Miksi miehet pitävät yksinhuoltajuutta niin suurena turn-offina?
Sen jälkeen kun erosin miehestäni ja jäin noin 3v. lapsen yksinhuoltajaksi, on parisuhde elämäni ollut erittäin kuivaa. Olen mielestäni hyvin sievä, en mikään täydellinen kymppi, mutta kuitenkin... Jotenkin ahdistaa tämä yksinhuoltajuus niin paljon kun tuntuu ettei ketään enää kiinnosta :( En voi asiasta oikein valehdellakkaan :((
Kommentit (302)
-lapsi
-lapsen isä
-lapsen isän suku
Kaikki nämä ovat ylimääräisiä rasitteita parisuhteelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikäviä kommentteja, mutta eihän suomalaisilta muuta voi odottaakaan. Hieno kansa.
Voi sinua kun kaikki eivät kohtele sinua kuin prinsessaa. Oletko itse sitten kaikkia ehdoitta rakastava ihana ihminen? Oletko Jeesus?
Kirjoittajalla oli kyllä pala totuutta.
Kun tulee ilmi, että minulla on lapsi jonka sain nuorena, on Suomessa usein asenne se, että miksi teit sen, kun taas jo vähän etelämpänä Eurooppaa asenteet ovat aivan erilaisia ja ihmisten ensireaktiot ovat "wow, ihanaa, lapset ovat suuri ilo/siunaus elämässä!".
Äitiyttä arvostetaan muualla ihan eri tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Ikäviä kommentteja, mutta eihän suomalaisilta muuta voi odottaakaan. Hieno kansa.
Hieno kansa, joka menee ohi aiheen. Nytkin jäi mielipide itse aiheeseen vähän epäselväksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikäviä kommentteja, mutta eihän suomalaisilta muuta voi odottaakaan. Hieno kansa.
Voi sinua kun kaikki eivät kohtele sinua kuin prinsessaa. Oletko itse sitten kaikkia ehdoitta rakastava ihana ihminen? Oletko Jeesus?
Kirjoittajalla oli kyllä pala totuutta.
Kun tulee ilmi, että minulla on lapsi jonka sain nuorena, on Suomessa usein asenne se, että miksi teit sen, kun taas jo vähän etelämpänä Eurooppaa asenteet ovat aivan erilaisia ja ihmisten ensireaktiot ovat "wow, ihanaa, lapset ovat suuri ilo/siunaus elämässä!".
Äitiyttä arvostetaan muualla ihan eri tavalla.
Kovin on tietämätöntä. Suomessa on maailman parhaat tuet yksinhuoltajille. Mene vain sinne "etelämmäs" ja elä saamatta mitään tukia. Jos menet niin etelään, että löydät itsesi Espanjasta tai muusta katolisesta maasta, niin älä missään, koskaan mainitse, että olet yh, koska vain halusit erota miehestäsi. Saattaa paikalliset miehet alkaa pitää sinua kirjaimellisesti huorana.
Yksinhuoltaja on turn off koska:
1) Pääsee rientoihin HUOMATTAVASTI harvemmin kuin lapseton
2) Suhtautuu maailman menoon jo hieman kyynisesti ja tiedostaa vastuunsa lasta kohtaan joten ei ole enää niin villi ja rietas.
3) Seksin harjoittaminen on koko ajan kiinni siitä herääkö lapsi. Äänekäs rymistely esim. muu monelle miehelle mukava juttu kielletty. Pläääh.
4) Ovat hyvin sitoutumishakuisia.
Eli me muut ottakaamme tästä oppia; myös sinunkaan ei olisi kannattunut erota.
Yksinhuoltajuus on aika laaja käsite siten että syitä siihen on monia. Ei vain se että elämänkoululainen Keravalta on aloittanut homman joskus 17-vuotiaana ja jatkanut tasaisin väliajoin eri miesten kanssa siten että lapsia on nyt neljä ja eletään tuilla.
Ja miten yksinhuoltajat laitetaan arvojärjestykseen siten että avioliitosta eronnut ja sitä myötä yksinhuoltajaksi jäänyt on parempi kuin nainen joka ei ollut naimisissa? Miten tilanne on eri silloinkaan jos vanhemmilla on yksinhuoltajuus? Jos molemmissa tapauksissa lapset tapaavat isää.
Sitten on tietysti myös lesket jotka automaattisesti ovat myös yksinhuoltajia.
Ei kaikkien takana ole jotakin hullua exää, sen sukua ja tappelua.
Jotkut ovat ihan totaali yksinhuoltajia.
Tiedän faktat sen suhteen että on paljon sellaisia elämänkoululaisia johon liittyy tiettyjä stereotypioita mutta kannattaisiko ensin tutustua ihmiseen eikä teilata sen perusteella että naisella on LAPSI. Varsinkin, kun näitä eronneita miehiä ihan lapsilauman kanssa on aika paljon myöskin.
Vierailija kirjoitti:
Olet tavannut vääränlaisia miehiä. Itseasiassa aika hyvä empaattisuus testi tuo yksinhuoltajuus- pysyvät ne pahimmat kaukana!
Pätee varmaan toisinpäin? Mies jolla on vuoroviikoin lapsi elämässään ja exä sen myötä ainakin hauissa mukana, on kuumaa hottia parisuhdemarkkinoilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikäviä kommentteja, mutta eihän suomalaisilta muuta voi odottaakaan. Hieno kansa.
Voi sinua kun kaikki eivät kohtele sinua kuin prinsessaa. Oletko itse sitten kaikkia ehdoitta rakastava ihana ihminen? Oletko Jeesus?
Kirjoittajalla oli kyllä pala totuutta.
Kun tulee ilmi, että minulla on lapsi jonka sain nuorena, on Suomessa usein asenne se, että miksi teit sen, kun taas jo vähän etelämpänä Eurooppaa asenteet ovat aivan erilaisia ja ihmisten ensireaktiot ovat "wow, ihanaa, lapset ovat suuri ilo/siunaus elämässä!".
Äitiyttä arvostetaan muualla ihan eri tavalla.
Joku akka levittänyt jalkansa miehelle ja sieltä lapsen ulos työntänyt niin pitäisi palvoa lähes toisena päivätyönään?
Ja vastaukset täyttyivät heti katkerista miehistä. Huoh.
Vierailija kirjoitti:
Naisena (tosin ihan avioliitossa elävänä) ymmärrän sen. Minulle on aina ollut selvää että lapsen hyvinvointi tulee ennen kaikkea. Erityisesti yksinhuoltajan uuden suhteen etenemisessä se korostuu. Jos nyt avioliitossa lapsen isän kanssa ei tarvitse valita "puolta" vaan pyritään kaikkien yhteiseen etuun, niin uuden suhteen kohdalla asia ei olekaan niin yksinkertainen. Uudet ihmiset tuovat aina jotain uutta myös sen lapsen elämään ja monesti joutuu miettimään, onko uudesta suhteesta lapselle jotain haittaa. Olisin tällaisessa tilanteessa valmis jättämään uuden miehen hyvin nopeasti tai olemaan panostamatta tähän suhteeseen.
Jos lasta ei tässä kuviossa ole, ei tilanteet mene tähän niin helposti kun voi ajatella vaan itseään.
Tämä oli hyvä kommentti. Itsekin olen ajatellut, että todellisuudessa esteenä ei ole varsinaisesti lasten olemassaolo, vaan se, että miehet tietävät, etteivät koskaan tule olemaan ykkösasia sen naisen elämässä. Lapset menevät aina edelle, mikä on tietenkin hyvä asia lasten kannalta, koska aikuinen nyt osaa huolehtia ihan itse itsestään. Poikkeusvanhempia tietenkin aina löytyy, mutta pääsääntöisesti näin.
Vierailija kirjoitti:
Yksinhuoltajuus on aika laaja käsite siten että syitä siihen on monia. Ei vain se että elämänkoululainen Keravalta on aloittanut homman joskus 17-vuotiaana ja jatkanut tasaisin väliajoin eri miesten kanssa siten että lapsia on nyt neljä ja eletään tuilla.
Ja miten yksinhuoltajat laitetaan arvojärjestykseen siten että avioliitosta eronnut ja sitä myötä yksinhuoltajaksi jäänyt on parempi kuin nainen joka ei ollut naimisissa? Miten tilanne on eri silloinkaan jos vanhemmilla on yksinhuoltajuus? Jos molemmissa tapauksissa lapset tapaavat isää.
Sitten on tietysti myös lesket jotka automaattisesti ovat myös yksinhuoltajia.
Ei kaikkien takana ole jotakin hullua exää, sen sukua ja tappelua.
Jotkut ovat ihan totaali yksinhuoltajia.
Tiedän faktat sen suhteen että on paljon sellaisia elämänkoululaisia johon liittyy tiettyjä stereotypioita mutta kannattaisiko ensin tutustua ihmiseen eikä teilata sen perusteella että naisella on LAPSI. Varsinkin, kun näitä eronneita miehiä ihan lapsilauman kanssa on aika paljon myöskin.
Jos henkilökohtainen arvovalinta on, että ei niitä lapsia halua? Onko silloin stereotyyppisesti ajatteleva sika, jos parinvalinnnassaan rajaa pois naiset, joilla niitä lapsia on?
Vierailija kirjoitti:
Ja vastaukset täyttyivät heti katkerista miehistä. Huoh.
Katkeruuden kitkerään höttöä, kun olet jäänyt ilman miestä?
Vierailija kirjoitti:
Ja vastaukset täyttyivät heti katkerista miehistä. Huoh.
Katkeruutta haluta kahden aikuisen välistä parisuhdetta lapsiperhe arjen sijasta? Huoh.
Vierailija kirjoitti:
Ja vastaukset täyttyivät heti katkerista miehistä. Huoh.
Epäilen vahvasti, että yksikään vastaajista olisi mies.
Vierailija kirjoitti:
Sen jälkeen kun erosin miehestäni ja jäin noin 3v. lapsen yksinhuoltajaksi, on parisuhde elämäni ollut erittäin kuivaa. Olen mielestäni hyvin sievä, en mikään täydellinen kymppi, mutta kuitenkin... Jotenkin ahdistaa tämä yksinhuoltajuus niin paljon kun tuntuu ettei ketään enää kiinnosta :( En voi asiasta oikein valehdellakkaan :((
Miksiköhän ei yh:t kiinnosta haloo!! tarviiko kysyä? näköjään tarvitsee.
Ei, ei kiinnosta hoitaa sun kakaraa ja elää sen kanssa joko joka toinen viikonloppu tai joka toinen viikko tjm siltä väliltä. Ei vaan kiinnosta. Tuiki tuntematon äpärä ei mitään tunteita sitä kohtaan joten yh äippä on - ei jatkoon, ainoastaan yhden illan panoksi EHKÄ käy. Ja sitten vielä kehdataan ihmetellä, kun mä oon niin sirpsakkakin ja PYH!
Jaa, mua on tässä raskausaikana kosittu jo kahden eri miehen toimesta. Kumpikaan ei ole lapsen isä :p. Niin että enpä nyt menis sanomaan, etteikö kellekään yh-äiti kelpaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinhuoltajuus on aika laaja käsite siten että syitä siihen on monia. Ei vain se että elämänkoululainen Keravalta on aloittanut homman joskus 17-vuotiaana ja jatkanut tasaisin väliajoin eri miesten kanssa siten että lapsia on nyt neljä ja eletään tuilla.
Ja miten yksinhuoltajat laitetaan arvojärjestykseen siten että avioliitosta eronnut ja sitä myötä yksinhuoltajaksi jäänyt on parempi kuin nainen joka ei ollut naimisissa? Miten tilanne on eri silloinkaan jos vanhemmilla on yksinhuoltajuus? Jos molemmissa tapauksissa lapset tapaavat isää.
Sitten on tietysti myös lesket jotka automaattisesti ovat myös yksinhuoltajia.
Ei kaikkien takana ole jotakin hullua exää, sen sukua ja tappelua.
Jotkut ovat ihan totaali yksinhuoltajia.
Tiedän faktat sen suhteen että on paljon sellaisia elämänkoululaisia johon liittyy tiettyjä stereotypioita mutta kannattaisiko ensin tutustua ihmiseen eikä teilata sen perusteella että naisella on LAPSI. Varsinkin, kun näitä eronneita miehiä ihan lapsilauman kanssa on aika paljon myöskin.Jos henkilökohtainen arvovalinta on, että ei niitä lapsia halua? Onko silloin stereotyyppisesti ajatteleva sika, jos parinvalinnnassaan rajaa pois naiset, joilla niitä lapsia on?
Et tietenkään ole mutta silloinhan rajaat itsesi tälläisestä keskustelusta automaattisesti pois? Silloinhan etsit naisen jolla EI ole lapsia ja joka EI niitä myös tule koskaan haluamaan.
Vierailija kirjoitti:
Osa: 660.
Koska tietyillä sanoilla on tietyt kaiut ja yleiset käsitykset. esim. yksinhuoltajuus, elämänkoululaiset, wt, jne...
Ja valitettavasti ap taitaa myös kuulua tähän sakkiin. Ainakaan oikeinkirjoitus ei ole hallussa. Hymiöiden määrä indikoi myös jotain.
Voi sinua kun kaikki eivät kohtele sinua kuin prinsessaa. Oletko itse sitten kaikkia ehdoitta rakastava ihana ihminen? Oletko Jeesus?