Yliopistojen kandi- ja maisteriohjelmat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljonko vuosittain valmistuu suomalaisia dippainssejä? Entä kuinka paljon valmistuu kv-ohjeista diplomi-insinöörejä? Moniko ulkomailta tulleista jää Suomeen töihin? Pitkittääkö tämä lamaa?

Valitettavasti minulla ei ole tästä tilastoja enkä nyt ehdi etsiä niitä. Omassa koulutusohjelmassani noin puolet DI:ksi valmistuneista on ulkomailta maisteriohjelmaan tulleita ja puolet suomalaisia, joista suurin osa on siis tehnyt meillä jo kandiopinnot. Kyllä osa ulkkareista jää Suomeen töhin. Huomattavasti useampikin haluaisi, mutta työnantajat eivät halua palkata sellaista, joka ei osaa suomea. Tässä olisi minusta selvästi parantamisen varaa eli esim. jokin vuoden harjoitteluohjelma, jossa opiskeltaisiin työnteon ohella intensiivisesti suomea. Näin saataisiin Suomessa opiskelleista selvästi enemmän hyötyä tänne.

Eli siis aaltoon otetaan johonkin ohjelmiin selkeästi enemmän ulkomaisia maisteriopiskelijoita jos valmistuvissa määrät on puolet ja puolet mutta kandivaiheessa suurempi osa on suomalaisia opiskelijoita.

Joo, kyllä ainakin minun tuntemissani maisteriohjelmassa suurin osa valituista on ulkomaalaisia. Minulla ei ole mitään tilastoja, mutta ihan näppituntumalta heittäisin sellaisen arvion, että ainakin 80 % maisteriohjelmaan valituista on ulkomailta. Toisaalta niin on suurin osa hakijoistakin. Lisäksi suurin osa suomalaisista hakijoista on amk-tutkinnon suorittaneita. Kuten jo aikaisemmin kerroin, kokemus on osoittanut, että heistä kannattaa valita vain parhaat, koska muut eivät meillä pärjää. Meille voi hakea myös suomalainen, joka on suorittanut kanditutkinnon toisessa suomalaisessa yliopistossa tai Aallossa sellaissa kandiohjelmassa, josta ei voi jatkaa suoraan meidän maisteriohjelmaan. Näitä hakijoita on kuitenkin tosi vähän.

14

Amk:ssa osa ulkomaalaisista opiskelijoista ei pääse edes helppoja kursseja läpi puutteellisen kielitaidon tai muiden taitojen vuoksi. Kuitenkin useilla heistä löytyy kandintutkinto joka on suoritettu kotimaassa.

Niinpä. Se on ammattikorkeakoulujen ongelma eikä liity otsikkoon eli yliopistojoen kandi- tai maisteriohjelmiin millään tavalla. En tiedä, miten opiskelijavalinta AMK:issa tapahtuu, mutta heillä on vähemmän tietoa hakijoista ja mahdollisesti painetta täyttää ohjelmat. Yliopistossa sellaista painetta ei toistaiseksi ole ollut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljonko vuosittain valmistuu suomalaisia dippainssejä? Entä kuinka paljon valmistuu kv-ohjeista diplomi-insinöörejä? Moniko ulkomailta tulleista jää Suomeen töihin? Pitkittääkö tämä lamaa?

Valitettavasti minulla ei ole tästä tilastoja enkä nyt ehdi etsiä niitä. Omassa koulutusohjelmassani noin puolet DI:ksi valmistuneista on ulkomailta maisteriohjelmaan tulleita ja puolet suomalaisia, joista suurin osa on siis tehnyt meillä jo kandiopinnot. Kyllä osa ulkkareista jää Suomeen töhin. Huomattavasti useampikin haluaisi, mutta työnantajat eivät halua palkata sellaista, joka ei osaa suomea. Tässä olisi minusta selvästi parantamisen varaa eli esim. jokin vuoden harjoitteluohjelma, jossa opiskeltaisiin työnteon ohella intensiivisesti suomea. Näin saataisiin Suomessa opiskelleista selvästi enemmän hyötyä tänne.

Eli siis aaltoon otetaan johonkin ohjelmiin selkeästi enemmän ulkomaisia maisteriopiskelijoita jos valmistuvissa määrät on puolet ja puolet mutta kandivaiheessa suurempi osa on suomalaisia opiskelijoita.

Joo, kyllä ainakin minun tuntemissani maisteriohjelmassa suurin osa valituista on ulkomaalaisia. Minulla ei ole mitään tilastoja, mutta ihan näppituntumalta heittäisin sellaisen arvion, että ainakin 80 % maisteriohjelmaan valituista on ulkomailta. Toisaalta niin on suurin osa hakijoistakin. Lisäksi suurin osa suomalaisista hakijoista on amk-tutkinnon suorittaneita. Kuten jo aikaisemmin kerroin, kokemus on osoittanut, että heistä kannattaa valita vain parhaat, koska muut eivät meillä pärjää. Meille voi hakea myös suomalainen, joka on suorittanut kanditutkinnon toisessa suomalaisessa yliopistossa tai Aallossa sellaissa kandiohjelmassa, josta ei voi jatkaa suoraan meidän maisteriohjelmaan. Näitä hakijoita on kuitenkin tosi vähän.

14

Amk:ssa osa ulkomaalaisista opiskelijoista ei pääse edes helppoja kursseja läpi puutteellisen kielitaidon tai muiden taitojen vuoksi. Kuitenkin useilla heistä löytyy kandintutkinto joka on suoritettu kotimaassa.

Niinpä. Se on ammattikorkeakoulujen ongelma eikä liity otsikkoon eli yliopistojoen kandi- tai maisteriohjelmiin millään tavalla. En tiedä, miten opiskelijavalinta AMK:issa tapahtuu, mutta heillä on vähemmän tietoa hakijoista ja mahdollisesti painetta täyttää ohjelmat. Yliopistossa sellaista painetta ei toistaiseksi ole ollut. 

Amk:hon otetaan pääsykokeen perusteella kuten hyvin tiedät ja kuten yliopistoonkin otetaan. Maisterihaussa taas käytetään ns. harkintaa eli mielivaltaa ja preferenssejä ja mutua. Koska hakijoita on paljon niin jopa tällä menetelmällä saadaan kelvollisia opiskelijoita valittua. Mikään ei kuitenkaan takaa että vain valitut opiskelijat olisivat kelvollisia maisteriohjelmaan.

Yliopistoissa on muutenkin ongelmana opettajien suuret tasoerot, ei siis akateemisissa ansioissa vaan opetustaidoissa. Aikanaan havaitsin että jotkut pystyivät opettamaan vaikeaakin asiaa siten että opetuksessa pysyi kärryillä ja siitä oppi hyvin ainakin ne pääkohdat, Sitten oli niitä toisia jotka suurinpiirtein runttasivat sen oman aiheensa slideshown läpi ja jos opiskelija sai aiheesta jotain irti niin sitten sai, suuri osa tippui kärryiltä luennoilla ja oppi asiaa vasta laskareissa assistenteilta.

Ammattikorkeasta tulleelle voi olla pikkuisen kulttuurishokki jos aluksi sattuu noita jälkimmäisiä opettajiksi. 

HY:ssä englanninkieliset maisteriohjelmat näköjään muuttuvat maksullisiksi ulkomaalaisille opiskelijoille.

Stipendejä on jaossa.

"Oma osastoni on suosioltaan keskitasoa, ja noin kolmasosa on jo kelvotonta ainesta." Millä tavalla kelvotonta? Mielenkiintoista, että joku sanoo omia opiskelijoitaan kelvottomiksi. Olisiko opetusmenetelmissä kenties parantamisen varaa?

Kuinka muuten pystyt todistamaan olevasi Aallossa töissä? Minäkin voisin heittää tänne juttuja siitä, että olen Tampereen teknillisessä töissä ja opiskelija-aines on sitä ja tätä. Tulipa vain mieleen...

Vierailija kirjoitti:

"Oma osastoni on suosioltaan keskitasoa, ja noin kolmasosa on jo kelvotonta ainesta." Millä tavalla kelvotonta? Mielenkiintoista, että joku sanoo omia opiskelijoitaan kelvottomiksi. Olisiko opetusmenetelmissä kenties parantamisen varaa?

Kuinka muuten pystyt todistamaan olevasi Aallossa töissä? Minäkin voisin heittää tänne juttuja siitä, että olen Tampereen teknillisessä töissä ja opiskelija-aines on sitä ja tätä. Tulipa vain mieleen...

Aika helposti. Laita tänne vaikka työsähköpostisi niin lähetän sinulle vastauksen Aalto-tunnuksillani.

Vierailija kirjoitti:

Mikään ei kuitenkaan takaa että vain valitut opiskelijat olisivat kelvollisia maisteriohjelmaan.

On hyvin mahdollista, että maisteriohjelmaan voi jäädä valitsematta sellaisia opiskelijoita, jotka pärjäisivät opinnoissa hyvin. Suurin riski tällaiseen on kuitenkin lahjakkaalla ulkomaalaisella hakijalla, joka on suorittanut kanditutkinnon jossain meillä tuntemattomassa yliopistossa.

Niille suomalaisille amk:sta valmistuneille, jotka ovat mielestään epäreilusti jääneet valitsematta maisteriohjelmaan, annan vinkin: suorittakaa maisteriohjelmaan kuuluvia kursseja avoimen yliopiston kautta tai erillisopintoina. Se toki maksaa, mutta kyllä osakkeet haussa ovat aika korkealla, jos hakijalla on jo suoritettuna esim. 3-4 maisteriohjelmaan kuuluvaa kurssia hyvällä (4 tai 5) arvosanalla. Tietenkään en voi luvata mitään varmasti, mutta kyllä maisteriohjelmaan halutaan nimenomaan sellaisia opiskelijoita, joiden uskotaan pystyvän suorittamaan sen kurssit hyvällä menestyksellä.

Vierailija kirjoitti:

[Ulkomaalaiset perustavat myös suhteessa enemmän yrityksiä valmistumisensa jälkeen kuin suomalaiset.

Perustetaanko firmoja Suomeen vai viedäänkö tietotaito muualle? Olisiko antaa jokin esimerkki kv-maisteriohjelmasta valmistuneiden Suomeen perustamasta yrityksestä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valmistaa paremmin jatko-opintoihin ja työelämään. Lisäksi yliopistot saavat kovatasoisia opiskelijoita ulkomailta.

Kovatasoisia? Jotka haluavat Suomen kovatasoisiin yliopistoihin? Kovatasoisella englanninkielen taidoillaan?

Suomalaiset ovat parempia englanninnin kielessä oman kokemukseni mukaan ainakin usein muualta Euroopasta, Aasiasta ja Afrikasta tulevat eivät usein osaa englantia hyvin.

Siksi juuri ihmettelenkin näiden kovatasoisten opskelijoiden ottoa, tosin epäilen tätä provoksi 🙄

Onko maakuntayliopistoissa maisteriohjelmia?

Kuinka suuri osuus Aallon proffista on ei-suomalaisia?

Suomi tarvitsee kansaivälisyyttä. Ilman kansaivälistä osaamista Suomi ei pärjää.

Voiko kandiohjelmiin hakea ammattikoulupohjalla?

Vierailija kirjoitti:

Voiko kandiohjelmiin hakea ammattikoulupohjalla?

Pitää kait olla ylioppilas tai vastaavat tiedot.

http://www.aalto.fi/fi/studies/bachelor_admissions/bachelor_tech/#who_c…

olishan se hienoa jos nää olisi edes vuodessa saaneet korjattua tämän linkki-lainaus-bugin

Vierailija kirjoitti:

Voiko kandiohjelmiin hakea ammattikoulupohjalla?

Ammattikoulututkinto riittää muodollisesti hakemiseen, mutta jos nyt puhut Aallon tekniikan alan kandiohjelmista, niin pääsykokeissa vaaditaan lukion pitkän matematiikan osaamista. Lisäksi pitää tehdä joko fysiikan tai kemian pääsykoe, joka myös perustuu lukiokursseihin. Poikkeuksena on informaatioverkostot, jonne on matematiikan pääsykokeen lisäksi aineistokoe.

Haetaanko kandiohjelmiin lähivuosina pelkällä sähköisesti suoritetulla yo-kokeella?

Vierailija kirjoitti:

Voiko kandiohjelmiin hakea ammattikoulupohjalla?

Toki, ammattikoulututkinto on toisen asteen tutkinto kuten ylioppilastutkintokin. Voit hakea sillä yhteishaussa. Eri asia on sitten se, miten pääsykokeesi menevät ja pääsetkö sisälle.

Vierailija kirjoitti:

Suomi tarvitsee kansaivälisyyttä. Ilman kansaivälistä osaamista Suomi ei pärjää.

Totta kai. Suomi tarvitsee myös paljon muuta. Pelkkä kansainvälisen koulutusohjelman järjestäminen ei tilannetta miksikään muuta. Itse koen, että tärkein pohja kaikella on oman ammattialansa hyvä tunteminen.

Vierailija kirjoitti:

Paljonko vuosittain valmistuu suomalaisia dippainssejä? Entä kuinka paljon valmistuu kv-ohjeista diplomi-insinöörejä? Moniko ulkomailta tulleista jää Suomeen töihin? Pitkittääkö tämä lamaa?

Varmaankin Otaniemestä valmistuvien diplomi-insinöörien määrä on kasvanut, koska nykyään otetaan suomalaisten opinnot alusta aloittavien teekarien lisäksi paljon kv-opiskelijoita tiiviisiin maisteriohjelmiin. Löytyykö mitään tilastoa vaikkapa 1990 - 2015 aloittaneista ja valmistuneista DIA-opiskelijoista.

Ammattikoulun matematiikka ei riitä.