poikansa pääsisi koulusta mahdollisimman helpommin.
Työelämässä vaaditaan sitkeyttä ja ahkeruutta. Miksi naiset ei siellä pärjää?
Koulussa vaaditaan vaan sitä että tekee mitä opettaja sanoo ja on sellainen ihminen mistä opettaja pitää.
Mitään tekemistä osaamisella ei sen kanssa ole.
Sinä et ole tainnut opiskella mitään peruskoulun jälkeen tai kävit koulut 1950-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin näistä temperamenttitutkimuksista on melkein kaksikymmentä vuotta aikaa. Toisekseen koulumaailma ei suosi tyttöjä vaan sitkeyttä, ahkeruutta ja vaivannäköä. Kyseisiä ominaisuuksia löytyy sekä tytöistä että pojista, kasvatuskysymys. Vanhemmat tekevät valinnan siitä, haluavatko kasvattaa pojat ahkeriksi ja sitkeiksi ponnistelijoiksi vai siloittavatko tien, jotta heidän poikansa pääsisi koulusta mahdollisimman helpommin.
Työelämässä vaaditaan sitkeyttä ja ahkeruutta. Miksi naiset ei siellä pärjää?
Koulussa vaaditaan vaan sitä että tekee mitä opettaja sanoo ja on sellainen ihminen mistä opettaja pitää.
Mitään tekemistä osaamisella ei sen kanssa ole.
Ja sosiaalisuutta, teräviä kyynerpäitä, loputonta uskoa omaan erinomaisuuteen ja pientä röyhkeyttä.
Yksi selitys on siinä, että näiden asioiden ajamiseen tarvitaan rahaa. Valtio jakaa rahaa naisjärjestöille, mutta ei miesjärjestöille, vaikka Miesjärjestöjen keskusliitto avustusta tänäkin vuonna haki. Kun nämä avustusta saavat naisjärjestöt ovat sanoneet edistävänsä tasa-arvoa, niin se on ymmärretty valtion tasolta niin, että he todellakin ajavat tasa-arvoa eivätkä tasa-arvoa vain siinä tilanteessa, että naiset hyötyvät siitä. Tarvitaan lakimuutos, jotta miesjärjestötkin voivat saada rahaa valtiolta ja asia pääsee sitä kautta etenemään.