Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
En ole koskaan nauttinut työn tekemisestä ja ihmettelen, mitä nuoret nykyisin odottaa työltä!
06.11.2016 |
Työ on ollut minulle, nelikymppiselle naiselle, aina se välttämättömyys, jolla saa rahaa elämiseen. Ei työn tarvitse olla aina mukavaa ja inspiroivaa, siksihän siitä saa palkkaakin. Nyt kun työyhteisöön on tullut 4 kaksikymppistä työkaveria, niiden ajatusmaailma on se, että työn pitää antaa sisältöä ja työssä pitää voida kehittyä. Palkitsemisestakin on puhuttu. Ainainen valitus kiireestä, vaikka keskenään ehtivät tunninkin vatvoa, vastaako työ heidän odotuksiaan ja onko heille kerrottu, mitä odotetaan. Minun tekisi mieli joskus sanoa, että tuskin muuta odotetaan kuin että tekisitte sitä työtä, josta palkka maksetaan. Työuupumustakin on valitettu. Ymmärrän tavallaan, koska työ on raskasta. Mutta sitä en ymmärrä, paraneeko se muka saikuttamalla. Muut ottaa sitten vastuuta näiden nuortenkin osalta. Olenko vain liian vanha ymmärtämään idealistisia nuoria, jotka odottaa työltään paljon? Tee, äläkä analysoi taitaa olla vanhanaikaista nykyään?
Kommentit (41)
Mitä uutta tuossa...... Joillekin kaikki työ/koulu on raskasta. Ei koulussakaan enää vaadita oikein mitään. Pojan kaveri on 8. luokalla eikä osaa kertotaulua. Kysyin äidiltään, eikö saa tukiopetusta. Koulusta oli sanottu, että ei kaikki voi hallita kaikkea ja kun resurssit on niukat, tukiopetusta kohdennetaan niille, jotka on vaarassa pudota toisten tahdista. Minun kouluaikaani kaikkien piti vielä osata kertotaulut ja lukea ja kirjoittaa. Jos koulussa ei jakseta oikein mitään, miksi se muuttuisi töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi viettäisin suurimman osan elämästäni sellaisen asian parissa, joka ei yhtään kiinnosta? Minusta tuollainen asenne on käsittämättömän typerä.
Vierailija kirjoitti:
Harmi jos sinä olet joutunut kuluttamaan koko elämäsi työssä josta et nauti ollenkaan. Nykyään ihmiset haluaa pitää huolta myös mielenterveydestään ja elämän mielekkyydestä eikä tuhlata koko elämäänsä tekemällä puolet ajasta jotain joka aiheuttaa ahdistusta ja burnoutteja.
No joo, mutta jonkunhan ne leivät täytyy ihmisille paistaa. Tai koulut ja toimistot siivota. Tai roskat tyhjentää. Tai tyhjiä teollisuusalueita vartioida pakkasessa. Tai verot laskea. Kaikki työt eivät ole hohdokkaita, ja valitettavasti osan meistä on käytävä myös töissä vaihtamassa vanhusten vaippoja tai tekemässä ruokaa tehtaassa. Jos muiden tarjoamat työt ei miellytä tai tunnu riittävän inspiroivilta, nuorten täytyy ehkä valittamisen sijaan vaihtaa työtä tai perustaa yritys?
-ap
Ovat niin nuoria, että heitä mietityttävät tuollaiset asiat väkisinkin. Eihän sitä työn merkitystä itselle voi tietää ennen kuin on tehnyt jonkin aikaa työtään ja nähnyt, miltä se tuntuu. Ja lisäksi se, että työssä on pakko kehittyä ja keksiä, että mitä sellaista se antaa itselle, että sen avulla löytää yt:en tai pätkän jälkeen seuraavan paikan. Melkeinpä tulevaisuuden toimeentulon takia on tärkeämpää miettiä noita asioita kuin tehdä se työ kunnolla, jos näyttää siltä, että työpaikka ei tule olemaan mitenkään vakituinen.
Pullamössö sukupolvi
Kaiken pitää olla kivaa ja työn aina mielekästä.
Saikkua haetaan pienimmästäki kolotuksesta ja tahti vaan hidastuu töissä Nuoremilla. Ei auta työajan lisäys tähän vaivaan
T. Mies 25v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
opiskelen sosiaalialalle ja nautin hirveästi opiskelusta ja myös työharjoitteluissa olen nauttinut..vain joskus haaveilen erilaisesta elämästä.mä tarvin kyllä työn, jotta voin kokea elämän merkitykselliseksi vaikka pidän myös laiskottelusta.vaikka rahaa tulisi seinästä niin silti pitäisin ihmisten auttamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmi jos sinä olet joutunut kuluttamaan koko elämäsi työssä josta et nauti ollenkaan. Nykyään ihmiset haluaa pitää huolta myös mielenterveydestään ja elämän mielekkyydestä eikä tuhlata koko elämäänsä tekemällä puolet ajasta jotain joka aiheuttaa ahdistusta ja burnoutteja.
No joo, mutta jonkunhan ne leivät täytyy ihmisille paistaa. Tai koulut ja toimistot siivota. Tai roskat tyhjentää. Tai tyhjiä teollisuusalueita vartioida pakkasessa. Tai verot laskea. Kaikki työt eivät ole hohdokkaita, ja valitettavasti osan meistä on käytävä myös töissä vaihtamassa vanhusten vaippoja tai tekemässä ruokaa tehtaassa. Jos muiden tarjoamat työt ei miellytä tai tunnu riittävän inspiroivilta, nuorten täytyy ehkä valittamisen sijaan vaihtaa työtä tai perustaa yritys?
-ap
Ja aina löytyy ihmisiä jotka paistaa ne leivät tai jopa siivoaa koulut ja toimistot ihan suht mielellään. Sellainen työ pitäsikin itselleen löytää ettei ole joka ilta tuskaa miettiä seuraavaa työpäivää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
opiskelen sosiaalialalle ja nautin hirveästi opiskelusta ja myös työharjoitteluissa olen nauttinut..vain joskus haaveilen erilaisesta elämästä.mä tarvin kyllä työn, jotta voin kokea elämän merkitykselliseksi vaikka pidän myös laiskottelusta.vaikka rahaa tulisi seinästä niin silti pitäisin ihmisten auttamisesta.
Valitse sitten työpaikka huolella. Minä olen sosiaalialalla tehnyt töitä 15 vuotta. Ihmisten auttaminen minullakin oli se alkuperäinen motiivi. En ole kelvannut sellaiseen työhön, josta haaveilin. Yhden projektin äitiyslomasijaisena sain vähän esimakua siitä, mitä se unelmatyö voisi olla. Ei sitten pesti jatkunut, kun äitiyslomasijaisuus loppui. Olen liian kokematon mihinkään mielenkiintoiseen työhön ja liian arka jättääkseni väliin työpaikkoja, jotka eivät aidosti kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmi jos sinä olet joutunut kuluttamaan koko elämäsi työssä josta et nauti ollenkaan. Nykyään ihmiset haluaa pitää huolta myös mielenterveydestään ja elämän mielekkyydestä eikä tuhlata koko elämäänsä tekemällä puolet ajasta jotain joka aiheuttaa ahdistusta ja burnoutteja.
No joo, mutta jonkunhan ne leivät täytyy ihmisille paistaa. Tai koulut ja toimistot siivota. Tai roskat tyhjentää. Tai tyhjiä teollisuusalueita vartioida pakkasessa. Tai verot laskea. Kaikki työt eivät ole hohdokkaita, ja valitettavasti osan meistä on käytävä myös töissä vaihtamassa vanhusten vaippoja tai tekemässä ruokaa tehtaassa. Jos muiden tarjoamat työt ei miellytä tai tunnu riittävän inspiroivilta, nuorten täytyy ehkä valittamisen sijaan vaihtaa työtä tai perustaa yritys?
-ap
Ja aina löytyy ihmisiä jotka paistaa ne leivät tai jopa siivoaa koulut ja toimistot ihan suht mielellään. Sellainen työ pitäsikin itselleen löytää ettei ole joka ilta tuskaa miettiä seuraavaa työpäivää.
Hah, entisenä paistajana voin vihjaista ettei se mikään unelmaduuni oo. Neljältä alkoi työt joka arkiaamu. Fillarilla keskellä yötä leipomolle ja silmät ristissä ala työntää pullaa ja leipää uuniin. Kuumassa saunassa 7,5 tuntii, niin huhhuh. Duunin paras puoli oli että puolilta päivin oli jo työstä vapaa. Miks ihmiset luulee että joku paistajan homma on mieluista? Ei se oo kai kellekään. Mut palkka on välttämätön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä se on se mielikuva, että muut tykkää työstään? Uskon vilpittömästi, että joku leipomon Riitta kokee työnsä raskaaksi, mutta jos se ei valita siitä, niin mistä sen tietäisin? On helpompi olettaa, että kaikilla muilla on jotenkin hohdokas työ, jossa ne viihtyy. Sitten itsekin alkaa miettiä, mitä se hohdokas työ voisi olla, ettei vituttaisi nousta töihin joka aamu.
Nimenomaan tuo oman yrityksen perustaminen olisi tervettä näille kaksikymppisille, joille mikään työ ei kelpaa kuin hetken. Meillä hoitotyössä työmoraali on löystynyt, koska nuoremmat saa vähemmän aikaiseksi. Puhetta riittää ja kiireestä maristaan. Taitaa olla joka paikassa sama tyyli? Jos nuori yrittäisi itse, ehkä se oman yrityksen hyväksi tehtävä työ motivoisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai se hyödyttää yritystäkin, jos siellä tehdään asiat kunnolla ja saadaan aikaan kehitystä.
Työ kuin työ, tuskin kovin moni lähtee ajamaan paska-autoa tai siivoamaan yökerhon vessoja vilkkaan illan jäljiltä kovin mielellään. Ei elämä ole aina herkkua, raha pyörittää maailmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon vaihtanut työpaikkaa, jos on tuntunut etten jaksa tehdä työtä ja sinne meno on perseestä. Nyt oonkin sit ollut 5 vuotta unelmaduunissa, kun aikani kituutin opintojen ohella töissä joita vihasin. Palkkaa saan tästä vähemmän kuin olisin kokopäiväisenä saanut niistä aiemmista, mutta töihin meno ei vituta ja rahat riittää laskuihin ja ruokaan niin en mä muuta tarvi.
-N27
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmi jos sinä olet joutunut kuluttamaan koko elämäsi työssä josta et nauti ollenkaan. Nykyään ihmiset haluaa pitää huolta myös mielenterveydestään ja elämän mielekkyydestä eikä tuhlata koko elämäänsä tekemällä puolet ajasta jotain joka aiheuttaa ahdistusta ja burnoutteja.
No joo, mutta jonkunhan ne leivät täytyy ihmisille paistaa. Tai koulut ja toimistot siivota. Tai roskat tyhjentää. Tai tyhjiä teollisuusalueita vartioida pakkasessa. Tai verot laskea. Kaikki työt eivät ole hohdokkaita, ja valitettavasti osan meistä on käytävä myös töissä vaihtamassa vanhusten vaippoja tai tekemässä ruokaa tehtaassa. Jos muiden tarjoamat työt ei miellytä tai tunnu riittävän inspiroivilta, nuorten täytyy ehkä valittamisen sijaan vaihtaa työtä tai perustaa yritys?
-ap
Ja aina löytyy ihmisiä jotka paistaa ne leivät tai jopa siivoaa koulut ja toimistot ihan suht mielellään. Sellainen työ pitäsikin itselleen löytää ettei ole joka ilta tuskaa miettiä seuraavaa työpäivää.
Hah, entisenä paistajana voin vihjaista ettei se mikään unelmaduuni oo. Neljältä alkoi työt joka arkiaamu. Fillarilla keskellä yötä leipomolle ja silmät ristissä ala työntää pullaa ja leipää uuniin. Kuumassa saunassa 7,5 tuntii, niin huhhuh. Duunin paras puoli oli että puolilta päivin oli jo työstä vapaa. Miks ihmiset luulee että joku paistajan homma on mieluista? Ei se oo kai kellekään. Mut palkka on välttämätön.
Minä saisin tuosta sen tyydytyksen, että näkee työnsä jäljen ja ihmiset saavat leipää jonka sinä olet jaksanut käydä paistamassa. Tuo tietysti vasta palkan jälkeen mutta silti ei ihan pelkkä palkka ole ilon aihe.
Mun työpaikalla otettiin juuri käyttöön oikein johtamisopas eri sukupolvien työelämäeroista, harmi ettei sitä löydy verkosta mutta siitä käy ilmi juurikin mitkä asiat minkäkin ikäistä työntekijää miellyttää. Tässä http://www.koulutus.fi/blogpost/Uusi_sukupolvi_muokkaa_tyoeelaemaeae__p… esimerkkinä Y-sukupolvi, google kertoo kyllä lisää...
Siis, tuntuu etta ihmisia on kahdenlaisia, niita jotka haluaa etta tyosta saa muutakin irti kuin sen palkan, ja niita jotka haluaa simppelin tyon jota ei tarvitse vapaa-ajalla miettia ja tyo- ja vapaa-aika on selkeasti toisistaan irti. Kummassakaan ei ole mitaan pahaa tai vaarin, mutta voi olla vaikea ymmartaa toisen asennetta tyoelamaan.
Itse olen vaativassa asiantuntijatehtavassa alalla jossa haluan olla ja kehittya. Viela vuosi sitten olin vaativassa asiantuntijatehtavassa alalla joka ei tuntunut omalta ja se vasta kamalaa olikin. En kuitenkaan osaisi tehda jotain ihan perusduunia jossa ei voi kehittya tai 'tehda uraa'. Jos olisin esim. leipomossa toissa varmaan kelailisin miten voisin perustaa oman alan firman ja pyrkisin oppimaan kaikki tyon kiemurat, myos ne jotka eivat liity omaan tyonkuvaan.
Ma olen toissa 8-9h joka arkipaiva ja haluan etta toissa oltu aika on positiviinen voimavara mun elamassa muutenkin kuin rahallisen korvauksen osalta. En halua heittaa 1/3 elamastani hukkaan.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon vaihtanut työpaikkaa, jos on tuntunut etten jaksa tehdä työtä ja sinne meno on perseestä. Nyt oonkin sit ollut 5 vuotta unelmaduunissa, kun aikani kituutin opintojen ohella töissä joita vihasin. Palkkaa saan tästä vähemmän kuin olisin kokopäiväisenä saanut niistä aiemmista, mutta töihin meno ei vituta ja rahat riittää laskuihin ja ruokaan niin en mä muuta tarvi.
-N27
Mihin alaan liittyvää on mielekäs työsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmi jos sinä olet joutunut kuluttamaan koko elämäsi työssä josta et nauti ollenkaan. Nykyään ihmiset haluaa pitää huolta myös mielenterveydestään ja elämän mielekkyydestä eikä tuhlata koko elämäänsä tekemällä puolet ajasta jotain joka aiheuttaa ahdistusta ja burnoutteja.
No joo, mutta jonkunhan ne leivät täytyy ihmisille paistaa. Tai koulut ja toimistot siivota. Tai roskat tyhjentää. Tai tyhjiä teollisuusalueita vartioida pakkasessa. Tai verot laskea. Kaikki työt eivät ole hohdokkaita, ja valitettavasti osan meistä on käytävä myös töissä vaihtamassa vanhusten vaippoja tai tekemässä ruokaa tehtaassa. Jos muiden tarjoamat työt ei miellytä tai tunnu riittävän inspiroivilta, nuorten täytyy ehkä valittamisen sijaan vaihtaa työtä tai perustaa yritys?
-ap
Kuule, moni noistakin "ei hohdokkaan" työn tekijöistä pitää siitä mitä tekee. Se on usein myös asennekysymys. Moni, joka ei saa palkkaa, käy myös vapaaehoisesti pyyhkimässä perseitä, hui kauhistus!!!
Jokainen valitkoon alan kiinnostuksen kohteiden mukaan. Ja aina löytyy vaihtoehtoja jostain sieltä rajamaastosta, jos ei kaikista nyt esim rock-tähtiä tulekaan
Alue: Aihe vapaa
Harmi jos sinä olet joutunut kuluttamaan koko elämäsi työssä josta et nauti ollenkaan. Nykyään ihmiset haluaa pitää huolta myös mielenterveydestään ja elämän mielekkyydestä eikä tuhlata koko elämäänsä tekemällä puolet ajasta jotain joka aiheuttaa ahdistusta ja burnoutteja.