Miten kehittäisit peruskoulua?
Meillähän on hyvä koululaitos monella tapaa, mutta miten sitä voisi parantaa?
Minä vähentäisin numeroarviointia. Se on usein epäinformatiivista ja lannistavaa, eikä välttämättä lainkaan puolueetonta tai erilaisuutta arvostavaa. Mielestäni ei tarvitsisi ainakaan jatkuvasti arvioida kaikkea oikeastaan millään tavalla, mutta palaute voisi vähintäänkin olla useammin sanallista ja kesustelevaa.
Kommentit (59)
Ehdottomasti pois uskonto ainakin alaluokilta. En muutenkaan pidä siitä että on joulukirkko ja kevätkirkko, käykööt ihmiset siellä omalla ajallaan. Ällöttää toi koulun ja uskonnon symbioosi
Somen ja median lukutaitoja- ts. ylipäätään sitä miten somessa käyttäydytään, mitä julkaista, miten puhua toisille ym. ym.
Tätä samaa taitoa tarvitsisi todella moni aikuinenkin.
Vierailija kirjoitti:
Juu, mahdat olla luokanope sitten. Todella kiva on täällä yläkoulussa sitten käydä niitä uuden opsin mukaisia arviointikeskusteluja satojen oppilaiden kanssa. Tähän menee valtavasti aikaa, koska yhtä opilasta kohti pitäisi järjestää yhtä monta palaveria kuin on oppiainetta. Minulla äikänopena ei ole paljon sanottavaa jonkun oppilaani matikan opinnoista. Jos vielä halutaan huoltaja mukaan, niin aikamoinen show on luvassa. Tuskinpa huoltajatkaan haluavat näissä keskusteluissa käydä, jos on esim. monta lasta ja kaikilla kymmenen open kanssa palaverit kaksi kertaa vuodessa.
Ja se, että arviointi on sanallista tai keskustelevaa, ei todellakaan itsestäänselvästi tee siitä puolueetonta, informatiivista ja erilaisuutta arvostavaa. Sitä paitsi suurin osa oppilaista ja huoltajista pitää numeroarviointia kaikkein selkeimpänä tapana. Sanallisia arvioita voi olla todella vaikea lukea niin, että ymmärtää, mikä on oppilaan todellinen taso. Huoltaja voi olla tyytyväinen, kun kasiluokkalaista kehutaan siitä, että hän osaa nyt hyvin sanaluokat, koska ei tajua, että sanaluokat olisi pitänyt opetella jo alakoulussa.
Sanallisella arvioinnilla on myös helpompi haavoittaa. Sanat pitää asetella todellakin kieli keskella suuta, koska lapset ovat herkkiä ja kukin tulkitsee omalla tavallaan. Lopputuloksena on ympäripyöreää liirumlaarumia, joka ei kerro kotiväelle mitään.
Juuri näin! Itsellä keskimäärin 120 oppilasta vuodessa. Jos jokaisen kanssa pitäisi arviointikeskusteluja syksyisin ja keväisin, menisi niin reilusti aikaa ja ne olisi jokainen tarkasti suunniteltava ja kirjoitettava. Olen äidinkielen oepttaja ja asiasisältöjä on runsaasti. Jokaisen osa-alueen läpikäynti veisi runsaasti aikaa ja olisi tehtävä ilman lisäkorvausta tuntien ulkopuolella. Muutenkin uusien opsien ideaalit saattavat toimia luokanopettajasysteemissä paremmin, kun yhdellä opettajalla on oppilaita vähemmän ja pitää useamman oppiaineen tunteja, voi pitää joustotunteja jne. Hyvin perusteltu numeroarviointi on oikeudenmukaista ja hyvin tehdyt kokeet aivan asiallisia ja oppilaat tietävät, mitä pitää osata ja mistä numero tulee.
Uskonto pois, jos pakko jotain olla niin elämänkatsomustietoa. Eihän kukaan harjoita uskontoa työpaikallakaan niin miksi sitten koulussa? En ole koskaan ymmärtänyt.
Liikunta joutaisi pois, läskit ei liiku kuitenkaan ja ne joita vanhemmat vie joka päivä harkkoihin liikkuu liikaakin.
Kuvaamataito on ihan turhaa, siis mä todellakin niin muovaan savikönttejä ja töherrän joka päivä työelämässä... Not.
Matikassa voisi turhanpäiväisyyksien sijaan keskittyä laskemaan esim. pikavippien korkoja. Olisi hyvä myös käydä peruslaina-asiat läpi. Tälläkin palstalla monet ihmettelevät mitä on euribor jne.
Äidinkielessä voisi vain keskittyä että jokainen suomalainen osaisi jotenkuten äidinkieltään kirjallisesti ilmaista. "Enään" "piirrustus" ja "ketä tietää" eivät ole suomea.
Musiikki, miten hitossa se on alunperin edes saatu mukaan perusteltua? Mitä hyötyä ihmiselle on nokkahuilunsoitosta?
Historiassa reipastuttava, enemmistä suomalaisista ei osaa sanoa milloin oli 1. ja 2. maailmansota, eivät tiedä milloin Suomi itsenäistyi. Ehdottaisinkin uutta oppiainetta, Suomi-tietoa.
Elämänhallinta saa mitä lämpimimmän kannatukseni. Siinä voitaisi esimerkiksi laskea miten paljon isojen koirien ylläpito oikeasti maksaa per vuosi ja mihin toimeentulotuki on tarkoitettu. Tähän kylkeen terveystietoa.
Kotitalous oli jokseenkin turhaa. Osa suomalaisista lapsista ei tunnista eri kasviksia joten tässä pitäisi nyt todella prepata. Mitä väliä osaatko leipoa sokeripaskaa jos et porkkanaa tunnista? Fokus on pielessä.
Läksyt kuuluvat 1800-luvulle, eivät tähän päivään.
Ja ennen kaikkea: rasisti/sovinistikäytöksestä opettajalle potkut ihan suoraan. Ei mitään lyhyimmästä pisimpään- jonoja eikä varsinkaan jakoa sukupuolen mukaan!
Tytöt 1-2v itseään vanhempien poikien kanssa samalle luokalle.
Luokkien yli hyppäämistä enemmän. Loppulukuvuodesta kolmosluokalla menestyneille pidetään viikon pikakoulutus ja kokeet nelosluokalla käytävistä asioista, mikäli näyttää siltä että mukelo selvästi näytti jo viikossa oppivansa riittävällä tasolla seuraavan vuoden konseptit niin ei muuta kuin suoraan sinne vitoselle.
"Tarkkailuluokat" takaisin. Häiriköijät kenties häiriköivät koska normaali opetustyyli ei vaan kertakaikkiaan heille istu. Siirretään tarkkikselle ettei häiritse muita ja ehkä siellä opetetaan heille toimivammalla tavalla.
Uskonnonopetus kokonaan pois koulusta. Historiantunneilla voidaan hyvin käydä valtauskonnot läpi muutaman tunnin aikana.
Typerän nippelitiedon päähän tankkaaminen pois historiasta, biologiasta, maantiedosta sekä muista vastaavista nippelitietopainotteisista aineista, joissa nippelitiedon voisi yhtä hyvin hakea wikipediasta tai sieltä historiankirjasta kun sitä tarvitsee. Punatulkun levinneisyys, alkuaineiden järjestysnumerot jne, ei mitään järkeä opetella ulkoa.
Äidinkielen pilkkominen kielioppiin, ilmaisutaitoon ja luetun ymmärtämiseen. Kielioppi käydään kenties vasta lukiossa. Sitä tarvitsee vain hyvin pieni osa missään muualla kuin äidinkielentunneilla.
Kielten opetuksessa lopetetaan äidinkieleen nojaaminen: se että tiedät mikä on ablatiivin genetiivin viides preesensmuoto ei saa vaikuttaa siihen miten pärjäät vieraassa kielessä. "Muuta tämä lause imperatiivimuotoon" -tyyppinen tehtävä pitää muotoilla muotoon "Muuta tämä lause kehoitukseksi". Painopiste kieliopista perusasioiden jälkeen enemmän sanavaraston kartuttamiseen kuin pilkun viilaamiseen. Toisinaan saatetaan järjestää viikon tai parin mittaisia kielikylpyjaksoja jolloin luokalla on pelkästään kielenopetusta, kielenopettaja saattaa silloin vaikkapa opettaa muita aineita vieraalla kielellä.
Matematiikan ja fysiikan yhdistäminen peruskoulussa yhdeksi aineeksi.
Kaikenlainen piirtely, muovailu ja maalailu minimiin kuvaamataidosta, enimmäkseen harjoitellaan erilaisten kaavioiden tekoa.
Musiikkitunnit lopetetaan kokonaan normaaleissa kouluissa.
Piirtelyyn, musisointiin jne järjestetään kerhotoimintaa koulun jälkeen tai mahdollisesti vaihtoehtona liikuntatunneille.
Lukioon mennään äidinkielen, matematiikan, käytöksen ja vieraiden kielten numeroiden keskiarvolla.
Ammattikouluun kyseisen linjan kannalta olennaisten aineiden keskiarvoilla. (Esim. matematiikka + käsityöt)
Oppitunnit lyhennetään 40-minuuttisiksi josta vain 20 minuuttia saa käyttää "luennoimalla".
Viittaamisen käyttö lopetetaan ellei oppilaalla ole jotain kysyttävää. "Kuka tietää mikä on Jormastanin pääkaupunki? -MINÄ OPE MINÄ!!", ei näin.
Vierailija kirjoitti:
Numeroarvionti takaisin. Keskustelua ja päähäntaputtelua on nähty jo ihan riittävästi.
Se että joka aineesta saa arvosanan "Ihan ok", on todella syvältä. Käytännössä ei ole eroa, saatko vaikka matematiikasta 10 vai 8. Huonot ovat edelleen huonoja, ja hyvillä motivaatio laskee.
Numeroarviointi on myös melkoisen puolueeton. Pojallani on aikamoisia kommunikaatio-ongelmia yläkoulun matikan opettajan kanssa (poika on erityislapsi, jota opettaja ei ymmärrä, ja toisaalta pojassa on varmaan omat vikansa, joille voisi itsekin jotain) ja sanallinen arviointi wilmassa on todella negatiivista. Kokeista taas voi saada ysin luokkaa. Antaisikohan pelkästään sanallinen arvio tässä tilanteessa fiiliksen, että osaan jotakin?
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti pois uskonto ainakin alaluokilta. En muutenkaan pidä siitä että on joulukirkko ja kevätkirkko, käykööt ihmiset siellä omalla ajallaan. Ällöttää toi koulun ja uskonnon symbioosi
Juuri näin . Uskontoa haluavat voivat laittaa lapsensa seurakunnan kerhoihin
Aineen numero: vuoden koetulosten keskiarvo loppua kohden painottuen siten, että vuoden eka koe vaikuttaa keskiarvoon vähemmän kuin vuoden viimeinen. Kaikki muu arviointipelivara pois.
Uskonto, liikunta ja musiikki kokonaan pois. Tilalle kaikille pakolliset elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi ja taloustieto. Tärkeää erityisesti opettaa miten toimii verotus, mikä on laki ja sen olennaisimmat pykälät, miten toimii Kela, miten perustetaan yritys yms.
Historian ja kielten oppitunteja lisää. Ruotsin säilyttäisin pakollisena, sen rinnalle englanti pakolliseksi. Joka kouluun mahdollisuus vapaaehtoiseen venäjän, saksan, ranskan, italian ja espanjan opiskeluun.
Tietokonekurssit alkeista vaativaan pakollisiksi niin että ekalla luokalla opiskeltaisiin perusjuttuja ja ysillä olisi jo taitoa ohjelmointiin ja verkkosivujen ylläpitoon.
Kemia ja fysiikka pois. Tilalle yleistiedettä ja tieteen historiaa, mahdollisuus opiskella mm. tähtitiedettä. Biologia alkamaan jo ekalta luokalta. Maantieteen aihealueisiin laajennuksia.
Vierailija kirjoitti:
Aineen numero: vuoden koetulosten keskiarvo loppua kohden painottuen siten, että vuoden eka koe vaikuttaa keskiarvoon vähemmän kuin vuoden viimeinen. Kaikki muu arviointipelivara pois.
Kyllä myös tuntikäytöksen tulee vaikuttaa osaltaan lopulliseen arvosanaan. Muuten läksyt jäävät tekemättä ja tunnilla ei olla kunnolla
Lopettaisin opettajien kaikenlaiset projektit, jotka kuormittavat ihan liikaa ja ovat turhia. Näin jäisi aikaa ihan perustyöhön. Jaksaisi tuntejakin suunnitella, koska siitä on pakko karsia, kun jatkuvasti on palaveria palaverin päälle.
Jokin "elämänhallintataito" voisi olla kova sana. Ihan perusasioita esim. jos rikon moponi, kuka maksaa, missä iässä saan äänestää, kansalaisen oikeudet yms. Selviytymistietoa aikuisuuteen. Monet vanhemmat ei ehdi opettaa ja osa ei osaa eikä tiedä itsekään.
Off topic, mutta nykyään kai saa aloittaa toisen kielen jo 5. luokalla ? Se on LOISTAVA juttu.
Mun aikana oli kolmannella englanti ja seiskalla ruotsi .
Tarkkikset takaisin
Kännykkä kielto
Pakko ruotsi pois
Numeroarvostelu
Kovempi kuri
Tunnetaitoja, mindfulnessia lisää pienestä pitäen.
Lisää liikuntaa! Joka päivä pitäisi liikkua ja osteoporoosisukupolvi on jo nyt kasvamassa pelaamisen vuoksi.
Äidinkielen monipuolista opiskelua lisää. Surkea luku- ja kirjoitustaito ovat jo nyt totta ja estävät monilta jatko-opinnot, reaaliaineissa pärjäämisen ja yhteiskuntaan mielekkäästi sijoittumisen.
Pienryhmät takaisin! Häiriköt estävät laadukkaan opetuksen toteutumisen.
Yläastetta pitäisi muuttaa, koska siinä tulee koulun tärkeimmät vuodet poikien kannalta pahimpaan mahdolliseen vaiheeseen. Mutta kun ottaa huomioon kuinka vähätelty ongelma tämä on jo av:llakin niin tuskinpa asialle mitään voi, paitsi ehkä lisätä kymppiluokan haluttavuutta ja saatavuutta.
Käytönnön aineita, talouden hallintaa, miten vaihdan esim lampun/sulakkeen/auton renkaan, miten sulatan pakastimen,miten kokoan esineitä, miten kirjoitan milipiteitä/asiakirjoja, mistä löytyy mitkäkin tarpeelliset valtion palvelut/asiointitili jne. jne. jne.
Kotitaloutta enemmän että osaava tehdä perusruokaa.