Lue keskustelun säännöt.
Ihastunut terapeuttiini - mistä tiedän, onko tunne molemminpuolinen?
09.11.2016 |
Olen ihastunut itseäni reilusti vanhempaan terapeuttileidiin, joka on niin ihanan älykäs ja säkenöivä, että olen kuin sulaa vahaa hänen läsnäollessaan.
Tiettävästi hän on kuitenkin hetero ja varattu, joten miten voisin selittää sen, että hän tuntuu kohtelevan minua lempeämmin kuin muita ja luovan erityisen pitkiä, jotenkin kaipaavia katseita. Ihan kuin välillämme olisi "sähköä"...on sellainen kihelmöivä onnen tunne hänen lähellään. Alunperin hän oli se "aktiivisempi", kun en jotenkin huomannut häntä sillä tavalla.
Yhtäkkiä tajusin, että hän oli ollut erityisen lempeä minua kohtaan ja mulle tuli aina ihana fiilis hänen lähellään. Jälkikäteen niitä pieniä sattumuksia on ollut aika monta...hän esimerkiksi kosketti käsivarttani tosi suloisesti tilanteessa, jossa yleensä ihmiset vain huikkaavat jotain. Ja hän puhui hieman vihjailevaan sävyyn, niin että olin hieman ihmeissäni, mutta jätin sen siihen. Oon häntä paljon nuorempi siis ja ihan ok-näköinen, utsekin heteroliitossa.
Pari viikkoa sitten palaset alkoivat jotenkin ovelasti loksahdella ja tajusin olevani ihan lääpälläni häneen. Mutta kuvittelenkohan kaiken vai voisiko tunne olla molemminpuolinen?
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oot siis ite nainen ja terapeutti on nainen?
Kyllä.
Olet ihan pöpö. Luot fantasioita mielessäsi ja koet ystävällisyyden olevan ihastumista!
Kuka nainen nyt ihastuisi toiseen?
Voihan se muuten tykätä susta persoonana.
Nyt ois kyllä hyvä että se lukis av:ta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet jäänyt lapsena vaille rakkautta ja nyt näet kaiken kaipuusi terapeutin silmissä!
Mee hoitoon!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti kuvittelet kaiken. Ei ole mitenkään epätavallista, että potilaat ihastuvat terapeuttiinsa tai lääkäriinsä / hoitajaansa.
Olen kuullut että tämä rakastuminen/ihastuminen olisi jopa luonnollinen osa terapiaprosessia. Molemminpuoleista se ei todellakaan ole ellei kyseessä ole Suomen surkein peutti. Itse en ole terapiasta pitänyt lainkaan, enkä suostunut siihen.
Potilaiden ihastuminen peuttiinsa tuntuu niin yleiseltä, että epäilen joidenkin peuttien jotenkin jopa tohkaisevan asiakkaitaan siihen. Ehkä käyttävät tätä jopa jotenkin hyväksi hoitosuhteen muodostamisessa.
Niin intiimiltä nuo suhteet tuntuvat olevan että ihmiset puhuvat peutistaan kuten miehestään.
Siis samanlaisella tunteella ja hoitosuhteen loppu voi olla dramaattinen kuin avioero.Kieltämättä musta tuntuu (tiedän, kuulostaa hassulta!), että terapeuttini olisi jopa "vietellyt"/iskenyt minut. Kun siis aluksi en ajatellut mitään "kiellettyä" hänestä, mutta hän oli aloitteellinen. Olin hieman estynyt, tosi asiallinen, toki kohtelias.
Mun mielestäni pariin otteeseen ne katseet menivät niin pitkiksi ja syviksi, että se meni sopivaisuuden rajoille. Ja mä olin kuin "hypnotisoitu" ja katselin häntä epäuskoisen ihastuksen vallassa. Ihan kuin hän nauttisi siitä, että sai mut "jallitettua" ja rakastumaan itseensä. Voi olla, että analysoin liikaa, mutta nyt vain kaipaan häntä koko ajan enemmän.
Vittu sinä olet sekaisin. Kuten jo siinä toisessa topikissa sanottu (kuinka monta aloitusta ajattelit vielä tehdä samasta aiheesta?), kyseessä on transferenssi. Sinä projisoit omia tunteitasi ja haaveitasi terapeuttiin ja olet niin rakastanut, että keksit terapeutille erilaisia käytöksiä (puhuu hellästi, on kiinnostunut, pukeutuu hienosti sinua varten jne. jne. jne.) sekä yliöveritulkitset kaiken. Näet rakastumisen merkkejä terapeutissa vaikkei sellaisia oikeasti ole olemassakaan.
Miksi sinun on tuota ylläolevaa niin vaikea: a) ymmärtää, b) hyväksyä? Kuvitteletko, että kun tarpeeksi jankutat täällä asiasta, me mammat sanomme sinulle, että: "joo, ihan varmasti se on sinuun rakastunut! Ala kähmiä sitä, tunge sen syliin, kieli sen kurkkuun tai pyydä vähintäänkin kaljalle ja naimaan!"?
Vierailija kirjoitti:
Millä kirjaimella sun terapeutin etunimi alkaa?
Sorry, mutta en uskalla paljastaa sitä täällä. Mutta jos hän jostain syystä näkisi nämä, niin sanon vaan, että olet aivan ihana nainen. Aivan huippu. Rakastan sinua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystävällisyys ja työnsä tekeminen oikein _ei_ ole flirttailua.
Älkää nyt tuottako häpeän tunteita tälle ap lle joka on ammattiprosessissaan keskellä! Nuo ovat aitoja kokemuksia . Luota nyt siihen ihanaan terapeuttiissi ja avaudu asiasta siellä ok?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttavapiiriini kuuluu yksi psykologi. Todella kaunis, tyylikäs ja aivan ihana lämmin ihminen (ikää 48 vuotta), voin hyvin kuvitella, että häneen asiakkaat rakastuu. Kuitenkin hän on onnellisesti naimisissa ja kahden lapsen äiti. Ei ole koskaan ihastunut asiakkaisiinsa, ei todellakaan flirttaa niiden kanssa eikä muutakaan. Hän pitää myös fyysiset rajat hyvin selvinä, ei koske asiakkaisiinsa sen enempää kuin ensimmäisellä tapaamiskerralla kättelee ne. Asiakas saa itkeä vaikka silmänsä päästä tmv ja hän ei koske heihin. Hän pitää myös yksityiselämänsä ja työelämänsä täysin erillään. Kaikin puolin ammattitaitoinen siis, eikä varmasti ole mikään poikkeus ammattikunnassaan, päinvastoin. Oikeat ammattilaiset on tuollaisia.
Vierailija kirjoitti:
Älkää nyt tuottako häpeän tunteita tälle ap lle joka on ammattiprosessissaan keskellä! Nuo ovat aitoja kokemuksia . Luota nyt siihen ihanaan terapeuttiissi ja avaudu asiasta siellä ok?
Niin, hänelle aitoja kokemuksia, mutta ei mikään objektiivinen osuus. Siinä kohtaa kun ihminen on noin sekaisin, että on ihan varma, että terapeuttinsa on vietellyt hänet ja rakastunut häneen, saa ihmistä kyllä palauttaa maan pinnalle ja ihan ronskisti kun ei muuten tunnu menevän jakeluu. (Eikä tunnu menevän silloinkaan). Harhaisen ihmisen harhoihin ei koskaan tule lähteä mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Etkö ap ymmärrä mitään psykologiasta?
Ja mistä helvetistä nää kommentoijat tietää, että terapeutilla ei ole tunteita ap:ta kohtaan? Suurimmalla osalla terapeuteista ei varmaan ole niitä tunteita potilastaan kohtaan, mutta olen ihan varma, että sellaisiakin tapauksia löytyy. Tiedän jopa pariskunnan, jotka ovat tutustuneet noin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja mistä helvetistä nää kommentoijat tietää, että terapeutilla ei ole tunteita ap:ta kohtaan? Suurimmalla osalla terapeuteista ei varmaan ole niitä tunteita potilastaan kohtaan, mutta olen ihan varma, että sellaisiakin tapauksia löytyy. Tiedän jopa pariskunnan, jotka ovat tutustuneet noin.
Täh? Se on sitten ihan varmasti entinen terapeutti, joka ryhtyy parisuhteeseen hoidettavansa kanssa. Ammatillisesti aivan järkyttävän epäeettistä käytöstä!
Ap, sun pitäis käydä lapsuuttasi läpi.
Nyt luot kiintymyssuhteen terapeuttiin joka edustaa vanhempaasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää nyt tuottako häpeän tunteita tälle ap lle joka on ammattiprosessissaan keskellä! Nuo ovat aitoja kokemuksia . Luota nyt siihen ihanaan terapeuttiissi ja avaudu asiasta siellä ok?
Niin, hänelle aitoja kokemuksia, mutta ei mikään objektiivinen osuus. Siinä kohtaa kun ihminen on noin sekaisin, että on ihan varma, että terapeuttinsa on vietellyt hänet ja rakastunut häneen, saa ihmistä kyllä palauttaa maan pinnalle ja ihan ronskisti kun ei muuten tunnu menevän jakeluu. (Eikä tunnu menevän silloinkaan). Harhaisen ihmisen harhoihin ei koskaan tule lähteä mukaan.
Paraneminen voi vaatia kokemuksen siitä, että se on ihan aitoa. Hyvä terapeutti silloin antaa hänen tuntea niin. Muttei tietenkään koske potilaaseen silloinkaan. Joka tapauksessa tämä jankutus siitä, ettei se ole aitoa, ei auta ap:ta eteenpäin. Tosiaan jotkut kommentit tuottaa vain häpeää hänessä.
Minäkin ihastuin "hullun tavalla" huomattavasti minua vanhempaan mieheen. Kerroin siitä psyksh:lle ja hän järjen ihmisenä sanoi ettei sillä suhteella olisi tulevaisuutta. Kerroin kyllä ihastukselle tuntemuksistani ja hän ehdotti jotakin mutta hämmennyin kovin. Huomasin että olenkin ujo... Ja sainhan huomiota, ja hän myös. Taisi olla kohtalo:)
Noh, neuvoisin pitämään pään kylmänä ja jalat lämpöisinä. Onnistunee näillä keleillä:)
Vierailija kirjoitti:
Ja mistä helvetistä nää kommentoijat tietää, että terapeutilla ei ole tunteita ap:ta kohtaan? Suurimmalla osalla terapeuteista ei varmaan ole niitä tunteita potilastaan kohtaan, mutta olen ihan varma, että sellaisiakin tapauksia löytyy. Tiedän jopa pariskunnan, jotka ovat tutustuneet noin.
Siitä tiedämme, että ap:n jutut on harhaisia ja selkeästi huomaa, että tunteet on ihan hänen omassa päässään, ei terapeutin päässä. Siksi toisekseen jos terapeutilla on epäammatillisia tunteita asiakasta kohtaan, ammattitaitoinen terapeutti käsittelee ne esim. työnohjauksessa eikä ala iskeä asiakasta. Hyvin harvassa on ne epäammattitaitoiset terapeutit jotka alkaa iskeä asiakkaitaan. Se, että tiedät jonkun pariskunnan joka on toisensa niin löytänyt, ei tarkoita sitä, että se olisi lainkaan yleistä. Tai että se olisi mahdollista ap:n tilanteessa. Ja tosiaan, täysin ammattietiikan toimintaa sellainen.
Hmm, tarkemmin miettien epäilen, että tuossa on ap itseään puolustamassa mielikuvituspariskunnan rakkauden avulla.
Ethän sinä sitä selville saa muuten kuin kysymällä.
Mulla oli aikoinaan tosi komea miesterapeutti.
Ei ollut helppoa.
Ap ei ymmärrä eikä tietysti voikaan ymmärtää miten väärin se olisi terapeutilta. Täällä taitaa olla ammattilaisia paikalla.
Millä kirjaimella sun terapeutin etunimi alkaa?