Lue keskustelun säännöt.
Miten kehittäisit peruskoulua?
Opeäiti itsekin
07.11.2016 |
Meillähän on hyvä koululaitos monella tapaa, mutta miten sitä voisi parantaa?
Minä vähentäisin numeroarviointia. Se on usein epäinformatiivista ja lannistavaa, eikä välttämättä lainkaan puolueetonta tai erilaisuutta arvostavaa. Mielestäni ei tarvitsisi ainakaan jatkuvasti arvioida kaikkea oikeastaan millään tavalla, mutta palaute voisi vähintäänkin olla useammin sanallista ja kesustelevaa.
Kommentit (59)
Kaikki vihervasemmistolainen mädätys kiellettäisiin lailla ja sitä kannattavat opettajat korvattaisiin maalaisjärkisillä täyspäisillä opettajilla.
Lisäksi opettajille sallittaisiin tukkapöllyn antaminen oppilaalle tarpeen ja tilanteen niin vaatiessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
hyödyllisiä taitoja: työnhaku ja työnhakudokumentit.
Miksi lapsista pitäisi kouluttaa orjia porvarille suurpääoman palvelukseen?
Kokeita saa ja pitää olla, numeroarviointikin on ok JOS vastaaminen tehdään anonyymisti. Ihan varmasti olisi teknisesti mahdollista, että oppilaalla olisi kokeessa aina vaihtuva numero, joka on vain hänen tiedossaan. Kokeet tehdään mieluiten koneella. Olisi erittäin mielenkiintoista nähdä numerot, kun opettaja ei tiedä ketä arvioi.
Vaikka opettajat mitä väittää, kyllä ne kympin oppilaat saa numeronsa mokista huolimatta.
Mielestäni koulussa voitaisiin opetella myös sosiaalisia taitoja, kun niitä kerran arvioidaankin ja vaikuttavat sen varsinaisen osaamisen ohella numeroarvosteluun. Tai sitten pärstäkerroin arviointiperusteena pitäisi poistaa. Lisäksi koulua voisi kehittää siten, että niitä tukitoimia, joita vaikkapa lapsen HOJKSissa on suositeltu, olisi ihan oikeasti saatavilla. A2-ruotsin opiskelijoille jokin toinen, vapaavalintainen kieli alkamaan kutosella tai sitten sen tilalla omantasoista opetusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikuntaa LISÄÄ ja siinä pitäisi tehdä asioita, joista lapset nauttivat. Ei tietenkään voi kaikkia miellyttää, mutta pakolliset hiihto + luistelu pois (paitsi jos lapset näitä erikseen haluavat), samoin kuin sukupuolen mukaan tehtävät lajit (tytöillä sauvakävely ja aerobic, pojilla sähly ja jalkapallo). Liikunnan pitäisi olla nautinto, ja siitä pitäisi saada aikaan tapa jo ihan lapsesta saakka. Sillä ehkäistään sekä fyysisiä että psyykkisiä sairauksia.
Mielenkiinnosta: onko tällainen jaottelu jossain käytössä? Olen 24-vuotias ja kävin ala-asteen kolmessa eri koulussa ja yläasteen vielä kahdessa, mutta missään ei ole tällaista tullut vastaan. Ainoa erottelu sukupuolen mukaan oli meillä se, että pojat eivät pelanneet ringetteä vaan jääkiekkoa, tytöt saivat äänestää kumpaa pelasivat.
Ei oo tällaista jaottelua ainakaan omalla 6-luokkalaisellani vielä ollut. Ihan yhtä lailla ne tytöt pelaa jalkapalloa tai sählyä, sauvakävelyä ei ole ollut ikinä enkä muista että olisi ollut mitään aerobiciä vastaavaakaan. Valinnaisessa liikunnassakin on tytöt ja pojat samassa ryhmässä (tavallisessa liikunnassa on AB-luokkien tytöt pelkästään). Tiedä sitten, miten tulee olemaan yläkoulun puolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Te hyökkäätte kovin uskontoa vastaan, mutta uskonnolla on paikkansa tässä maailmassa nyt enemmän kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten. Uskonto on pitkälti etiikkaa, siitä, mistä tultu, mihin mennään ja miten pitäisi toimia. Vain ymmärtämällä omat perinteet ja oman kulttuurisen perimän, voi oppia ymmärtämään toisia.
Jotkut huutaa, että uskonto pitäisi poistaa maahanmuuttajien takia. Ei, ei. Juuri maahanmuuttajat tarvitsevat oman uskontonsa opetusta oman identiteettinsä rakentamisen takia enemmän vielä kuin muut. He käyvät monet islamin tunneilla ja se on hyvä se. Oppiminen pitää lähteä itsestä, vasta sitten voi siirtyä siitä omasta kehästä ulos. Yläkouluiässä voisi olla yhteinen etiikka-elämänkatsomus-uskontiede-whatever. Sen jälkeen, kun on käsitelty se oma pohja ensin, voidaan luoda dialogia toisten kanssa.
Sitä paitsi uskonto on hyvä aine siitäkin, että siitä saadaan ns. joustotunteja. Ei jokainen tunti voi olla niin tähdellinen vaan on hyvä, että joukossa on aineita, joissa ei ole pakko aina edetä vaan voidaan käyttää se tunti vaikka KIVA-koulukeskusteluun.
Numeroarviointia EI PIDÄ MISSÄÄN NIMESSÄ poistaa. Se nyt on vihoviimeinen. Miksi meidän pitää matkia Ruotsia jokaisessa asiassa? Ruotsissa nuo poistettiin joskus 20-30 vuotta sitten ja lopputulos on huono. Ruotsihan alkaa nyt ottamaan takapakkia, kun ovat huomanneet tuon yltiöliberaalin linjan olevan väärä. Numero on lahjomaton. Numero on hyvä, siinä on faktat pöydällä. Toki sitä voi tukea sanallisella arvioinnilla, mutta minustakin sellainen paapominen menee liian pitkälle jo muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Lisää yhteiskuntaoppia, jossa käytäisiin läpi esimerkiksi sellainen tärkeä taito kuin verokortin täyttö (monilla kuitenkin ekat kesätyökokemukset tulevat mukaan siinä 15-vuotiaina). Muita hyödyllisiä taitoja: työnhaku ja työnhakudokumentit. En nyt tarkoita mitään näille asioille omistettua kurssia, mutta perusasiat olisi hyvä olla hallussa.
Kotitaloudessa voitaisiin tehdä muutakin kuin leipoa mokkapaloja. Opetella esimerkiksi tekstiilihuoltoon ja siivoukseen liittyviä perusasioita. Eivät tule sitten niin yllätyksenä, kun muutetaan omaan kotiin.
Uusi oppiaine: Elämänhallinta? :D
Häh? Olen itse ollut työelämässä kymmeniä vuosia, eikä tule mieleen, että verokorttia olisi pitänyt täytellä. Ennen siihen piti laittaa yksi rasti, nykyään ei tarvitse sitäkään. Mitä sinä sinne oikein täyttelet? Vai meinaatko veroilmoitusta? En muista, koska sinnekään olisi pitänyt mitään laittaa, koska se tulee esitäytettynä.
Yläkoulussa täytellään kyllä erilaisia rapotteja ja lomakkeita. Tämä on oppilaille vaikeaa, koska he eivät nykyään tiedä esim. osoitettaan. Mielestäni sen opettaminen kuuluu kyllä vanhemmille ja se pitää opettaa heti, kun lapsi alkaa liikkua yksin kodin ulkopuolelle.
Yläkoulussa äikässä harjoitellaan työhakemuksen kirjoittamista. Tarkemmin työnhakua käsitellään kyllä toisella asteella, koska silloin se on ajankohtaisempaa. Monesta 14-vuotiaasta tuntuu aika kaukaiselta se työnhaku. Samoin joku veroilmoitusharjoittelu on peruskoulussa ihan väärässä kohdassa. Menee vielä helposti kymmenen tai 20 vuotta, että oppilaalla on valmiiksi esitäytettyyn veroilmoitukseen mitään lisättävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pienemmät opetusryhmät. Parempi työrauha. Vähemmän kaikkea ylimääräistä pösäystä, jota tehdään vain jotta oppilailla olisi kivaa.
Kehittäisin peruskoulua ammattiopetuksen suuntaan siten, että ainakin yläasteelle tulisivat osaamispisteet, jotta oppilaan ei tarvitsisi enää opiskella asioita, jotka hän jo osaa. Äidinkieli voisi olla osaamispisteaineena läpi peruskoulun niin, että esimerkiksi ykkösluokkalaisen, joka osaa jo lukea ja kirjoittaa, ei tarvitse asian opiskeluun osallistua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Te hyökkäätte kovin uskontoa vastaan, mutta uskonnolla on paikkansa tässä maailmassa nyt enemmän kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten. Uskonto on pitkälti etiikkaa, siitä, mistä tultu, mihin mennään ja miten pitäisi toimia. Vain ymmärtämällä omat perinteet ja oman kulttuurisen perimän, voi oppia ymmärtämään toisia.
Jotkut huutaa, että uskonto pitäisi poistaa maahanmuuttajien takia. Ei, ei. Juuri maahanmuuttajat tarvitsevat oman uskontonsa opetusta oman identiteettinsä rakentamisen takia enemmän vielä kuin muut. He käyvät monet islamin tunneilla ja se on hyvä se. Oppiminen pitää lähteä itsestä, vasta sitten voi siirtyä siitä omasta kehästä ulos. Yläkouluiässä voisi olla yhteinen etiikka-elämänkatsomus-uskontiede-whatever. Sen jälkeen, kun on käsitelty se oma pohja ensin, voidaan luoda dialogia toisten kanssa.
Sitä paitsi uskonto on hyvä aine siitäkin, että siitä saadaan ns. joustotunteja. Ei jokainen tunti voi olla niin tähdellinen vaan on hyvä, että joukossa on aineita, joissa ei ole pakko aina edetä vaan voidaan käyttää se tunti vaikka KIVA-koulukeskusteluun.
Numeroarviointia EI PIDÄ MISSÄÄN NIMESSÄ poistaa. Se nyt on vihoviimeinen. Miksi meidän pitää matkia Ruotsia jokaisessa asiassa? Ruotsissa nuo poistettiin joskus 20-30 vuotta sitten ja lopputulos on huono. Ruotsihan alkaa nyt ottamaan takapakkia, kun ovat huomanneet tuon yltiöliberaalin linjan olevan väärä. Numero on lahjomaton. Numero on hyvä, siinä on faktat pöydällä. Toki sitä voi tukea sanallisella arvioinnilla, mutta minustakin sellainen paapominen menee liian pitkälle jo muutenkin.
Lähde nyt jo helvettiin siitä hihhuloimasta. Kristinuskon track recordilla siitä pitäisi tehdä k-18 aihe, jota saa ei näyttää teeveessä ennen puolta yötä.
Vierailija kirjoitti:
Te hyökkäätte kovin uskontoa vastaan, mutta uskonnolla on paikkansa tässä maailmassa nyt enemmän kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten. Uskonto on pitkälti etiikkaa, siitä, mistä tultu, mihin mennään ja miten pitäisi toimia. Vain ymmärtämällä omat perinteet ja oman kulttuurisen perimän, voi oppia ymmärtämään toisia.
Jotkut huutaa, että uskonto pitäisi poistaa maahanmuuttajien takia. Ei, ei. Juuri maahanmuuttajat tarvitsevat oman uskontonsa opetusta oman identiteettinsä rakentamisen takia enemmän vielä kuin muut. He käyvät monet islamin tunneilla ja se on hyvä se. Oppiminen pitää lähteä itsestä, vasta sitten voi siirtyä siitä omasta kehästä ulos. Yläkouluiässä voisi olla yhteinen etiikka-elämänkatsomus-uskontiede-whatever. Sen jälkeen, kun on käsitelty se oma pohja ensin, voidaan luoda dialogia toisten kanssa.
Sitä paitsi uskonto on hyvä aine siitäkin, että siitä saadaan ns. joustotunteja. Ei jokainen tunti voi olla niin tähdellinen vaan on hyvä, että joukossa on aineita, joissa ei ole pakko aina edetä vaan voidaan käyttää se tunti vaikka KIVA-koulukeskusteluun.
Ehkä uskonnonopetusta ei tarvitsisi poistaa kokonaan, mutta ehkä voisi muuttaa opetussisältöjä hieman yleisempään suuntaan, uskontotieteeksi tms. Oma kuudesluokkalaiseni on sanonut, että vasta tänä vuonna uskonnonopiskelussa on jotain itua: heillä käsitellään nyt maailmanuskontoja eikä pelkästään kristinuskoa. Uskonto kuitenkin tuo kulttuureihin hyvin paljon ominaispiirteitä, joten sen opettamisesta en täysin luopuisi, mutta sellaisena kulttuurillisena ja historian opetusta tukevana oppiaineena voisi olla hyödyllinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmiset tahtovat vähentää niitä aineita (liikunta, musiikki, kuvataide, uskonto ynm), jotka ovat oppilaille eräänlaisia hengähdystaukoja koulupäivän aikana? Jos näitä aineitavähennettäisiin ja matematiikkaa sekä äidinkieltä lisättäisiin, olisi varmasti monella oppilaalla jotain tätä vastaan.
Kyllä elämässä pärjää ihan hyvin ilman pelkkää teoreettista lukujen pänttäämistä. Hyvä se tietenkin on aikuisena sanella mitä nuorten tulisi koulussa opetella, kun ei joudu itse moisesta kärsimään.
Nykyinen peruskoulu on vapaudenriistoa, josta pitäisi 100% vapaaehtoinen kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämänhallintaan keskittyviä tunteja voisi laittaa enemmän. Uskontoa ja historiaa vähän vähemmän. Liikuntaa enemmän/nykyinen määrä.
Ja numerot takaisin.
T. Maalaisjärki
Ruumiillinen kuritus käyttöön. Tiukemmat säännöt.
Pienentäisin ryhmäkokoja ja ehittäisin opetuksesta yksilöllisempää.
Vierailija kirjoitti:
Kotitaloudessa voitaisiin tehdä muutakin kuin leipoa mokkapaloja. Opetella esimerkiksi tekstiilihuoltoon ja siivoukseen liittyviä perusasioita. Eivät tule sitten niin yllätyksenä, kun muutetaan omaan kotiin.
Uusi oppiaine: Elämänhallinta? :D
Ainakin omana kouluaikanani opiskeltiin kotitaloustunnilla tekstiilihuoltoa ja siivousta. Pesimme koulun ikkunoita, pesimme pyykkiä ym. Mokkapaloja ei leivottu kertaakaan.
Vanhemmillakin pitäisi kyllä olla jotain vastuuta lastensa kasvattamisesta.
-Pakkoruotsi pois
-Vain yksi pakollinen vieras kieli, jonka saa itse valita
-Lisää kielivaihtoehtoja kouluihin, esim. espanja, venäjä, kiina jne.
-Lisää valinnaisia taideaineita
-Historiaan lisättävä myös naisten ja lasten historia
-Empatia, etenkin pojilta usein puuttuu luontainen empatia. Empatian tunnit uskonnon ja elämänkatsomustiedon tilalle
-Liikunnasta kilpaileminen ja tulosharjoittelu pois
-Liikuntaan lisää lajivaihtoehtoja
-Kaupunkilaisjärki maalaisjärjen tilalle. Maalaisopettajien, etenkin maalaismiesten, määrää stadilaisissa kouluissa rajattava.
-Sukupuolisensitiivisyys huomioitava. Lapsilla on sukupuolen lisäksi myös persoona ja temperamentti. Asiaa seurattava myös opettajien keskuudessa.
-Tarkkailuluokat häiriköille.
Pahimmat häiriköt pois normiluokista. Keskeisissä aineissa (matikka, englanti, äidinkieli) tasoryhmät takaisin tai opettajalle velvollisuus eriyttää myös ylöspäin. Liikunnasta pois jako tyttöihin ja poikiin ja tilalle jako urheiluun ja liikuntaan (saa valita haluaako kilpailevaan urheiluun ja terveyshyötyä hakevaan liikuntaan). Turha digihömppä ja ilmiöopetus pois, näitä saisi käyttää vain silloin kun selkeää tarvetta ja myös resursseja toteuttaa ne kunnolla.