Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Yliopistojen kandi- ja maisteriohjelmat
06.11.2016 |
Helsingin yliopistossa alkavat ens syksynä uudet kandiohjelmat. Maisteriohjelmista tulee lähinnä englannin kielisiä ja suureen osaan maisteri- ja tohtoriohjelmista on myös kansainvälinen haku. Ei eu-kansalaisille opinnot on maksullisia, mutta stipendiä voi hakea.
Aalto yliopistossa ja mm lappenraannan teknillisellä yliopistolla näin on ollut jo pitkään. Aloituspaikkamäärät näissä perus Di-opinnoissa ovat pienentyneet merkittävästi kansainvälisten kandeille tarkoitettujen di-maisteriohjelmien myötä.
Kommentit (74)
Mistä löytyy tietoa uusista kandiohjelmista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsekin eilen katselin HY:n uusia ohjelmia. Valitettavasti en tallentanut linkkiä, mutta googlettamalla "Helsingin yliopisto, kandi- ja maisteriohjelmat 2017" löytyy varmasti tietoa.
Itseäni mietityttää karsittujen kandiohjelmien aloituspaikat; onko niitä lisätty niin, että yliopistoon otetaan edelleen yhtä paljon ohjelmia? Mihin ohjelmiin paikkoja on lisätty?
Miksi maisteriohjelman pitää olla englanninkielinen?
Valmistaa paremmin jatko-opintoihin ja työelämään. Lisäksi yliopistot saavat kovatasoisia opiskelijoita ulkomailta.
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelu/hae-opiskelijaksi/uudet-koulutusohj…
Tuossa on tietoa HY:n koulutusohjelmista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esim. aallossa hakijoita vertaillaan paitsi arvosanojen niin myös tutkinnon mukaan ja koska ulkomaan kandit on "batchelor of science" eli vastaa suomen yliopistojen kandeja ja amk:laiset on "batchelor of engineering" niin ulkomaan kandit menee 95% tapauksista ennen amkkilaista maisteriopintoihin. Tätä prosessin tulosta voi tarkastella esim. viime kevään maisterivalintojen julkaistuista nimilistoista. Aika harvassa siellä näkyy suomalaista nimeä.
Kyllä taas keplaa suomalaisten maksaa tämä verovaroista.
En vastusta sitä että yliopistoissa on ulkomaisia opiskelijoita, ihmettelen vaan että jos kerran opiskelu on liki ilmaista eli suomalaisten veronmaksajien maksamaa niin miksi hakuprosessi pitää tuunata siten että suomalaiset opiskelijat lähtee siinä takamatkalta.
Vierailija kirjoitti:
Valmistaa paremmin jatko-opintoihin ja työelämään. Lisäksi yliopistot saavat kovatasoisia opiskelijoita ulkomailta.
Kovatasoisia? Jotka haluavat Suomen kovatasoisiin yliopistoihin? Kovatasoisella englanninkielen taidoillaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valmistaa paremmin jatko-opintoihin ja työelämään. Lisäksi yliopistot saavat kovatasoisia opiskelijoita ulkomailta.
Kovatasoisia? Jotka haluavat Suomen kovatasoisiin yliopistoihin? Kovatasoisella englanninkielen taidoillaan?
Ja suomalaisten yliopistojen lukukausimaksut ovat niin korkeita, että samalla tai lähes samalla pääsee paljon maineikkaampiin brittiyliopistoihin yms. Miksi kukaan, jolla on mahdollisuus valita LSE tai Oxford tms tulisi Suomeen?
Hyvät stipendit? Vielä tänä vuonna aloittaneilla opinnot ovat ilmaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka uuri osa Otaniemestä dippainsseiksi valmistuneista on ulkomaalaisia? Moniko heistä jää töihin Suomeen?
Vierailija kirjoitti:
Esim. aallossa hakijoita vertaillaan paitsi arvosanojen niin myös tutkinnon mukaan ja koska ulkomaan kandit on "batchelor of science" eli vastaa suomen yliopistojen kandeja ja amk:laiset on "batchelor of engineering" niin ulkomaan kandit menee 95% tapauksista ennen amkkilaista maisteriopintoihin. Tätä prosessin tulosta voi tarkastella esim. viime kevään maisterivalintojen julkaistuista nimilistoista. Aika harvassa siellä näkyy suomalaista nimeä.
Suuri osa maisteriohjemiin valituista ulkomaalaisista nimistä on opiskellut suomessa AMK-tutkinnon. Jos ei osaa suomea tai ruotsia, ei auta, vaikka olisi kuinka älykäs, yliopiston ovet eivät aukea kandiopintoihin. Siksi he hakevat yliopistoon vasta maisterivaiheeseen. AMK-keskiarvot ovat sitten reilusti yli 4:m.
Jos joku suomalainen saa tuollaisen keskiarvon AMK:sta, yliopiston maisteriohjelmat ottavat avosylin vastaan. Sellaisia suomalaisia on vähän ja työelämä vie heidät, niin että hyvin harva hakee maisteriohjelmaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pieni osa tulee suomalaisista ammattikorkeakouluista.
Vierailija kirjoitti:
Esim. aallossa hakijoita vertaillaan paitsi arvosanojen niin myös tutkinnon mukaan ja koska ulkomaan kandit on "batchelor of science" eli vastaa suomen yliopistojen kandeja ja amk:laiset on "batchelor of engineering" niin ulkomaan kandit menee 95% tapauksista ennen amkkilaista maisteriopintoihin. Tätä prosessin tulosta voi tarkastella esim. viime kevään maisterivalintojen julkaistuista nimilistoista. Aika harvassa siellä näkyy suomalaista nimeä.
Kyllä taas keplaa suomalaisten maksaa tämä verovaroista.
En vastusta sitä että yliopistoissa on ulkomaisia opiskelijoita, ihmettelen vaan että jos kerran opiskelu on liki ilmaista eli suomalaisten veronmaksajien maksamaa niin miksi hakuprosessi pitää tuunata siten että suomalaiset opiskelijat lähtee siinä takamatkalta.
Olen ollut mukana valitsemassa opiskelijoita erääseen Aallon maisteriohjelmaan. Haluaisin tuoda esiin sen, että ei meillä mistä tahansa ulkomaisesta yliopistosta tuleva kandi mene suomalaisesta amk:sta valmistuneen hakijan ohi. Kyllä meillä on tarkat tiedot eri yliopistojen tasosta ja myös tiedot siitä, miten samoista yliopistosta tulleet opiskelijat ovat aikaisemmin menestyneet meillä. Yliopiston taso on yksi olennainen peruste, kun hakijoita arvioidaan.
Ainakin omalla laitoksellani amk:sta tuleville on keskiarvorajana 4. Aikaisemmin meille otettiin opiskelijoita tätä alhaisemmallakin keskiarvolla, mutta kokemukset opettivat, että nämä alhaisemman keskiarvon opiskelijat eivät yleensä pärjää opinnoissa eivätkä koskaan valmistu. Niinpä vuosien kuluessa keskiarvorajaa on nostettu.
Ja kansainvälisiä opiskelijoita proffat haluavat meille yksinkertaisesti siksi, että hyviä suomalaisia opiskelijoita ei saada tarpeeksi. Pääsääntöisesti meidän laitoksella ulkomaalaiset maisteriopiskelijat menestyvät opinnoissaan paremmin kuin suomalaiset opiskelijat.
Aallon työntekijä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paljonko vuosittain valmistuu suomalaisia dippainssejä? Entä kuinka paljon valmistuu kv-ohjeista diplomi-insinöörejä? Moniko ulkomailta tulleista jää Suomeen töihin? Pitkittääkö tämä lamaa?
Vierailija kirjoitti:
Paljonko vuosittain valmistuu suomalaisia dippainssejä? Entä kuinka paljon valmistuu kv-ohjeista diplomi-insinöörejä? Moniko ulkomailta tulleista jää Suomeen töihin? Pitkittääkö tämä lamaa?
Valitettavasti minulla ei ole tästä tilastoja enkä nyt ehdi etsiä niitä. Omassa koulutusohjelmassani noin puolet DI:ksi valmistuneista on ulkomailta maisteriohjelmaan tulleita ja puolet suomalaisia, joista suurin osa on siis tehnyt meillä jo kandiopinnot. Kyllä osa ulkkareista jää Suomeen töhin. Huomattavasti useampikin haluaisi, mutta työnantajat eivät halua palkata sellaista, joka ei osaa suomea. Tässä olisi minusta selvästi parantamisen varaa eli esim. jokin vuoden harjoitteluohjelma, jossa opiskeltaisiin työnteon ohella intensiivisesti suomea. Näin saataisiin Suomessa opiskelleista selvästi enemmän hyötyä tänne.
Kai ruotsinkieliset pääsee edelleen alemmilla pisterajoilla sisään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esim. aallossa hakijoita vertaillaan paitsi arvosanojen niin myös tutkinnon mukaan ja koska ulkomaan kandit on "batchelor of science" eli vastaa suomen yliopistojen kandeja ja amk:laiset on "batchelor of engineering" niin ulkomaan kandit menee 95% tapauksista ennen amkkilaista maisteriopintoihin. Tätä prosessin tulosta voi tarkastella esim. viime kevään maisterivalintojen julkaistuista nimilistoista. Aika harvassa siellä näkyy suomalaista nimeä.
Kyllä taas keplaa suomalaisten maksaa tämä verovaroista.
En vastusta sitä että yliopistoissa on ulkomaisia opiskelijoita, ihmettelen vaan että jos kerran opiskelu on liki ilmaista eli suomalaisten veronmaksajien maksamaa niin miksi hakuprosessi pitää tuunata siten että suomalaiset opiskelijat lähtee siinä takamatkalta.
Olen ollut mukana valitsemassa opiskelijoita erääseen Aallon maisteriohjelmaan. Haluaisin tuoda esiin sen, että ei meillä mistä tahansa ulkomaisesta yliopistosta tuleva kandi mene suomalaisesta amk:sta valmistuneen hakijan ohi. Kyllä meillä on tarkat tiedot eri yliopistojen tasosta ja myös tiedot siitä, miten samoista yliopistosta tulleet opiskelijat ovat aikaisemmin menestyneet meillä. Yliopiston taso on yksi olennainen peruste, kun hakijoita arvioidaan.
Ainakin omalla laitoksellani amk:sta tuleville on keskiarvorajana 4. Aikaisemmin meille otettiin opiskelijoita tätä alhaisemmallakin keskiarvolla, mutta kokemukset opettivat, että nämä alhaisemman keskiarvon opiskelijat eivät yleensä pärjää opinnoissa eivätkä koskaan valmistu. Niinpä vuosien kuluessa keskiarvorajaa on nostettu.
Ja kansainvälisiä opiskelijoita proffat haluavat meille yksinkertaisesti siksi, että hyviä suomalaisia opiskelijoita ei saada tarpeeksi. Pääsääntöisesti meidän laitoksella ulkomaalaiset maisteriopiskelijat menestyvät opinnoissaan paremmin kuin suomalaiset opiskelijat.
Aallon työntekijä
Itsekin yliopiston työntekijänä vahvistan tämän. Suomessa niin iso osa ihmisistä pääsee yliopistoon, että väistämättä taso on surkea. Oma osastoni on suosioltaan keskitasoa, ja noin kolmasosa on jo kelvotonta ainesta. En edes tohdi kuvitella, miltä maakuntayliopistojen opiskelija-aines näyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esim. aallossa hakijoita vertaillaan paitsi arvosanojen niin myös tutkinnon mukaan ja koska ulkomaan kandit on "batchelor of science" eli vastaa suomen yliopistojen kandeja ja amk:laiset on "batchelor of engineering" niin ulkomaan kandit menee 95% tapauksista ennen amkkilaista maisteriopintoihin. Tätä prosessin tulosta voi tarkastella esim. viime kevään maisterivalintojen julkaistuista nimilistoista. Aika harvassa siellä näkyy suomalaista nimeä.
Kyllä taas keplaa suomalaisten maksaa tämä verovaroista.
En vastusta sitä että yliopistoissa on ulkomaisia opiskelijoita, ihmettelen vaan että jos kerran opiskelu on liki ilmaista eli suomalaisten veronmaksajien maksamaa niin miksi hakuprosessi pitää tuunata siten että suomalaiset opiskelijat lähtee siinä takamatkalta.
Olen ollut mukana valitsemassa opiskelijoita erääseen Aallon maisteriohjelmaan. Haluaisin tuoda esiin sen, että ei meillä mistä tahansa ulkomaisesta yliopistosta tuleva kandi mene suomalaisesta amk:sta valmistuneen hakijan ohi. Kyllä meillä on tarkat tiedot eri yliopistojen tasosta ja myös tiedot siitä, miten samoista yliopistosta tulleet opiskelijat ovat aikaisemmin menestyneet meillä. Yliopiston taso on yksi olennainen peruste, kun hakijoita arvioidaan.
Ainakin omalla laitoksellani amk:sta tuleville on keskiarvorajana 4. Aikaisemmin meille otettiin opiskelijoita tätä alhaisemmallakin keskiarvolla, mutta kokemukset opettivat, että nämä alhaisemman keskiarvon opiskelijat eivät yleensä pärjää opinnoissa eivätkä koskaan valmistu. Niinpä vuosien kuluessa keskiarvorajaa on nostettu.
Ja kansainvälisiä opiskelijoita proffat haluavat meille yksinkertaisesti siksi, että hyviä suomalaisia opiskelijoita ei saada tarpeeksi. Pääsääntöisesti meidän laitoksella ulkomaalaiset maisteriopiskelijat menestyvät opinnoissaan paremmin kuin suomalaiset opiskelijat.
Aallon työntekijä
Itsekin yliopiston työntekijänä vahvistan tämän. Suomessa niin iso osa ihmisistä pääsee yliopistoon, että väistämättä taso on surkea. Oma osastoni on suosioltaan keskitasoa, ja noin kolmasosa on jo kelvotonta ainesta. En edes tohdi kuvitella, miltä maakuntayliopistojen opiskelija-aines näyttää.
Pitäisikö sisäänottoa laskea, jos valitut eivät pärjää?
Alue: Aihe vapaa
Ok