Miten ehditte tehdä viikolla ruokaa
Mies narisee aina, kun kaappi on tyhjä, en ehdi ollenkaan omiin menoihin , jos kokkaan joka ikinen päivä.
Toinen vaihtoehto on kokata koko viikonloppu koko viikoksi ja siinä menee nekin vapaat.
Kokkailuksi ei edes riitä spagetti tms koska mies syö hirveän määrän.
Olen nyt kokannut joka päivä neljän hengen annoksen ja aina se on loppu seuraavaan päivään mennessä.
Ei jää yhtään vapaa- aikaa illassa kun pitää rientää kauppaan ja kokata.
Ja käyn myös itse töissä.
Kommentit (32)
Mies lopettaa narinan ja opettelee kokkaamaan, syö mitä osaa laittaa tai syö vähemmän. Problem solved.
En tiedä. Meillä molemmat käyvät töissä ja harrastavatkin asioita. Silti kokkaillaan ihan sujuvasti arkenakin.
Siis elättekö kahdestaan? Jos teillä ei ole lapsia ja mies valittaa ettei ole ruokaa, niin salli minun nauraa. Viimeistään 18-vuoden iässä (meilellään jo aikaisemmin) pitää osata tehdä ruokaa.
M38
Täh? Spagettiakin voi laittaa vaikka 20 hengen annoksen, ei suurempi määrä tarkoita monimutkaisempaa ruokaa. Isojen määrien valmistamista helpottaa kun tekee vaikka isoja pataruokia joihin ei tule paljon pilkottavaa. Tai heität vaikka porsaankyljykset ja perunat kuorineen uuniin, esivalmistelua ei ole lainkaan ja saat kyljyksiä ja uuniperunoita niin paljon kuin uuniin kerralla mahtuu. Ei kokkaus ole vaivalloista jos ei vasiten tee vaivalloisia ruokia.
t. eilen tein normaalin päivän töitä, kävin jumpassa, tein isänpäiväksi kylmänä tarjoiltavan kakun ja vielä onnistuin helposti kokkaamaan ja katsoin vielä useamman tunnin telkkariakin
Viikolla kokataan ja menot ajoittuvat vklopulle kun on vapaata aikaa kokata ja hoitaa menojansa ;)
Sinkkumies
Samaa mieltä kuin tuolla ylhäällä: en tajua ollenkaan, että miksi sinä olet se ainoa kokkaaja? Miksei mies kokkaa itse jonain päivinä? Jos ei osaa, niin senkun opettelee, netistä löytyy ohjeet, samoin keittokirjoista. Jos ei halua tai viitsi opetella, kun on nyt kerran jo oppinut, että emäntä hoitaa kaiken eikä itse tarvitse, niin ostakoon valmiskamaa kaupasta. Syököön vaikka saarioisten kuralätkäpitsaa mikrosta, jos ei muuten opettelu maistu.
Ethän sinä ole sen miehen äiti, vaan puoliso.
Vierailija kirjoitti:
Täh? Spagettiakin voi laittaa vaikka 20 hengen annoksen, ei suurempi määrä tarkoita monimutkaisempaa ruokaa. Isojen määrien valmistamista helpottaa kun tekee vaikka isoja pataruokia joihin ei tule paljon pilkottavaa. Tai heität vaikka porsaankyljykset ja perunat kuorineen uuniin, esivalmistelua ei ole lainkaan ja saat kyljyksiä ja uuniperunoita niin paljon kuin uuniin kerralla mahtuu. Ei kokkaus ole vaivalloista jos ei vasiten tee vaivalloisia ruokia.
t. eilen tein normaalin päivän töitä, kävin jumpassa, tein isänpäiväksi kylmänä tarjoiltavan kakun ja vielä onnistuin helposti kokkaamaan ja katsoin vielä useamman tunnin telkkariakin
Onhan tätä käsitelty palstalla jo niin monta kertaa. Nykyään ruuan laitto on niin helppoa, kun kaupasta saa vaikka valmiita lohifileitä ja koko kalan käsittely pois. Lohifile uuniin.
Salaatti 10 min, kastike 5 min. kalalle ja salaatille. Työtä 15 minuuttia. Lohta odotellessa voi puuhastella muuta, vaikka kirjoitella av:lle ja juoda kahvia (kuten teen juuri nyt)
Sinkkumies
Eihän monenkaan ruoan tekemiseen mene aikaa kuin maks. ~30 minuuttia. Siis siihen aktiiviseen tekemiseen. Usein selviää vartissa. Sitten tietty menee joku hetki, jos on laatikko uunissa tai hauduttaa pataa, mutta silloin voi odotellessa puuhailla omiaan.
Kaupassa käyntiinkin menee enemmän aikaa kuin ruoanlaittoon. Jos tekee vaikka naudan keittolihasta ragùn, niin vihannesten pilkkomiseen ja lihan pintojen kiinni paistamiseen menee 10min. Sitten vaan soosi porisemaan neljäksi (tai vaikka kuudeksi) tunniksi ja nauttimaan. Sama juttu stroganoffin kanssa. Kinkkukiusauksen tekoon ei mee edes varttia, ja jos käyttää pakasteperunasipulisekoitusta, niin 5 min. + tunti uuniaikaa. Miten siihen saa kulumaan paljon aikaa? O.o
Meillä mies hoitaa aamiaisen ja minä päivällisen. Homman juju on ruokalista viikoksi. Kaupassa käydään isosti kerran viikossa ja töistä tullessa poikkean hallissa hakemassa kalat ja lähikaupasta muut, jos tarvitaan.
Kun pääsen kotiin, juon rauhassa kahvit ja juttelen lasten kanssa, katan pöydän valmiiksi ja ehkä jo vähän valmistelen päivällistä. Sitten lähden miehen kanssa lenkille. Kun tullaan kotiin, ryhdyn ruuanlaittopuuhiin, päivällinen on valmis siinä seitsemän maissa, jolloin lapset ovat kotiutuneet harrastuksista.
Meillä syödään helppoa ruokaa, tänään on uunilohta, perunoita ja salaattia, eilen katkarapupastaa ja salaattia, huomenna kanafileitä ja curryvihanneksia.
Olet vain helkkarin laiska ja/tai sulla on liikaa menoja. Meillä ehditään tehdä kaikkea hyvin vaikka on vielä 3 teini-ikäistä lasta.
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies hoitaa aamiaisen ja minä päivällisen. Homman juju on ruokalista viikoksi. Kaupassa käydään isosti kerran viikossa ja töistä tullessa poikkean hallissa hakemassa kalat ja lähikaupasta muut, jos tarvitaan.
Kun pääsen kotiin, juon rauhassa kahvit ja juttelen lasten kanssa, katan pöydän valmiiksi ja ehkä jo vähän valmistelen päivällistä. Sitten lähden miehen kanssa lenkille. Kun tullaan kotiin, ryhdyn ruuanlaittopuuhiin, päivällinen on valmis siinä seitsemän maissa, jolloin lapset ovat kotiutuneet harrastuksista.
Meillä syödään helppoa ruokaa, tänään on uunilohta, perunoita ja salaattia, eilen katkarapupastaa ja salaattia, huomenna kanafileitä ja curryvihanneksia.
Päivällinen vasta seitsemältä?
Pyhällä hengelläkö ne lapset elää?
Mitenkäs isotöinen aamiainen miehellä on? Mysliä, kahvia ja appelsiinimehu?
Mikset osta kerran viikossa isommat ostokset kaupasta niin ei tarvi joka päivä erikseen käydä. Tai tilaa isot ostokset noutomyynnistä, esim Prisman keräily 4,90 e.
Laita mies itse kokkaamaan tai osta eineksiä kaappiin, mikrotelkoon niitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies hoitaa aamiaisen ja minä päivällisen. Homman juju on ruokalista viikoksi. Kaupassa käydään isosti kerran viikossa ja töistä tullessa poikkean hallissa hakemassa kalat ja lähikaupasta muut, jos tarvitaan.
Kun pääsen kotiin, juon rauhassa kahvit ja juttelen lasten kanssa, katan pöydän valmiiksi ja ehkä jo vähän valmistelen päivällistä. Sitten lähden miehen kanssa lenkille. Kun tullaan kotiin, ryhdyn ruuanlaittopuuhiin, päivällinen on valmis siinä seitsemän maissa, jolloin lapset ovat kotiutuneet harrastuksista.
Meillä syödään helppoa ruokaa, tänään on uunilohta, perunoita ja salaattia, eilen katkarapupastaa ja salaattia, huomenna kanafileitä ja curryvihanneksia.
Päivällinen vasta seitsemältä?
Pyhällä hengelläkö ne lapset elää?
Mitenkäs isotöinen aamiainen miehellä on? Mysliä, kahvia ja appelsiinimehu?
Urpo
Meillä on kaksi aikuista ja teini. Kokkaan etä- ja vapaapäivinä, yleensä kahdesti viikossa ja kaksi ruokaa kerrallaan, jolloin ei tarvitse syödä koko ajan samaa. Kaupassa käydään kerran viikossa tai kymmenessä päivässä.
Tänään syntyi lihakeitto, savumuikkuja, muusia ja salaatti, näillä mennään taas muutama päivä. Jos jää ylijäämää, pakastan. Tykkään kokkailla kiireettä, kiireessä tai väsyneenä tulee tehtyä yleensä munakas tms. Mies on vilja-allergikko, mikä rajoittaa vähän mutta ei pahasti. Teen itse viljattomia leipiä (oopseja) suuret määrät kerralla ja pakastan nekin.
1) ostan vähintään kahdeksi päiväksi ruokaa 2) laitan nopeasti valmistuvia ruokia 3) teen kerran viikossa ruuan joka riittää useammaksi päiväksi
Miten ihmeessä saat vietettyä koko viikonlopun keittiössä??
Meillä tehdään sunnuntaina 2 "hidasta" ruokaa eli laatikkoa tai pataa. Valmisteluihin menee ehkä 20 min per ruoka ja molemmat tekeytyy itse hellalla/uunissa - en seiso vieressä vahtimassa:) Toista syödään su ja ti ja toista ma ja ke. Seuraava ruoka tehdään joko torstaina to-pe varten tai jos torstaina on kiire teen sen keskiviikko iltana. Lauantaina tehdään sitten jotain nopeaa ruokaa yhdelle päivälle. Siihen menee vartista vaille tuntiin:) Eli 3 ruuanlaittoa/vko.
Meillä kokkaa se joka ehtii.
Meillä mä hoidan melkeinpä kaiken ruoanlaiton, ihan koska tykkään siitä ja haluan aina tuottaa iloa läheisilleni hyvän syötävän(kin) muodossa. Aamuisin vähän sen mukaan, mitä kukakin haluaa - yleensä lämpimiä leipiä munalla, pekonilla (tai ilmakuivatulla kinkulla) ja juustolla, paistettuja tomaatteja ja muita vihanneksia tai hedelmiä. Hyvää kahvia tai teetä kyytipojaksi.
Päivällisen teen myös, paitsi joskus spesiaalipäivinä. Teen aina alusta asti itse, koska tykkään tietää mitä syön ja toisaalta oppia tekemään entistä parempaa ruokaa; ostan lihaköntin ja putsaan ja pilkon sen tarpeen mukaan, vihannekset ja muut misotaan.
Tää nyt tietty kuulostaa trollilta, mutta käyn töissä, opiskelen sen ohessa toista korkeakoulututkintoani ja luppoajalla pyöritän sivutoimista yritystäni. Mua lähinnä kiinnostaa, että kuka ehtii (tai haluaa ja jaksaa) tuhlata aikaansa esimerkiksi televisioon?
Vierailija kirjoitti:
Meillä mä hoidan melkeinpä kaiken ruoanlaiton, ihan koska tykkään siitä ja haluan aina tuottaa iloa läheisilleni hyvän syötävän(kin) muodossa. Aamuisin vähän sen mukaan, mitä kukakin haluaa - yleensä lämpimiä leipiä munalla, pekonilla (tai ilmakuivatulla kinkulla) ja juustolla, paistettuja tomaatteja ja muita vihanneksia tai hedelmiä. Hyvää kahvia tai teetä kyytipojaksi.
Päivällisen teen myös, paitsi joskus spesiaalipäivinä. Teen aina alusta asti itse, koska tykkään tietää mitä syön ja toisaalta oppia tekemään entistä parempaa ruokaa; ostan lihaköntin ja putsaan ja pilkon sen tarpeen mukaan, vihannekset ja muut misotaan.
Tää nyt tietty kuulostaa trollilta, mutta käyn töissä, opiskelen sen ohessa toista korkeakoulututkintoani ja luppoajalla pyöritän sivutoimista yritystäni. Mua lähinnä kiinnostaa, että kuka ehtii (tai haluaa ja jaksaa) tuhlata aikaansa esimerkiksi televisioon?
Kylläpäs sinä ehdit. Ai kamala kun olet niin ehtivä ja pätevä. Kiva kun jaoit sen meidän muiden kanssa😆
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies hoitaa aamiaisen ja minä päivällisen. Homman juju on ruokalista viikoksi. Kaupassa käydään isosti kerran viikossa ja töistä tullessa poikkean hallissa hakemassa kalat ja lähikaupasta muut, jos tarvitaan.
Kun pääsen kotiin, juon rauhassa kahvit ja juttelen lasten kanssa, katan pöydän valmiiksi ja ehkä jo vähän valmistelen päivällistä. Sitten lähden miehen kanssa lenkille. Kun tullaan kotiin, ryhdyn ruuanlaittopuuhiin, päivällinen on valmis siinä seitsemän maissa, jolloin lapset ovat kotiutuneet harrastuksista.
Meillä syödään helppoa ruokaa, tänään on uunilohta, perunoita ja salaattia, eilen katkarapupastaa ja salaattia, huomenna kanafileitä ja curryvihanneksia.
Päivällinen vasta seitsemältä?
Pyhällä hengelläkö ne lapset elää?
Mitenkäs isotöinen aamiainen miehellä on? Mysliä, kahvia ja appelsiinimehu?
Lapset syövät välipalan, kun tulevat koulusta. Itse tulen kotiin noin 16.30, mies noin 17.00. Lasten harrastukset ovat päivästä ja lapsesta riippuen neljän ja seitsemän välillä.
Mies siis hoitaa meillä aamun, koska lähtee töihin myöhemmin. Hän tekee aamiaisen, siistii paikat, petaa sängyn, lataa astianpesukoneen ja pyykkikoneen valmiiksi - lasten tehtävänä on sitten hoitaa loput koulun jälkeen.
En nyt kyllä alkuunkaan ymmärrä, miksei mies kokkaa itse?