Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Yliopistojen kandi- ja maisteriohjelmat
06.11.2016 |
Helsingin yliopistossa alkavat ens syksynä uudet kandiohjelmat. Maisteriohjelmista tulee lähinnä englannin kielisiä ja suureen osaan maisteri- ja tohtoriohjelmista on myös kansainvälinen haku. Ei eu-kansalaisille opinnot on maksullisia, mutta stipendiä voi hakea.
Aalto yliopistossa ja mm lappenraannan teknillisellä yliopistolla näin on ollut jo pitkään. Aloituspaikkamäärät näissä perus Di-opinnoissa ovat pienentyneet merkittävästi kansainvälisten kandeille tarkoitettujen di-maisteriohjelmien myötä.
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko vuosittain valmistuu suomalaisia dippainssejä? Entä kuinka paljon valmistuu kv-ohjeista diplomi-insinöörejä? Moniko ulkomailta tulleista jää Suomeen töihin? Pitkittääkö tämä lamaa?
Varmaankin Otaniemestä valmistuvien diplomi-insinöörien määrä on kasvanut, koska nykyään otetaan suomalaisten opinnot alusta aloittavien teekarien lisäksi paljon kv-opiskelijoita tiiviisiin maisteriohjelmiin. Löytyykö mitään tilastoa vaikkapa 1990 - 2015 aloittaneista ja valmistuneista DIA-opiskelijoista.
En kyllä oikein usko. Löytyykö tästä tilastotietoa. Suomalisten aloittavien teekkarien ja valmistuneiden diplomi-insinöörien ja arkkitehtien määrä on viime vuosina laskenut ja kansainvälisten määrä on kasvanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi maisteriohjelman pitää olla englanninkielinen?
Suomalaisen maisterin on helpompi hakeutua ulkomaille kun on kielitaitoa
Arkkitehtuurissa piirtäminen on tärkeintä.
Hei. Valmistun nyt syksyn ylioppilaaksi. Onko juuri nyt mahdollisuuksia hakea mihinkään yliopistoon opiskelemaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voiko maisteriohjelmiin hakea juuri nyt?
Voiko esim tuleva luonnontieteen kandi HY:sta hakea Otaniemen maisteriohjelmiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esim. aallossa hakijoita vertaillaan paitsi arvosanojen niin myös tutkinnon mukaan ja koska ulkomaan kandit on "batchelor of science" eli vastaa suomen yliopistojen kandeja ja amk:laiset on "batchelor of engineering" niin ulkomaan kandit menee 95% tapauksista ennen amkkilaista maisteriopintoihin. Tätä prosessin tulosta voi tarkastella esim. viime kevään maisterivalintojen julkaistuista nimilistoista. Aika harvassa siellä näkyy suomalaista nimeä.
Kyllä taas keplaa suomalaisten maksaa tämä verovaroista.
En vastusta sitä että yliopistoissa on ulkomaisia opiskelijoita, ihmettelen vaan että jos kerran opiskelu on liki ilmaista eli suomalaisten veronmaksajien maksamaa niin miksi hakuprosessi pitää tuunata siten että suomalaiset opiskelijat lähtee siinä takamatkalta.
Olen ollut mukana valitsemassa opiskelijoita erääseen Aallon maisteriohjelmaan. Haluaisin tuoda esiin sen, että ei meillä mistä tahansa ulkomaisesta yliopistosta tuleva kandi mene suomalaisesta amk:sta valmistuneen hakijan ohi. Kyllä meillä on tarkat tiedot eri yliopistojen tasosta ja myös tiedot siitä, miten samoista yliopistosta tulleet opiskelijat ovat aikaisemmin menestyneet meillä. Yliopiston taso on yksi olennainen peruste, kun hakijoita arvioidaan.
Ainakin omalla laitoksellani amk:sta tuleville on keskiarvorajana 4. Aikaisemmin meille otettiin opiskelijoita tätä alhaisemmallakin keskiarvolla, mutta kokemukset opettivat, että nämä alhaisemman keskiarvon opiskelijat eivät yleensä pärjää opinnoissa eivätkä koskaan valmistu. Niinpä vuosien kuluessa keskiarvorajaa on nostettu.
Ja kansainvälisiä opiskelijoita proffat haluavat meille yksinkertaisesti siksi, että hyviä suomalaisia opiskelijoita ei saada tarpeeksi. Pääsääntöisesti meidän laitoksella ulkomaalaiset maisteriopiskelijat menestyvät opinnoissaan paremmin kuin suomalaiset opiskelijat.
Aallon työntekijä
Itsekin yliopiston työntekijänä vahvistan tämän. Suomessa niin iso osa ihmisistä pääsee yliopistoon, että väistämättä taso on surkea. Oma osastoni on suosioltaan keskitasoa, ja noin kolmasosa on jo kelvotonta ainesta. En edes tohdi kuvitella, miltä maakuntayliopistojen opiskelija-aines näyttää.
Jostain kumman syystä huonoimmat luennoitsijat tulivat yliopistossa vastaan. Jouduin kaivamaan lukion matematiikan kirjat esiin, kun proffan mutinat ja luennot vuodelta 1970 eivät oikein avautuneet.
Hyppy suoraan lukiosta opiskelemaan DI:ksi oli yllättävän iso, vaikka olin lukenut pitkän matematiikan, fysiikan ja kemian ja pärjännyt ko. aineissa ihan hyvin.
Yliopiston opettajilta ei vaadita opetustaitojen osaamista ja sen huomaa.
Vierailija kirjoitti:
Voiko esim tuleva luonnontieteen kandi HY:sta hakea Otaniemen maisteriohjelmiin?
Miten pärjäät, jos perusopintoihin kuuluvat matematiikat/fysiikat ovat suorittamatta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voiko esim tuleva luonnontieteen kandi HY:sta hakea Otaniemen maisteriohjelmiin?
Kyllä voi, ja on meille otettukin HY:ltä valmistuneita kandeja maisteriohjelmiin. Toki valinnassa vaikuttaa arvosanojen lisäksi se, että kanditutkintoon kuuluu tarpeeksi kursseja oikealta alalta.
Seuraava hakuaika maisteriohjelmiin on tosin vasta ensi vuoden alussa.
14 (Aallon työntekijä)
Vierailija kirjoitti:
Miksi maisteriohjelman pitää olla englanninkielinen?
Raha. Jotkin pienet koulutusohjelmat ovat riippuvaisia ulkomaisista opiskelijoista. Joitain osaajia tarvitaan Suomessa vähän (mutta maailmalla paljon) ja toisaalta taas opetuksessa pitää olla riittävästi opiskelijoita, että se on kannattavaa. Jokaisesta valmistuneesta yliopisto saa rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millaisia nämä uudet kandiopinnot ovat olleet verrattuna aiempiin kursseihin. Saako matematiikan kursseilla käyttää CAS-laskimia tai GeoGebraa?
Jep. En tule valmistumaan, koska englanti...
Alue: Aihe vapaa
Onko arkkitehtuuria vaikea päästä opiskeleen?