olenko harvinainen nainen nykyään?

siiris kirjoitti:

Vastaus AP.n kysymykseen: et ole :) Myös monet uranaiset haluavat miehen ottavan ohjat hoitoonsa kotioloissa. Mä tienaan itse melkoisen hyvin, tuntuisi omituiselta jos mies tienaisi vähemmän ja olisi pelkkä tossu kotona. Hän viettää silti paljon aikaa lasten kanssa mielellään ja pyytämättä eikä myöskään ole koskaan torpannut mun menemisiä. Tekee satunnaisesti myös kotihommia kun kerkee. Mies perheenpäänä merkitsee mulle sitä että hän ottaa päävastuun myös hankalissa  tilanteissa ja päätöksissä niin ettei kaikki vastuu jää aina minulle. Suurin osa  naisista ottaa kaiken vastuun omille harteilleen ja saa tietysti haukut myös jos ei onnaa. Apua heruu harvoin siltä tossukalta. Perheen päänä oleminen ei ole siis pelkästään taloudellinen vaan myös henkinen pesti. Mies on päävastuussa siitä että homma toimii . (ei kuitenkaan yksin)

Eli autat kyllä mielelläsi kunhan miehesi vain kantaa sen vastuun hankalissa ja isoissa asioissa. Tuollaista miestä kutsutaan yleensä tossukaksi.

Tämä nostaa lompakkoloisimisen aivan uudelle tasolle. Vaimo voi hakea kaupasta maksamatta mitä tahansa, ja jos jää kiinni myymälävarkaudesta, voi vedota siihen että mies on vastuussa perheen moraalista.

Itsekin haluaisin löytää miehen, joka on "vahva". Eli moraalinen esikuva, tietää miten toimitaan, osaa tehdä päätöksiä. Ei mikään jyrä mutta sellainen viisas mies. Jos joku on katsonut Tudorsia niin siinä Thomas Moren hahmo on mielestäni esimerkillinen perheen pää. Mies jota kunnioitetaan. Elän tällä hetkellä kaksin lapseni kanssa ja olen siten tottunut tekemään kaiken itse ja päättämään asioista itse, joten ei tähän mitään tossua voisikaan ottaa. Tasavertainen pitäisi olla.

Vierailija kirjoitti:

Itsekin haluaisin löytää miehen, joka on "vahva". Eli moraalinen esikuva, tietää miten toimitaan, osaa tehdä päätöksiä. Ei mikään jyrä mutta sellainen viisas mies. Jos joku on katsonut Tudorsia niin siinä Thomas Moren hahmo on mielestäni esimerkillinen perheen pää. Mies jota kunnioitetaan. Elän tällä hetkellä kaksin lapseni kanssa ja olen siten tottunut tekemään kaiken itse ja päättämään asioista itse, joten ei tähän mitään tossua voisikaan ottaa. Tasavertainen pitäisi olla.

Väität samassa kommentissa että osaat päättää itse, mutta kuitenkin haikailet miestä päättämään puolestasi. Nuo kaksi eivät sovi yhteen, joudut valitsemaan. Joko olet aikuinen tai olet holhottava. Et voi olla uskottavasti molempia. Itsesi saat totta kai vakuutettua, mutta et muita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö naiselta vaadita moraalia jos hän ei ole perheen pää?

Tottakai vaaditaan, mutta hän ei ole vastuussa perheen moraalista. Mies on.

Aaa eli sun mielestä miehen täytyy pitää moraalisesti epävarma rouva ruodussa? :O

EI! Vaan olla esikuvana ja toimia moraalisesti oikein, jotta vaimolla ja lapsilla olisi turvallista olla.

Lapsilla ei ole turvallista olla, kun lapsi näkee miten isä komentaa ja äiti on lapsen tasolla. Siitä lapset yrittävät ottaa aikuisen mallia, mutta oikea maailma on täysin erilainen. Siitä sitten seuraa yhteentörmäys ja lukemattomia tunteja terapiaa veronmaksajien rahoilla. Lapsilla menee 3-kymppiseksi asti löytää roolinsa yhteiskunnassa, kun muut ovat jo aloittaneet oman elämänsä tasapainoisina aikuisina. Siinä vanhemmat sitten itkevät, miksi heidän lapsensa eivät käy katsomassa.

Siitähän tässä nimenomaan ei ole kyse, vaan siitä, että mies laittaa moraalin ja perheen hyvinvoinnin omien halujensa ja tarpeiden edelle, on siis perheen pää ja huolehtii, että perhe voi hyvin. Vaimon komentelu ei kuulu asiaan millään tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellainen mies, jota voi arvostaa (voi olla rutiköyhäkin), jolla on miehisiä ominaisuuksia kuten vastuunkantokykyä ja perheestä huolehtimisviettiä

Juuri tätä tarkoitan. Ja sitä, että mies on moraalisesti hyvin korkealla tasolla eikä tee vääryyttää vaan on esikuvana vaimolleen ja lapsilleen. ap

Asioita jotka ovat arvostettavia ihmisessä ylipäätään, ei erityisesti miehessä.

Tässä muutamia asioita, missä mies osoittaa perheen päänä olemista:

1. arvostaa äitiyttä ja ymmärtää, kuinka tärkeää äidin ja lapsen suhde on. Ei esim raskauden jälkeen ole itkemässä pillun puutetta vaan tukee naisen äitiyttä ja ihailee sitä työtä, minkä nainen on tehnyt saadakseen lapsen maailmaan.

2. Pyrkii välttämään viimeiseen asti vääriä tekoja. Ei hyväksikäytä muita ihmisiä. (esim ei käy maksullisissa, auttaa muita, toimii esikuvana)

3. Laittaa perheen tarpeet omiensa edelle

4. Miestä ei joudu hoputtamaan ja kinuamaan tekemään asioita. Mies tekee ne asiat pyytämättä jotka ovat hänen velvollisuuksiaan.

5. Suojelee perhettä, niin fyysisiltä, henkisiltä ja moraalisilta uhilta. Puolustaa vaimoaan ja lapsiaan.

6. Haluaa tuottaa vaimolleen mielihyvää ja seksuaalista nautintoa. Ei pidä vaimoaan patjana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekin haluaisin löytää miehen, joka on "vahva". Eli moraalinen esikuva, tietää miten toimitaan, osaa tehdä päätöksiä. Ei mikään jyrä mutta sellainen viisas mies. Jos joku on katsonut Tudorsia niin siinä Thomas Moren hahmo on mielestäni esimerkillinen perheen pää. Mies jota kunnioitetaan. Elän tällä hetkellä kaksin lapseni kanssa ja olen siten tottunut tekemään kaiken itse ja päättämään asioista itse, joten ei tähän mitään tossua voisikaan ottaa. Tasavertainen pitäisi olla.

Väität samassa kommentissa että osaat päättää itse, mutta kuitenkin haikailet miestä päättämään puolestasi. Nuo kaksi eivät sovi yhteen, joudut valitsemaan. Joko olet aikuinen tai olet holhottava. Et voi olla uskottavasti molempia. Itsesi saat totta kai vakuutettua, mutta et muita.

Missä tuossa haikaillaan miestä päättämään puolesta? Kirjoittaja toivoo "vahvaa" miestä, joka on "viisas" ja "tasavertainen" kumppani. Tuohan tarkoittaa sitä, että päätetään yhdessä, ollaan hyvä tiimi. Kumpikin tuo jotain päätöksentekoprosessiin.

Siis mitä ihmettä? En minä ainakaan halua miehestäni mitään "moraalista esikuvaa" vaan tasa-arvoisen kumppanin, jonka kanssa jakaa elämän ilot ja murheet. Lapsille toki tulee olla hyvä esikuva (tai ainakin yrittää olla) mutta niin pitää minunkin olla. 

En ymmärrä, miksi edes haluaisin parisuhteeseen, jossa mies olisi perheen pää eli päättäisi kaikista asioista. 

Vierailija kirjoitti:

Siis mitä ihmettä? En minä ainakaan halua miehestäni mitään "moraalista esikuvaa" vaan tasa-arvoisen kumppanin, jonka kanssa jakaa elämän ilot ja murheet. Lapsille toki tulee olla hyvä esikuva (tai ainakin yrittää olla) mutta niin pitää minunkin olla. 

En ymmärrä, miksi edes haluaisin parisuhteeseen, jossa mies olisi perheen pää eli päättäisi kaikista asioista. 

Edelleekään kyse ei ole siitä, että mies päättäisi kaikista asioista. Vaan siitä, että hän laittaa moraalin ja oman perheensä hyvinvoinnin aina omien tarpeidensa edelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis mitä ihmettä? En minä ainakaan halua miehestäni mitään "moraalista esikuvaa" vaan tasa-arvoisen kumppanin, jonka kanssa jakaa elämän ilot ja murheet. Lapsille toki tulee olla hyvä esikuva (tai ainakin yrittää olla) mutta niin pitää minunkin olla. 

En ymmärrä, miksi edes haluaisin parisuhteeseen, jossa mies olisi perheen pää eli päättäisi kaikista asioista. 

Edelleekään kyse ei ole siitä, että mies päättäisi kaikista asioista. Vaan siitä, että hän laittaa moraalin ja oman perheensä hyvinvoinnin aina omien tarpeidensa edelle.

Niin, eli täysin normaali, hyvin kasvatettu henkilö, oli sitten mies tai nainen. Totta kai perheen hyvinvointi menee aina  edelle, muuten tyyppiä kutsuttaisiin huonoksi isäksi tai äidiksi.

Kaikki haluavat elämäänsä sellaisen ihmisen joka tietää aina viime kädessä mitä pitää tehdä, mikä on oikein ja mikä väärin, kohtelee hyvin ja johon voi turvautua. Niin kotona kuin töissäkin pomona. Se on kaipuuta lapsuudesta kun vanhemmat otti ohjat tiukam paikan tullen. Usein ei löydy vaan tulee ilmi jotakin mikä rikkoo tämän illuusion. Kukaan ei ole täydellinen.

siiris kirjoitti:

Vastaus AP.n kysymykseen: et ole :) Myös monet uranaiset haluavat miehen ottavan ohjat hoitoonsa kotioloissa. Mä tienaan itse melkoisen hyvin, tuntuisi omituiselta jos mies tienaisi vähemmän ja olisi pelkkä tossu kotona. Hän viettää silti paljon aikaa lasten kanssa mielellään ja pyytämättä eikä myöskään ole koskaan torpannut mun menemisiä. Tekee satunnaisesti myös kotihommia kun kerkee. Mies perheenpäänä merkitsee mulle sitä että hän ottaa päävastuun myös hankalissa  tilanteissa ja päätöksissä niin ettei kaikki vastuu jää aina minulle. Suurin osa  naisista ottaa kaiken vastuun omille harteilleen ja saa tietysti haukut myös jos ei onnaa. Apua heruu harvoin siltä tossukalta. Perheen päänä oleminen ei ole siis pelkästään taloudellinen vaan myös henkinen pesti. Mies on päävastuussa siitä että homma toimii . (ei kuitenkaan yksin)

Olen nainen ja pakko sanoa että tässä mielipiteessä kiteytyy se miksi naiset eivät yllä täyteen tasa- arvoon miesten kanssa missään.

Kun jopa melkoisesti tienaavakin nainen haluaa sälyttää lopullisen vastuun miehelle.

Tämän mielipiteen kirjoittanut nainen on itse loppujen lopuksi tossu.

Ei tasa-arvosta voi poimia pelkästään itselle sopivia puolia.

Täällä on taas paikalla näitä miehiä joiden mielestä kaikki tilille tulevat rahat ovat miehen rahoja joilla nainen loisii. Ihan sama kumpi sen työn niiden rahojen eteen on tehnyt. Isäni oli tälläinen; äidin työstään saama palkka oli isän rahaa jota äiti vain surutta käytti. Erohan siitä tuli.

Vierailija kirjoitti:

Tässä muutamia asioita, missä mies osoittaa perheen päänä olemista:

1. arvostaa äitiyttä ja ymmärtää, kuinka tärkeää äidin ja lapsen suhde on. Ei esim raskauden jälkeen ole itkemässä pillun puutetta vaan tukee naisen äitiyttä ja ihailee sitä työtä, minkä nainen on tehnyt saadakseen lapsen maailmaan.

2. Pyrkii välttämään viimeiseen asti vääriä tekoja. Ei hyväksikäytä muita ihmisiä. (esim ei käy maksullisissa, auttaa muita, toimii esikuvana)

3. Laittaa perheen tarpeet omiensa edelle

4. Miestä ei joudu hoputtamaan ja kinuamaan tekemään asioita. Mies tekee ne asiat pyytämättä jotka ovat hänen velvollisuuksiaan.

5. Suojelee perhettä, niin fyysisiltä, henkisiltä ja moraalisilta uhilta. Puolustaa vaimoaan ja lapsiaan.

6. Haluaa tuottaa vaimolleen mielihyvää ja seksuaalista nautintoa. Ei pidä vaimoaan patjana.

Nämähän ovat ihan perusoletuksia kumppanilta?! Mikä näistä tekee sen perheen pään? Eikö vaimolta muka odoteta vastaavan tasoista asennetta ja käytöstä?!?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekin haluaisin löytää miehen, joka on "vahva". Eli moraalinen esikuva, tietää miten toimitaan, osaa tehdä päätöksiä. Ei mikään jyrä mutta sellainen viisas mies. Jos joku on katsonut Tudorsia niin siinä Thomas Moren hahmo on mielestäni esimerkillinen perheen pää. Mies jota kunnioitetaan. Elän tällä hetkellä kaksin lapseni kanssa ja olen siten tottunut tekemään kaiken itse ja päättämään asioista itse, joten ei tähän mitään tossua voisikaan ottaa. Tasavertainen pitäisi olla.

Väität samassa kommentissa että osaat päättää itse, mutta kuitenkin haikailet miestä päättämään puolestasi. Nuo kaksi eivät sovi yhteen, joudut valitsemaan. Joko olet aikuinen tai olet holhottava. Et voi olla uskottavasti molempia. Itsesi saat totta kai vakuutettua, mutta et muita.

Höps. Meillä ainakin asia keskustellaan, ja esitän siihen oman mielipiteeni. Mies yleensä tekee lopullisen päätöksen miten edetään. Tämä toimii silloin, kun mies viitsii kuunnella naista, ja ottaa naisenkin mielipiteen huomioon, jaksaa ajatella naisen jakamat pointit läpi. Meillä on molemmilla osa-alueet joista toinen ymmärtää enemmän ja toinen vähemmän. Niissä asioissa joissa minulla on vahvempi ymmärrys, mies noudattaa lähes aina minun mielipidettäni, ja  toisinpäin. Esimerkkinä; minä en juurikaan tiedä talon remonteista, tai laitteista. Jos mies on sitä mieltä että joku pitää uusia tai tulee isompi vahinko, luotan häneen. Minä taas tiedän rahatilanteen paremmin kuin mies, ja mies kysyy aina minulta voiko jotakin isompaa hankkia vai ei. Tai jos hankinta on välttämätön, kertoo sen minulle hyvissä ajoin jolloin voin suunnitella menot niin, että hankinta voidaan tehdä. Se, että jätän hankinnan silti miehen päätettäväksi (minkä laitteen, mistä) ja vastuulle, ei tee minusta holhottavaa. Se tekee meistä tasa-arvoisia kumppaneita, kun molemmat voivat luottaa toistensa kykyyn tehdä järkeviä päätöksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet hieno nainen. Toivottavasti olet löytänyt miehen, joka on arvoisesi. Ei mitään lepsofeministien kasvattamaa vastuutonta määkijää.

Olet kelvoton vässykkä"mies". Sinusta ei ole ikinä mihinkään, työtön luuseri.

Läski lepsofeministi ja itkupotkuraivari

Vierailija kirjoitti:

Arabialainen sananlasku kuuluu: "mies on perheen pää, mutta nainen kaula joka päätä liikuttaa". Tällä periaatteella meillä ja hyvin toimii.

Voisitko sinä tai joku muu antaa konkreettisen esimerkin siitä, miten miehen oleminen perheen päänä näkyy? Muu perhe haluaa pizzaa, mutta miehen mielen mukaan mennään syömään kiinalaiseen? Muu perhe haluaa lomalla Kreikkaan mutta mies Italiaan, ja Italiaan mennään? En pysty kuvittelemaan, miten kuvio toimii niin, ettei mies vaikuttaisi ikävältä diktaattorilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö naiselta vaadita moraalia jos hän ei ole perheen pää?

Tottakai vaaditaan, mutta hän ei ole vastuussa perheen moraalista. Mies on.

Aaa eli sun mielestä miehen täytyy pitää moraalisesti epävarma rouva ruodussa? :O

EI! Vaan olla esikuvana ja toimia moraalisesti oikein, jotta vaimolla ja lapsilla olisi turvallista olla.

Miten tämä eroaa tasa-arvoisesta suhteesta? Myös tasa-arvoisessa suhteessa tulee toimia moraalisesti oikein ja toimia esikuvana lapsille niin, että kaikilla on perheessä hyvä ja turvallinen olo. Luulisi, että tämä toimisi tasa-arvoisessa suhteessa paremminkin, koska puolisot neuvottelevat keskenään siitä, millaisia arvoja perheessä noudatetaan. "Mies on perheenpää" -mallissa mennään miehen arvojen ja moraalin mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekin haluaisin löytää miehen, joka on "vahva". Eli moraalinen esikuva, tietää miten toimitaan, osaa tehdä päätöksiä. Ei mikään jyrä mutta sellainen viisas mies. Jos joku on katsonut Tudorsia niin siinä Thomas Moren hahmo on mielestäni esimerkillinen perheen pää. Mies jota kunnioitetaan. Elän tällä hetkellä kaksin lapseni kanssa ja olen siten tottunut tekemään kaiken itse ja päättämään asioista itse, joten ei tähän mitään tossua voisikaan ottaa. Tasavertainen pitäisi olla.

Väität samassa kommentissa että osaat päättää itse, mutta kuitenkin haikailet miestä päättämään puolestasi. Nuo kaksi eivät sovi yhteen, joudut valitsemaan. Joko olet aikuinen tai olet holhottava. Et voi olla uskottavasti molempia. Itsesi saat totta kai vakuutettua, mutta et muita.

Höps. Meillä ainakin asia keskustellaan, ja esitän siihen oman mielipiteeni. Mies yleensä tekee lopullisen päätöksen miten edetään. Tämä toimii silloin, kun mies viitsii kuunnella naista, ja ottaa naisenkin mielipiteen huomioon, jaksaa ajatella naisen jakamat pointit läpi. Meillä on molemmilla osa-alueet joista toinen ymmärtää enemmän ja toinen vähemmän. Niissä asioissa joissa minulla on vahvempi ymmärrys, mies noudattaa lähes aina minun mielipidettäni, ja  toisinpäin. Esimerkkinä; minä en juurikaan tiedä talon remonteista, tai laitteista. Jos mies on sitä mieltä että joku pitää uusia tai tulee isompi vahinko, luotan häneen. Minä taas tiedän rahatilanteen paremmin kuin mies, ja mies kysyy aina minulta voiko jotakin isompaa hankkia vai ei. Tai jos hankinta on välttämätön, kertoo sen minulle hyvissä ajoin jolloin voin suunnitella menot niin, että hankinta voidaan tehdä. Se, että jätän hankinnan silti miehen päätettäväksi (minkä laitteen, mistä) ja vastuulle, ei tee minusta holhottavaa. Se tekee meistä tasa-arvoisia kumppaneita, kun molemmat voivat luottaa toistensa kykyyn tehdä järkeviä päätöksiä.

Oon lukenut tän tekstin nyt kolmesti enkä vieläkään ymmärrä... Siis eihän mies tossa yksin mitään päätä? Päätökset tehdään yhdessä ja nainen vielä kertoo onko johonkin rahaa vai ei. Miten se mies siis "tekee lopullisen päätöksen"? Sanomalla mennäänkö Prismaan vai johonkin pesukoneiden erikoispuotiin?

Ja mikä ihme tää keskustelussa viljelty "esikuva" on? Joo, lapsille ymmärrän esikuvan tarpeen (tosin tähänkinhän kaikki aina tykkää hokea, miten tarvii molemmat vanhemmat...), mutta miten ihmeessä mies on esikuva _vaimolleen_??? Sitä toivois, että aikuinen ihminen osais ajatella ja toimia itse eikä tarvis toista näyttämään mallia.