Ärsyttävä tilanne töissä
Työkaverini on n. 20 vuotta vanhempi mies. Tulin taloon 5 vuotta sitten ja olin tälle kollegalle ystävällinen kuten kaikille muillekin ja juttelin hänen kanssaan niitä näitä kun käytävillä tavattiin. Pian alkoi kuitenkin viestit esim. facebookissa olla kummallisia. Kommentoi kuviani liian tuttavalliseen sävyyn ja alkoi lähetellä vihjailevia tunnustuksia viestitse. Olen liian kiltti ja sanoinmiehelle että en ole kiinnostunut, mutta voidaaan olla kavereita (olisi pitänyt tässä vaiheessa olla ilkeä ja tyly, katkaista välit kokonaan). Töissä jatkettiin juttelua aina silloin tällöin, mutta pari viimeistä vuotta miehen käytös on ollut älllöttävää. Hakee huomiotani keinolla millä hyvänsä. Lopetin n. pari vuotta sitten täysin vastaamasta viesteihinsä siinä toivossa että lopettaa viestittelyn (tunnusti rakkautta säännöllisesti ja teki tikusta asiaa jotta saattoi laittaa viestiä/ tulla työpisteelleni juttelemaan). Mies alkoi siis pikkuhiljaa jumaloida minua tavalla joka ei todellakaan sovi työpaikalle ja johon en koskaan antanut minkäänlaista yllytystä. Näytti avoimesti tunteitaan tuijottamalla minua ja puhumalla kuin pikkulapselle. Jätti kukkia pöydälle, tai suklaata, rakkauskirjeitä post-it lapuilla jne. Mies on naimisissaoleva ja perheellinen, ja sen takia tämä kaikki tuntui entistä oksettavammalta. Sitten laitoin hänelle s-postin muutama kk sitten että toivon että lopettaa kaikki pienet huomionosoitukset työpaikalla yms. Tämän viestin kirjoitin ystävälliseen sävyyn, toivoen loppuun asti että tilanne hoituisi ns. itsekseen. Mies vastasi pitkällä meilillä jossa sivuutti toiveeni ja keskittyi vaan ylistämään minua, rakkauttansa minuun, siihen kuinka ainoa syy elää on toivonmuren siitä että meistä tulisi edes seuraavassa elämässä jotain (siis täysin seinähullua vuodatusta). En vastannut, kuten en aiemminkaan yhteenkään hänen viestiinsä. Meni pari päivää ja mies lähetti taas meiliä, oli viikonloppu. Kerjäsi huomiota ja oli marttyyri. Vastasin nyt todella kiukkuisesti ja tiukasti että IHAN OIKEASTI, JÄTÄ MINUT RAUHAAN. sanoin että olemme aina olleet pelkästään työkavereita eikä koskaan mitään muuta ja hänen käytöksensä on loukkaavaa myös puolisoani kohtaan.
Kommentit (6)
Sinuna jatkaisin aivan kuten ennenkin. Eli hänelle mahdollisimman niukkaa, mutta kuitenkin asiallista yhteydenpitoa (eli normaalit huomenet aamulla ja heipat töistä lähtiessä, jos vastakkain osutte, palavereissa, koulutuksissa yms. normaalia keskusteluun osallistumista silloin, kun paikalla on muitakin, mutta ei mitään henkilökohtaista tai kahdenkeskistä. Syömässä ja kahvitauoilla normaalia keskustelua, jos samaan porukkaan osutte, mutta jo luontevasti pystyy syömään/kahvittelemaan eri pöydässä/eri aikaan, niin parempi niin).
Anna hänen itse ratkaista oma käytöksensä. Jos käytös sinua kohtaan on epäasiallista, niin sitten heti esimiehen juttusille, mutta muuten tuolle juoruillulle ja huomion hakemiselle ei oikein mitään voi. Kyllähän työkaverit tietää asian oikean laidan.
Anni Pekkarinen (ap), suosittelen, että puhut pomollesi ja sitä ennen mainitset tälle miehelle, että hänen käytöksensä ei ole töihin soveltuvaa.
Erikoista meininkiä, että työpaikkasi henkilöstöpolitiikka salli tuollaisen tilanteen jatkumisen. Taitaa olla melko pieni talo. Isommissa firmoissa peli olisi vihelletty kovalla kädellä poikki.
Laitat vielä miehen viestit vaimolle.
jatkuu...
Hän vastasi heti yltiödramaattisesti kuinka tulee antamaan minulle nyt täyden rauhan jne jne.
Joo, niin antoikin. Tekemällä siitä numeron, että "jätti minut rauhaan". Ei osallistunut tapahtumiin joissa minä olin paikalla, ei koulutuksiin eikä mihinkään koska ei halunnut häiritä minua. Käyttäytyi töissä todella lapsellisesti ja vaikka "jättikin minut rauhaan", puhui minulle edelleen lässyttämällä, ylenpalttisen marttyyrimäiseen sävyyn ja itsesäälisesti. Tässä vaiheessa pinnani katkesi täysin. Menin vihdoin puhumaan hänen esimiehelleen joka luki miehen lähettämiä meilejä, todeten että mieshän on aivan sairas.
Tapaus vietiin eteenpäin ja johti erinäisiin toimenpiteisiin. Sain kuulla että mies on kertonut täysin erilaisen tarinan tästä, meillä on hänen mukaansa ollut molemminpuolinen suhde, olen osoittanut kiinnostusta häntä kohtaan ja tämä on vain viatonta leikkiä. SIIS HALOO?? Olin aivan sanaton. Miehen väitteet eivät pidä millään tasolla paikkaansa ja ovat kaikinpuolin oksettavia. Olisin voinut ajat sitten viedä asiaa eteenpäin mutta toivoin viimeiseen asti että mies tulee järkiinsä ja tilanne rauhoittuisi ilman että mies menettäisi kasvojaan. Nyt tämänjälkeen hänen käytöksensä töissä on ollut suorastaan vammasta. Minua ei huvita edes moikata koko tyyppiä enää, enkä tiedä miten pitäisi olla. Firman johto uskoo minua (näytin lukemattomat yksipuoliset viestit), mutta jatko täällä tulee olemaan äärimmäisen kiusallista jos mies jatkaa tuota ääliömäistä touhuaan. On julkisesti siis kertonut tästä tilanteesta tyyliin kaikille, välillä esiintyy uhrina, välillä itsesäälisesti myöntää olevansa kamala, oli mietn oli, mies tavallaan pitää tilannetta yllä hakemalla huomiota nyt jokaisella säälittävällä mahdollisella tavalla. Miehen käytös on viimeisen vuoden aikana muutekin muuttunut töissä, kukaan ei oikein pidä hänestä ja hän korostaa jatkuvasti omaa erinomaisuuttaan kaikille jotka kuunnella jaksavat. Moralisoi, on alentuva ja keskittyy lähinnä itsensä korostamiseen joka käänteessä ja kenelle tahansa, aina kesäapulaisesta toimitusjohtajaan asti.
Antakaa neuvoja miten tässä knnattaa toimia?
/AP