Ihastunut terapeuttiini - mistä tiedän, onko tunne molemminpuolinen?
Olen ihastunut itseäni reilusti vanhempaan terapeuttileidiin, joka on niin ihanan älykäs ja säkenöivä, että olen kuin sulaa vahaa hänen läsnäollessaan.
Tiettävästi hän on kuitenkin hetero ja varattu, joten miten voisin selittää sen, että hän tuntuu kohtelevan minua lempeämmin kuin muita ja luovan erityisen pitkiä, jotenkin kaipaavia katseita. Ihan kuin välillämme olisi "sähköä"...on sellainen kihelmöivä onnen tunne hänen lähellään. Alunperin hän oli se "aktiivisempi", kun en jotenkin huomannut häntä sillä tavalla.
Yhtäkkiä tajusin, että hän oli ollut erityisen lempeä minua kohtaan ja mulle tuli aina ihana fiilis hänen lähellään. Jälkikäteen niitä pieniä sattumuksia on ollut aika monta...hän esimerkiksi kosketti käsivarttani tosi suloisesti tilanteessa, jossa yleensä ihmiset vain huikkaavat jotain. Ja hän puhui hieman vihjailevaan sävyyn, niin että olin hieman ihmeissäni, mutta jätin sen siihen. Oon häntä paljon nuorempi siis ja ihan ok-näköinen, utsekin heteroliitossa.
Pari viikkoa sitten palaset alkoivat jotenkin ovelasti loksahdella ja tajusin olevani ihan lääpälläni häneen. Mutta kuvittelenkohan kaiken vai voisiko tunne olla molemminpuolinen?
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mistä helvetistä nää kommentoijat tietää, että terapeutilla ei ole tunteita ap:ta kohtaan? Suurimmalla osalla terapeuteista ei varmaan ole niitä tunteita potilastaan kohtaan, mutta olen ihan varma, että sellaisiakin tapauksia löytyy. Tiedän jopa pariskunnan, jotka ovat tutustuneet noin.
Siitä tiedämme, että ap:n jutut on harhaisia ja selkeästi huomaa, että tunteet on ihan hänen omassa päässään, ei terapeutin päässä. Siksi toisekseen jos terapeutilla on epäammatillisia tunteita asiakasta kohtaan, ammattitaitoinen terapeutti käsittelee ne esim. työnohjauksessa eikä ala iskeä asiakasta. Hyvin harvassa on ne epäammattitaitoiset terapeutit jotka alkaa iskeä asiakkaitaan. Se, että tiedät jonkun pariskunnan joka on toisensa niin löytänyt, ei tarkoita sitä, että se olisi lainkaan yleistä. Tai että se olisi mahdollista ap:n tilanteessa. Ja tosiaan, täysin ammattietiikan toimintaa sellainen.
Hmm, tarkemmin miettien epäilen, että tuossa on ap itseään puolustamassa mielikuvituspariskunnan rakkauden avulla.
No kovasti sinä nyt tiedät asioita. On oikeasti ihan naurettavaa väittää täällä tietävänsä ap:n terapeutin tunteet, niistä kun ei tiedä kukaan muu kuin tuo terapeutti itse. Minä satun tietämään myös gynekologin, joka ihastui asiakkaana olevaan ystävääni. Ystävä ei kyllä tosiaankaan lämmennyt tuolle vanhemmalle miehelle, mutta kyllä näitäkin löytyy kun ihmisiä tässä kaikki ollaan,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mistä helvetistä nää kommentoijat tietää, että terapeutilla ei ole tunteita ap:ta kohtaan? Suurimmalla osalla terapeuteista ei varmaan ole niitä tunteita potilastaan kohtaan, mutta olen ihan varma, että sellaisiakin tapauksia löytyy. Tiedän jopa pariskunnan, jotka ovat tutustuneet noin.
Siitä tiedämme, että ap:n jutut on harhaisia ja selkeästi huomaa, että tunteet on ihan hänen omassa päässään, ei terapeutin päässä. Siksi toisekseen jos terapeutilla on epäammatillisia tunteita asiakasta kohtaan, ammattitaitoinen terapeutti käsittelee ne esim. työnohjauksessa eikä ala iskeä asiakasta. Hyvin harvassa on ne epäammattitaitoiset terapeutit jotka alkaa iskeä asiakkaitaan. Se, että tiedät jonkun pariskunnan joka on toisensa niin löytänyt, ei tarkoita sitä, että se olisi lainkaan yleistä. Tai että se olisi mahdollista ap:n tilanteessa. Ja tosiaan, täysin ammattietiikan toimintaa sellainen.
Hmm, tarkemmin miettien epäilen, että tuossa on ap itseään puolustamassa mielikuvituspariskunnan rakkauden avulla.
No kovasti sinä nyt tiedät asioita. On oikeasti ihan naurettavaa väittää täällä tietävänsä ap:n terapeutin tunteet, niistä kun ei tiedä kukaan muu kuin tuo terapeutti itse. Minä satun tietämään myös gynekologin, joka ihastui asiakkaana olevaan ystävääni. Ystävä ei kyllä tosiaankaan lämmennyt tuolle vanhemmalle miehelle, mutta kyllä näitäkin löytyy kun ihmisiä tässä kaikki ollaan,
Ja sinä olet kovasti tietämässä, että ihan hyvin voi terapeutti olla rakastunut ap:hen.
Mulla on ihan sama tilanne kuin ap:lla (paitsi että mieheni ystävää kohtaan) ja vaikka koen vastaavanlaisia vastatunteita niin tiedostan kuitenkin vastarakkauden mahdottomuuden siinä toisessa osapuolessa. Se on jotenkin todella pelottavaa/surullista miten sitä voikin olla näin harhainen rakastuneena, että kuvittelee toisenkin olevan ihastunut... :( Lisä riesana raastavat tunteet siitä ettei haluaisi tuntea kuten tuntee, sillä toisin kuin ap, itse rakastan myös kumppaniani.. fuck my life. :((
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mistä helvetistä nää kommentoijat tietää, että terapeutilla ei ole tunteita ap:ta kohtaan? Suurimmalla osalla terapeuteista ei varmaan ole niitä tunteita potilastaan kohtaan, mutta olen ihan varma, että sellaisiakin tapauksia löytyy. Tiedän jopa pariskunnan, jotka ovat tutustuneet noin.
Siitä tiedämme, että ap:n jutut on harhaisia ja selkeästi huomaa, että tunteet on ihan hänen omassa päässään, ei terapeutin päässä. Siksi toisekseen jos terapeutilla on epäammatillisia tunteita asiakasta kohtaan, ammattitaitoinen terapeutti käsittelee ne esim. työnohjauksessa eikä ala iskeä asiakasta. Hyvin harvassa on ne epäammattitaitoiset terapeutit jotka alkaa iskeä asiakkaitaan. Se, että tiedät jonkun pariskunnan joka on toisensa niin löytänyt, ei tarkoita sitä, että se olisi lainkaan yleistä. Tai että se olisi mahdollista ap:n tilanteessa. Ja tosiaan, täysin ammattietiikan toimintaa sellainen.
Hmm, tarkemmin miettien epäilen, että tuossa on ap itseään puolustamassa mielikuvituspariskunnan rakkauden avulla.
No kovasti sinä nyt tiedät asioita. On oikeasti ihan naurettavaa väittää täällä tietävänsä ap:n terapeutin tunteet, niistä kun ei tiedä kukaan muu kuin tuo terapeutti itse. Minä satun tietämään myös gynekologin, joka ihastui asiakkaana olevaan ystävääni. Ystävä ei kyllä tosiaankaan lämmennyt tuolle vanhemmalle miehelle, mutta kyllä näitäkin löytyy kun ihmisiä tässä kaikki ollaan,
Ja sinä olet kovasti tietämässä, että ihan hyvin voi terapeutti olla rakastunut ap:hen.
Se voi olla mahdollista. En tiedä onko vai ei, mutta sitä et voi tietää sinäkään.
Miten vastatransferenssi toimii? En ole ap, mutta käyn myös terapiassa. Tiedostan tunteudeni terapeuttiani kohtaan olevan transferenssia, joka liittyy äitisuhteeseeni. Terapeutti puhuu minulle välillä äidillisesti ja lempeästi - onko tämän tarkoitus saada minut kokemaan "äititransferenssia"? Vai voiko asiakas herättää terapeutissa vastatransferenssina äidillisiä tunteita, joiden myötä terapeutti on lempeä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mistä helvetistä nää kommentoijat tietää, että terapeutilla ei ole tunteita ap:ta kohtaan? Suurimmalla osalla terapeuteista ei varmaan ole niitä tunteita potilastaan kohtaan, mutta olen ihan varma, että sellaisiakin tapauksia löytyy. Tiedän jopa pariskunnan, jotka ovat tutustuneet noin.
Siitä tiedämme, että ap:n jutut on harhaisia ja selkeästi huomaa, että tunteet on ihan hänen omassa päässään, ei terapeutin päässä. Siksi toisekseen jos terapeutilla on epäammatillisia tunteita asiakasta kohtaan, ammattitaitoinen terapeutti käsittelee ne esim. työnohjauksessa eikä ala iskeä asiakasta. Hyvin harvassa on ne epäammattitaitoiset terapeutit jotka alkaa iskeä asiakkaitaan. Se, että tiedät jonkun pariskunnan joka on toisensa niin löytänyt, ei tarkoita sitä, että se olisi lainkaan yleistä. Tai että se olisi mahdollista ap:n tilanteessa. Ja tosiaan, täysin ammattietiikan toimintaa sellainen.
Hmm, tarkemmin miettien epäilen, että tuossa on ap itseään puolustamassa mielikuvituspariskunnan rakkauden avulla.
No kovasti sinä nyt tiedät asioita. On oikeasti ihan naurettavaa väittää täällä tietävänsä ap:n terapeutin tunteet, niistä kun ei tiedä kukaan muu kuin tuo terapeutti itse. Minä satun tietämään myös gynekologin, joka ihastui asiakkaana olevaan ystävääni. Ystävä ei kyllä tosiaankaan lämmennyt tuolle vanhemmalle miehelle, mutta kyllä näitäkin löytyy kun ihmisiä tässä kaikki ollaan,
Ja sinä olet kovasti tietämässä, että ihan hyvin voi terapeutti olla rakastunut ap:hen.
Se voi olla mahdollista. En tiedä onko vai ei, mutta sitä et voi tietää sinäkään.
Ei kannattaisi ruokkia harhaisen ihmisen mielikuvia.
Vierailija kirjoitti:
Eihän sulla ole hypomaaninen tai maaninen vaihe alkamassa? Siltä valitettavasti kuulostaa. Oletko aloittanut jonkun uuden lääkkeen vähän aikaa sitten tai onko sinulla diagnosoitu bipo?
Bipolla ei juuri ole vastetta terapiaan, siksi en suostunut koko prosessiin ja tuntui että kaikki hoitokontaktit saivat mielentilan heittelemään, jopa vertaistukiryhmässä käyminen sai minut ylikierroksille ja osastolle.
Tiedät, onko tunne molemminpuolinen, kun jonakin terapiaistunnon aikana silität terapeutin hiuksia ja kiskot siltä hameen korviin ja kokeilet onko hän kuinka alistuva.
t:psykiatri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää nyt tuottako häpeän tunteita tälle ap lle joka on ammattiprosessissaan keskellä! Nuo ovat aitoja kokemuksia . Luota nyt siihen ihanaan terapeuttiissi ja avaudu asiasta siellä ok?
Niin, hänelle aitoja kokemuksia, mutta ei mikään objektiivinen osuus. Siinä kohtaa kun ihminen on noin sekaisin, että on ihan varma, että terapeuttinsa on vietellyt hänet ja rakastunut häneen, saa ihmistä kyllä palauttaa maan pinnalle ja ihan ronskisti kun ei muuten tunnu menevän jakeluu. (Eikä tunnu menevän silloinkaan). Harhaisen ihmisen harhoihin ei koskaan tule lähteä mukaan.
Paraneminen voi vaatia kokemuksen siitä, että se on ihan aitoa. Hyvä terapeutti silloin antaa hänen tuntea niin. Muttei tietenkään koske potilaaseen silloinkaan. Joka tapauksessa tämä jankutus siitä, ettei se ole aitoa, ei auta ap:ta eteenpäin. Tosiaan jotkut kommentit tuottaa vain häpeää hänessä.
Hyvä terapeutti kyllä tekee selväksi ettei asiakkaan luulot siitä, että terapeutti on häneen rakastunut, ole aitoja. Asiasta voidaan keskustella ja sitä voidaan käydä läpi terapeutin kanssa, mutta hyvä terapeutti ei todellakaan anna asiakkaan uskoa, että on asiakkaaseen rakastunut. Ihan vaan koska se ruokkii asiakkaan vääriä ajatusmalleja eikä terapia kyllä etene mitenkään asiakkaan keskittyessä hekumoimaan ajatuksella kuinka terapeutti on häneen rakastunut. Kuten sanottua, harhoihin ei tule koskaan lähteä mukaan.
Asiakas saa ihan rauhassa olla terapeuttiin ihastunut niin kauan kun se ei haittaa terapiatyötä.
En tarkoittanut kokemusta siitä, että terapeutti on rakastunut (todellakaan), vaan kokemusta siitä, että terapeutti aidosti välittää potilaasta.
Välittääkö terapeutit aidosti pitkäaikaisista asiakkaistaan vai kuuluuko työnkuvaan käyttäytyä ikäänkuin välittäisi asiakkaasta vaikka tämä olisi yhdentekevä? Eli missä määrin tätä työtä tehdään tunteella ja missä määrin se muuttuu peruskauraksi?
mikäs on tilanne näin kuuden vuoden jälkeen, ap? Tunnustitko tunteesi ja tuliko teistä paria? :D
Hyvä terapeutti kyllä tekee selväksi ettei asiakkaan luulot siitä, että terapeutti on häneen rakastunut, ole aitoja. Asiasta voidaan keskustella ja sitä voidaan käydä läpi terapeutin kanssa, mutta hyvä terapeutti ei todellakaan anna asiakkaan uskoa, että on asiakkaaseen rakastunut. Ihan vaan koska se ruokkii asiakkaan vääriä ajatusmalleja eikä terapia kyllä etene mitenkään asiakkaan keskittyessä hekumoimaan ajatuksella kuinka terapeutti on häneen rakastunut. Kuten sanottua, harhoihin ei tule koskaan lähteä mukaan.
Asiakas saa ihan rauhassa olla terapeuttiin ihastunut niin kauan kun se ei haittaa terapiatyötä.